Ajatuspaja Toivo

01/11/2024

Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista (65 %) kannattaa sote-palvelujen tehostamista - vihreiden kannattajat halukkaimpia nostamaan veroja ja asiakasmaksuja

Ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset edellyttävät ennemmin sote-palvelujen tehostamista kuin lisäveroja tai asiakasmaksujen nostoa.

Yli kolmannes (36 %) vastaajista kertoo, ettei halua maksaa lisää veroja, vaan nykyisen rahoituksen on riitettävä ja talouden sopeuttaminen tulee tehdä ensisijaisesti palveluita tehostamalla ja tarpeettomista palveluista luopumalla.

Vastaajista 29 % on sitä mieltä, että sopeuttaminen edellyttää sekä lisärahoitusta että palvelujen tehostamista.
Viidennes (19 %) kaikista vastaajista on valmis maksamaan enemmän veroja tai asiakasmaksuja, jotta palvelujen laatu ei heikkene eikä palveluja jouduta karsimaan. Vihreiden kannattajat olivat eniten tällä kannalla (38 %) jättäen taakseen niin vasemmistoliiton (34 %) kuin SDP:n kannattajat (28 %).

Yli 70-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä sote-palveluihin - asiakaskokemuksista on vaikea tehdä yleistyksiä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut koettiin omalla hyvinvointialueella jonkin verran useammin vähintään melko hyvin toimiviksi (47 %) kuin toimimattomiksi (43 %).

Tyytyväisimpiä olivat yli 70-vuotiaat vastaajat, joista yli puolet (54 %) kertoi kokemuksensa palveluista olleen myönteinen. Työikäiset olivat hieman tyytymättömämpiä kuin nuoret ja eläkeikäisset vastaajat.

Kokemukset terveysasemapalveluista jakoivat vastaajia eniten. Terveysasemapalvelut mainittiin lähes yhtä usein toimivina (26 %) kuin toimimattomina (29 %) palveluina. Samoin suun terveydenhuollon osalta kokemukset jakautuivat.

Neuvolapalveluihin oltiin lähes yksimielisesti tyytyväisiä jopa niissä ikäryhmissä, jotka eivät palveluja todennäköisesti itse käytä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut koettiin toimimattomiksi erityisesti nuorten vastaajien joukossa.

Selvä enemmistö (58 %) suomalaista on halukas käyttämään nykyistä enemmän digitaalisia sote-palveluja.

Kyselyyn vastanneista joka neljäs (27 %) ei haluaisi lisätä digitaalisia palveluja. Haluttomimpia ovat ikääntyneimmät, m***a yli 70-vuotiaidenkin vastaajien joukossa selvästi suurempi osa on digitaalisten palvelujen kannalla (49 %) kuin niitä vastaan (36 %).

Kyselytutkimus toteutettiin Verian Oy:n toimesta 27.9.-3.10.2024. Vastaajia 2137 ja tilastollinen virhemarginaali on n. + 2,1 prosenttiyksikköä.
Raportti ja taulukot:

https://toivoajatuspaja.fi/kyselyraportti-4-2024-sote-palvelut/

01/10/2024

Ajatuspaja Toivon kyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö (78 %) kertoo luottavansa tasavallan presidenttiin ja hallitukseen turvallisuuskysymyksissä.

Myös oppositiopuolueiden kannattajien enemmistö oli luottavainen valtion poliittiseen johtoon turvallisuuskysymyksissä.

Suurimman oppositiopuolue SDP:n kannattajista 75 % ja keskustan kannattajista 90 % kertoi luottavansa presidenttiin ja hallitukseen turvallisuuden saralla.

Vihreiden kannattajista 69 % ja vasemmistoliitonkin kannattajista yli puolet (52 %) oli luottavaisia tasavallan presidenttiin ja hallitukseen turvallisuudessa.

Luottamus oli korkeinta kokoomuksen kannattajien keskuudessa. Kaksi kolmesta kokoomusvastaajasta oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja peräti 98 % oli vähintään joissain määrin sitä mieltä, että tasavallan presidentti ja hallitus ansaitsee luottamuksen turvallisuusasioissa.

