Psykoterapia-lehti

Psykoterapia-lehti PSYKOTERAPIA on Therapeia-säätiön ja Therapeia-yhdistyksen julkaisema aikakauslehti.

Mitä psykoterapiassa tapahtuu? Haastateltavana kliinisen psykologian ja psykoterapian emeritusprofessori Jarl Wahström J...
11/08/2024

Mitä psykoterapiassa tapahtuu? Haastateltavana kliinisen psykologian ja psykoterapian emeritusprofessori Jarl Wahström Jyväskylän yliopistosta.

Psykoterapia voi parantaa suhdetta itseen ja sitä kautta myös toisiin ihmisiin. Moni psykoterapiaan hakeutuva kärsii jatkuvasta syyllisyydestä ja huonommuudentunteesta, ja ne vievät voimia. Kun kaikki voimat eivät kulu selviämiseen, jää energiaa esimerkiksi työssä jaksamiseen.

Psykoterapia voi parantaa suhdetta itseen ja sitä kautta myös toisiin ihmisiin. Moni psykoterapiaan hakeutuva kärsii jatkuvasta syyllisyydestä ja huonommuudentunteesta, ja ne vievät voimia. Kun kaikki voimat eivät kulu selviämiseen, jää energiaa esimerkiksi työssä jaksamiseen. M***a mitä...

"Jo vuosikymmeniä lapsen psykopatologian ymmärtäminen vanhemman psykopatologian kautta on ollut pannassa. Ajatellaan, et...
10/08/2024

"Jo vuosikymmeniä lapsen psykopatologian ymmärtäminen vanhemman psykopatologian kautta on ollut pannassa. Ajatellaan, että kyse on perusteettomasta epätieteellisestä vanhempien syyllistämisestä."

"Etenkin biopsykiatria, ratkaisukeskeinen yksilö- ja perheterapia sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia ovat mananneet lapsen oireiden ymmärtämisen vanhemman psykologisten rakenteiden kautta menneisyyteen, jonne tällaisen ajattelun toivotaan unohtuvan."

"Tämän seurauksena meillä on lapsia, jotka eivät ymmärrä itseään; vanhempia, jotka eivät ymmärrä lapsiaan; kliinikoita, jotka eivät ymmärrä potilaitaan ja hoitotuloksia, joista voisi luulla, että ehkä olisi parempi jättää jopa hoitamatta."

Janne Kurki: Rajatilaisten vanhempien lapset. Psykoterapia 3/2023.

Lue netissä: https://www.psykoterapia-lehti.fi/verkkolehti/lehdet-2023/psykoterapia-3-2023/janne-kurki-rajatilaisten-vanhempien-lapset/

Uusimpia lehtiä sekä vuosikertoja 2016-2024 voi lukea myös netissä: https://www.psykoterapia-lehti.fi/verkkolehti/

Osa jutuista on vapaasti luettavissa. Niiden otsikot ovat värillisiä.

Jos haluat lukea kaikki Psykoterapia-lehden jutut, voit tehdä tilauksen vaikka heti:
https://www.therapeia-saatio.fi/psykoterapia-lehti/lehden_tilauslomake/

Tilaaja saa sekä painetun lehden postitse että lukuoikeuden kaikkiin verkkolehdessä julkaistuihin juttuihin. Myös yksittäisiä lehden numeroja voi ostaa tai tilata.

Joh­dan­to Las­ten- ja nuo­ri­sop­sy­kiat­ri­sen hoi­don yksi taval­li­nen poti­las­ryh­mä ovat raja­ti­lais­ten van­hem­pien lap­set, vaik­ka hei­tä ei kos­kaan sil­lä nimel­lä kut­su­ta­kaan. Tyy­pil­li­siä ICD-10-diag­noo­se­ja heil­le ovat F93.9/F93.89, F...

”Häpeän tunteen tarkoitus on estää ihmistä jäämästä ryhmän ulkopuolelle", sanoo  psykologi, psykoterapeutti Katja Myllyv...
09/08/2024

”Häpeän tunteen tarkoitus on estää ihmistä jäämästä ryhmän ulkopuolelle", sanoo psykologi, psykoterapeutti Katja Myllyviita. "Sen vuoksi häpeä onkin niin hankala: se liittyy läheisesti ydinpelkoomme eli siihen, että jäämme yksin.”

Jokainen toivoo, että kelpaisi muille. Häpeä nousee riittämättömyyden ja ulkopuolisuuden tunteesta, jos ei kelpaakaan.

Myllyviita törmää työssään arvottomuuden ja riittämättömyyden tunteisiin. Yleensä häpeä ei ole ensisijainen syy, johon haetaan apua. Se löytyy kuitenkin usein sosiaalisen ahdistuksen, masennuksen, riippuvuuksien, perfektionismin ja narsistisen käytöksen takaa.