Yli 70-vuotiaiden vastaajien keskuudessa luottamus on kaikkein korkeimmalla tasolla. Vanhimmassa ikäluokassa 86 % vastasi luottamuskysymykseen myönteisesti.



Rajalakia pidetään oikeana ratkaisuna

Kyselyyn vastanneista 72 % piti oikeana eduskunnan päätöstä säätää rajalaki. Alle viidesosa vastaajista suhtautui rajalakiin kielteisesti.

Mitä vanhempia vastaajia, sitä myönteisemmin rajalakiin suhtauduttiin. Alle 30-vuotiaiden juokossa väittämän kanssa täysin samanmielisiä oli 31 % (EOS-vastausten osuus 22 %), kun vastaavasti yli 70-vuotiasta 59 % vastasi olevansa väitteen kanssa täysin samaa mieltä.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista yli 90 % oli sitä mieltä, että rajalain säätäminen oli eduskunnalta oikea päätös. Keskustan kannattajistakin 85 % oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä.

Vasemmistopuolueiden kannattajien joukossa vastauksissa on enemmän hajontaa. Kuitenkin suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannattajista 70 % piti rajalakia ennemmin oikeana kuin vääränä päätöksenä. Vain 5 % SDP:n kannattajista oli väittämän kanssa täysin eri mieltä.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajissa kriittisyyttä oli eniten. Kuitenkin vihreidenkin kannattajista vain 36 % ja vasemmistoliiton kannattajista 51 % suhtautui rajalain säätämiseen kriittisesti.



Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten huolta Itämeren alueen turvallisuudesta

Ajatuspaja Toivon kyselyssä selvitettiin kansalaisten näkemyksiä myös kolmeen muuhun väittämään. Vastaajilta kysyttiin, onko Suomen Nato-jäsenyys parantanut turvallisuudentunnetta. Kyselyssä selvitettiin, tulisiko kansalaisten mielestä Suomen vahvistaa rooliaan EU:ssa turvallisuuskysymyksissä. Kyselyssä tiedusteltiin myös suomalaisten huolta Itämeren turvallisuustilanteesta.

Tutkimuksen toteutus

Verian Oy toteutti Ajatuspaja Toivon toimeksiannosta kyselyn Manner-Suomessa asuvien täysi-ikäisten keskuudessa. Kysely toteutettiin väestövastaavassa internetpaneelissa 31.08.-04.09.2024. Kyselyllä selvitettiin kansalaisten näkemyksiä turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1070 henkilöä ympäri Suomen. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

04/09/2024

Turvallisuusaiheinen keskustelutilaisuutemme oli onnistunut. Kiitos loistavien alustajien ja aktiivisen yleisön.

Ajatuspaja Toivon seuraava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä tilaisuus järjestetään Helsingissä keskiviikkona 1.10. klo 15 ja silloin puhujana mm. Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.

Oletko jo tilannut uutiskirjeemme?

https://toivoajatuspaja.fi/uutiskirje/

22/08/2024

Tervetuloa kanssamme Turun Eurooppafoorumiin. Ilmoittautuminen tapahtumaan: https://forms.gle/DDk5khWhtZVEuZbY9

Mika Aaltola on kokoomuksen europarlamentaarikko.

Mustreadin päätoimittaja Erkka Railon haastattelussa selvitetään Aaltolan näkemyksiä ja EU:n viimeisimmät kuuulumiset.

Turun Eurooppafoorumin virallinen ohjelma: https://europeforum.fi/

23/05/2024

Eurovaaleissa 2024 eduskuntapuolueiden ehdokaslistoilla naisehdokkaat ovat ensimmäistä kertaa enemmistönä. 160 ehdokkaasta 52 prosenttia on naisia. Kaikkiaan ehdokkaita on 232 ja eduskunnan ulkopuolisten puolueiden listoilla on miehiä peräti 69 prosenttia.

SDP:n 20 ehdokkaasta peräti 70 % (14/20) on naisia. Perussuomalaisten, keskustan, kokoomuksen ja RKP:n listoilla on miesenemmistö. Naisenemmistö on SDP:n lisäksi vasemmistoliiton, vihreiden ja KD/Liike Nyt:in listoilla.

Vuoden 2019 eurovaleissa naisehdokkaat toivat enemmän ääniä kuin miesehdokkaat kaikissa muissa eduskuntapuolueissa paitsi SDP:ssa ja KD:ssa.

Eurovaaleissa asetetaan nuorempia ehdokkaita kuin muissa vaaleissa. Ehdokkaiden keski-ikä eduskuntapuolueiden listoilla vaihtelee vasemmistoliiton 36,7 ikävuodesta KD:n ja Liike Nyt:in 47 ikävuoteen ollen keskiarvoltaan 43 vuotta (vrt. eduskuntavaalit 2023 46,1 vuotta).

Alle 30-vuotiaita eurovaaliehdokkaita on eduskuntapuolueiden listoilla yhteensä 28 ja heistä 19 eli kaksi kolmesta on naisia. Eniten nuoria ehdokkaita on RKP:ssa ja vasemmistoliitossa (7/20). Nuoret pääsevät suhteellisesti helpommin ehdolle eurovaaleissa, m***a niissäkin on vaikea menestyä. Vuoden 2019 eurovaaleissa nuorten osuus eduskuntapuolueiden ehdokkaista oli 19 %, m***a äänistä tämä joukko keräsi vain 6 %.

Vain kokoomuksen ehdokkaista yli puolet (11/20) on yli 50-vuotiaita ja vain SDP ja KD:n ja Liike Nyt:in vaaliliitto ovat asettaneet yli 70-vuotiaan ehdokkaan.

Vuoden 2024 eurovaaleissa kansanedustajaehdokkaita on 31 (vrt. v. 2019 eurovaaleissa vain 14). Vastaavasti istuvia europarlamentaarikkoja on nyt ehdolla kuusi, kun vuonna 2019 peräti 10. Jälkimmäinen tieto selittää pitkälti ensimmäistä.

Perussuomalaisilla kansanedustajien osuus ehdokkaista on lähes puolet (9/20), kun taas keskustan ja RKP:n ehdokkaista yli puolelta (11/20) puuttuu vaaleissa saatu poliittinen luottamustehtävä (valtuutettu, kansanedustaja, europarlamentaarikko) kokonaan.

Kaikissa eduskuntapuolueissa selvä enemmistö ehdokkaista (13–17/20) on ollut aiemmin ehdolla, m***a ei kuitenkaan eurovaaleissa. Politiikan ulkopuolelta tulevien ehdokkaiden määrä on selvästi pienempi kuin vuoden 2019 eurovaaleissa.

Siinä missä eduskuntaan pyritään useaan kertaan, eurovaaliehdokkaista löytyy vähän uudelleenyrittäjiä. Esimerkiksi SDP:ssa vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokkaista 44,7 % oli ehdolla myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, m***a vuoden 2024 eurovaaliehdokkaista vain yksi osallistui vuoden 2019 eurovaaleihin. Samantapaisesti on muissakin eduskuntapuolueissa.

Vaikka eurovaalien vaalipiiri on koko Suomi, näissä eurovaaleissa käydään kovaa kisaa Varsinais-Suomessa, josta on viisi ehdokasta enemmän kuin vuonna 2019. Helsingin vaalipiirissä on seitsemän ja Kaakkois-Suomessakin viisi ehdokasta vähemmän kuin viimeksi.

Lue lisää:

https://toivoajatuspaja.fi/ehdokasasettelu-eurovaaleissa-2024/

02/05/2024

Uusi ajankohtainen julkaisu: Kohti eurovaaleja 2024

Eurovaaleista on tulossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalit. Kansalaiset odottavat ehdokkailta kannanottoja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, rajavalvonnasta ja sisäisestä turvallisuudesta. Myös Ukrainan sota sekä huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat suomalaisia puhuttelevia aiheita.

Kansalaisten tuki Ukrainan auttamiseksi aseavulla on korkealla tasolla. Aseapu nousi vastauksissa enemmän esiin kuin esimerkiksi humanitaarisen tuki tai Venäjän pakotteiden lisääminen. Aseapu nousi tärkeimmäksi keinoksi ylipuoluerajojen. Niin kokoomuksen. perussuomalaisten ja keskustan kuin myös SDP:n ja vihreiden kannattajat valitsivat aseavun useammin kuin muut vaihtoehdot.

Suomen julkisen talouden sopeuttaminen EU:ssa määriteltyjen rajojen puitteisiin saa tukea kansalaisten parissa. Sopeuttaminen kerää kannatusta eri puolueiden kannattajien keskuudessa.

Kansalaiset suhtautuvat EU:n yhteisvelkaan varautuneesti. Suurempi osa vastaajista suhtautuu yhteisvelkaan kielteisesti kuin myönteisesti.

Kansalaiset tarkastelevat myös vihreää siirtymää ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökulmien kautta. Vihreän siirtymän teemoista tärkeimmiksi koetaan energiaturvallisuuteen liittyvät kysymykset: puhtaiden energiamuotojen edistäminen ja venäläisestä fossiilienergiasta irrottautuminen.

2024: Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä eurovaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

25/04/2024

Kohti eurovaaleja 2024. Tervetuloa julkistamistilaisuuteen.

Ilmoittautumislinkki:
https://forms.gle/n2hn56u6Q5BmxKWw9

05/04/2024

Ajatuspaja Toivon kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä lakkoiluun ja työmarkkinasovun löytymiseen. Maaliskuun lopussa kerätyn kyselyaineiston perusteella lakkoiluun suhtautuminen jakaa selvästi näkemyksiä suurimpien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa.

Hallituksen ja opposition välinen jakolinja näkyy tuloksissa selvästi lukuun ottamatta keskustan kannattajia. Keskustan kannattajien suhtautuminen lakkoiluun jakaantuu, m***a keskimäärin ne ovat kuitenkin lähempänä kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemyksiä kuin muiden oppositiopuolueiden kannattajien mielipiteitä.

Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin väittämiin:

- Suomen talouden korjaamiseksi hallituksen on vietävä työmarkkinauudistukset läpi, vaikka ammattiyhdistysliike vastustaisi niitä.
- Hallitus ja eduskunta saavat tehdä vain sellaisia päätöksiä, joilla on etujärjestöjen hyväksyntä.
- Hyväksyn, että hallituksen uudistuksia vastustetaan aiheuttamalla vahinkoa yrityksille.
- Pelkään lakkoilun ajavan työpaikkoja ja investointeja pois Suomesta.
- Uskon, että lakkoilu on hyvä keino edistää työmarkkinauudistuksista sopimista.

Nostoja:

Vastaajilta kysyttiin, hyväksytäänkö se, että hallituksen uudistuksia vastustetaan aiheuttamalla vahinkoa yrityksille. Keskustan kannattajista 24 prosenttia hyväksyi haitan vähintään joissain määrin. SDP:n kannattajissa hyväksyjiä oli yli 60 prosenttia.

Samoin selvä enemmistö eli 65 prosenttia keskustan kannattajista pelkäsi lakkoilun ajavan työpaikkoja ja investointeja pois Suomesta. SDP:n kannattajista tällaista pelkoa koki vain kolmannes. Kokoomuksen kannattajista 84 prosenttia ja perussuomalaista 79 prosenttia oli huolissaan lakkojen vaikutuksista työpaikkoihin ja investointeihin.

Kyselyssä selvitettiin myös, uskotaanko lakkoilun olevan hyvä keino edistää työmarkkinauudistuksista sopimista. Vasemmistoliitossa 84 prosenttia ja SDP:ssa 73 prosenttia uskoi lakkoilun edesauttavan sopimista. Sen sijaan keskustan kannattajista vain 29 prosenttia ajatteli lakkojen edistävän sovintoa.

Kyselyraportti ja aineisto Ajatuspaja Toivon verkkosivuilla:

Ajatuspaja Toivon kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä lakkoiluun ja työmarkkinasovun löytymiseen. Maaliskuun lopussa kerätyn kyselyaineiston perusteella lakkoiluun suhtautuminen jakaa…

03/04/2024

Turvallisuus on eurovaalien ykkösteema.

”Ehdokkailta odotetaan näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia turvallisuuspolitiikasta, joka on Suomelle ensiarvoisen tärkeä aihepiiri tulevalla parlamenttikaudella. Suomella tulee olla ja Suomelta myös odotetaan nyt selkeitä linjanvetoja ja vahvaa vaikuttamista.”

Maailmanpolitiikan isossa kuvassa näyttää kirjoittajan mukaan olevan käynnissä järjestelmien taistelu.

28/02/2024

Kyselyssä selvitettiin suomalaisten äänestysvalintoja presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

Vastaajilta kysyttiin, ketä seuraavista ehdokkaista äänestit presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Kannatuseroja tarkastellaan tässä raportissa vastaajien sukupuolen, iän, asuinpaikan ja ammattiyhdistysjäsenyyden mukaan.

Alexander Stubbin kannatus jakaantui eri ikäryhmissä samansuuntaisesti kokoomuksen kannatuksen kanssa lukuunottamatta varttuneinta väkeä. Yli 70-vuotiaista peräti 40 % valitsi Stubbin.

Vihreiden ja perussuomalaisten sukupuolittuneisuus näkyi selvästi näissäkin vaaleissa. Haaviston tulos painottui naisten ääniin ja Halla-ahon sitäkin voimakkaammin miesten. Molempien kannattajissa ikäjakauma oli hyvin samanlainen – painottuen enemmän nuorempiin kuin varttuneisiin ikäryhmiin.

Suomalaisten jakautuminen äänestysvalinnoissaan näyttää toteutuvan kaikissa vaaleissa ja vieläpä hyvin samansuuntaisesti. Äänestystuloksissa, kuten myös puolueiden ehdokasasettelussa yhteiskunnallinen jakolinja piirtyy naisten ja miesten välille. Ilmiö on huolestuttava ja niiden puolueiden, jotka tavoittelevat yleispuolueen asemaa, tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää asiaan huomiota.

Olli Rehn pärjäsi gallupeihin nähden hyvin, vaikkei saanut apua ”voittajien vankkurit” -ilmiöstä. Rehnin äänistä yli puolet tuli alle 40-vuotiailta ja yli 70-vuotiailta äänestäjiltä. Li Anderssonin äänistä lähes kolmannes tuli alle 30-vuotiailta. Jutta Urpilaisen äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa oli naisia. Urpilaisen äänestäjistä 40 % oli SAK:n jäseniä.

Suomalaisten jakautuminen äänestysvalinnoissaan näyttää toteutuvan kaikissa vaaleissa ja vieläpä hyvin samansuuntaisesti. Äänestystuloksissa, kuten myös puolueiden ehdokasasettelussa yhteiskunnallinen…

22/01/2024

Tapahtuma perjantaina 2.2.2024 Turussa: Joulukuussa julkaistun "Suomi Euroopan Unionissa - Mitä seuraavaksi?" -kirjan pohjalta keskustelutilaisuudessa Henna Virkkunen, Kimmo Elo ja Elina Koskela.

Tervetuloa. Ilmoittaudu tästä linkistä: https://forms.gle/HvemX1biJuwmk7VY7

19/01/2024

Nykyhallitus on osoittanut puolessa vuodessa toimintakykynsä. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n enemmistökoalitio on todennäköisesti ainoa riittävän kova vastus ay…

19/01/2024

Nykyhallitus on osoittanut puolessa vuodessa toimintakykynsä. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n enemmistökoalitio on todennäköisesti ainoa riittävän kova vastus ay-liikkeelle. Suomalaista demokratiaa, hallitusmallia ja poliittista kulttuuria kannattaa kuitenkin tarkastella hyvän sään aikana. Ja ehkä juuri silloin.

YTT Pekka Väisänen kysyy kirjoituksessaan:

Voisiko vähemmistöhallitus toimia Suomessa ja mitä hyvää se toisi poliittiseen kulttuuriin?

Nykyhallitus on osoittanut puolessa vuodessa toimintakykynsä. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n enemmistökoalitio on todennäköisesti ainoa riittävän kova vastus ay…

26/11/2023

Ollaan syksyn aikana koottu kirjaa ”Suomi Euroopan unionissa - Mitä seuraavaksi?”

Tämä kovan luokan asiantuntijajoukko kirjoittaa turvallisuudesta, taloudesta, työvoimasta, vihreästä siirtymästä, vaaleista ja integraation tulevaisuudesta.

Mukana Alexander Stubb, Henna Virkkunen, Kimmo Elo, Manuel Müller, Henri Vanhanen, Elina Koskela, Timo Vuori ja Pekka Väisänen.

Teos julkaistaan perjantaina 8.12.2023 Helsingissä Bottalla. Valtaosa kirjoittajista puhujina paikalla.

Kommentissa linkki Ajatuspaja Toivon sivuille, siellä lisätiedot teoksesta ja tilaisuudesta ilmoittautumislinkkeineen.

Tervetuloa!

22/11/2023

Ajatuspaja Toivo ja WMCES julkaisevat kokoomateoksen, jossa eri alojen asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja turvallisuusympäristön muutoksesta oikeistopopulismin vahvistumiseen.

Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen kuulemaan teokseen kirjoittaneiden asiantuntijoiden kiinnostavia puheenvuoroja EU:n tulevaisuuden haasteista suomalaisesta näkökulmasta.

Lisätiedot ja ilmoittautumislinkki sivuillamme:

Ajatuspaja Toivo ja WMCES julkaisevat kokoomateoksen, jossa eri alojen asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja…

13/11/2023

Ajatuspaja Toivo järjesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen seminaarin Tallinnassa 9.-10.11.2023. Seminaarissa tutustuttiin Naton kyberpuolustuskeskukseen (CCDCOE) ja parlamenttiin eli Riigikoguun.

Pääministeri Kaja Kallasen kanssa käydyssä vapaamuotoisessa keskustelussa tarkasteltiin Suomen ja Viron yhteistyötä nyt, kun molemmat ovat Naton jäsenmaita. Keskustelussa keskityttiin Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin Eurooppaan laajemmin.

Tallinnan seminaariin osallistuivat muun muassa Ajatuspaja Toivon puheenjohtaja, europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja Varusmiesliiton puheenjohtaja, VTK Elina Riutta.

– On tärkeää, että Viron ja Suomen välillä on välittämät suhteet ja yhteistyötä tehdään tiiviisti, Henna Virkkunen sanoo.

Seminaariohjelmaan kuului myös tapaaminen europarlamentaarikko Riho Terrasin kanssa. Viron puolustusvoimien entisenä komentajanakin toimineen Terraksen kanssa keskusteltiin ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä Euroopassa, m***a myös laajemmin maailmassa.

– Kuulimme Viron asepalveluksesta ja Nato-jäsenyyden vaikutuksista Viron maanpuolustukseen, Elina Riutta kertoo.

Ajatuspaja Toivo tuottaa tutkimusta ja tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Ajatuspajassa on keskitytty vuosittain erilaisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin ja niistä on laadittu julkaisuja sekä järjestetty keskusteluseminaareja.

Pääministeri Kaja Kallasen kanssa käydyssä vapaamuotoisessa keskustelussa tarkasteltiin Suomen ja Viron yhteistyötä nyt, kun molemmat ovat Naton jäsenmaita. Keskustelussa keskityttiin Itämeren alueen…