”Pakonomainen työnteko, päihdeongelma tai täydellisyyteen pyrkiminen voivat kertoa häpeästä. Ne voivat olla keinoja välttää kokemus siitä, etten riitä ja jään yksin.”

Kokemukset ja häpeä voivat kuitenkin periytyä tunnemuistoina sukupolvelta toiselle. ”Suomalaisessa kulttuurissa on myös oppeja ja ydin­uskomuksia, jotka ovat hyvä pohja häpeälle.”

Myllyviita nostaa esimerkeiksi sananlaskuja, kuten niin makaa kuin petaa tai sitä niittää, mitä kylvää, jotka syyllistävät epäonnistumisista.

”Itseään ei ole myöskään hyvä tuoda esiin liikaa. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Suomalaisten erilaisuuden sietokyky on matala.”

”Ihminen suorittaa, jotta kelpaisi. Hän tarkkailee koko ajan, riittääkö tällaisena, onko tarpeeksi rakastettava. Sitten hän suorittaa lisää, jotta hänet varmasti hyväksyttäisiin.”

Hän muistuttaa, että jokaisen elämään mahtuu paljon hyviä m***a väistämättä myös huonoja kokemuksia.

Klisee, että aika parantaa, usein toimii. ”Ajan myötä kuulee toisten vastaavia tarinoita ja saa sosiaalisia vertailukohtia.”

Toinen tärkeä oppi on jakaminen. ”Sen vuoksi terapiakin toimii. Siellä sanotaan häpeällisiä kokemuksia ääneen. Ja usein ensimmäistä kertaa.”

Katja Myllyviidan oma häpeäkokemus sai hänet kiinnostumaan psykologiasta ja terapeutin työstä. Sama tunne löytyy monen ongelman taustalta.

"Koskettamisen kulttuuri on muuttunut vuosien saatossa", sanoo psykoterapeutti Kaisa Humaljoki. "Moni vanhempien sukupol...
08/08/2024

"Koskettamisen kulttuuri on muuttunut vuosien saatossa", sanoo psykoterapeutti Kaisa Humaljoki. "Moni vanhempien sukupolvien mukana kasvanut on tottunut kättelemään, kun taas nykyisin usein halataan, kun tavataan."

Lisäksi ainakin aiemmin poikia kasvatettiin olemaan turhia halailematta ja koskettamatta ystäviään.

Koskettamisen määrä ja tapa riippuu myös paljolti siitä, missä on lapsuutensa kasvanut ja elämänsä elänyt. Eri maailman kolkissa kiintymystä läheisiä kohtaan osoitetaan fyysisesti eri tavoin.

Paljon riippuu myös siitä, mihin kotona on opittu: Onko saanut olla sylissä tai ovatko vanhemmat leikillä pörröttäneet hiuksia? Vai onko kasvanut perheessä, jossa ei koskaan kosketeta, tai jos kosketetaan, vain satuttamalla?

Fyysistä läheisyyttä voi Kaisa Humaljoen mukaan olla ystävysten välillä paljonkin, tai sitä voi olla olematta laisinkaan. Fyysisen läheisyyden määrä ei kuitenkaan kerro henkisestä läheisyydestä mitään.

Humaljoki muistuttaa, ettei fyysisyys ole ystävyyden mittari.

"Jos jokin on ystävyyden mittari, niin se on, että tuntuuko itsestä hyvältä, turvalliselta ja riittävältä ystävyyssuhteessa, vai jääkö jokin tärkeä tarve itselläni toteutumatta, kuten luottamus tai ilo."

Halataan, kun tavataan – vai riittäisikö moikkaus? Kysyimme psykoterapeutilta, miksi joissain ystävyyssuhteissa on fyysistä läheisyyttä ja joissain ei.

”Olin kiltti tyttö, joka halusi olla aina vaan parempi ja parempi”, kertoo Saija Tuupanen. Hän hakeutui psykoterapiaan v...
07/08/2024

”Olin kiltti tyttö, joka halusi olla aina vaan parempi ja parempi”, kertoo Saija Tuupanen. Hän hakeutui psykoterapiaan väsyttyään suorittamiseen ja muiden miellyttämiseen.

Nuori tangokuningatar Saija Tuupanen vaati itseltään paljon ja miellytti muita oman hyvinvointinsa kustannuksella. Vasta psykoterapiassa Saija ymmärsi, että hänelläkin on merkitystä. Hän oppi arvostamaan itseään ja vaatimaan arvostusta myös muilta.

Kun Saija kävi ensimmäisiä kertoja psykoterapiassa, terapiasta ei puhuttu yhtä avoimesti kuin nykyään. "Halusin pitää terapian omana juttunani."

"Ensimmäisellä terapiakerralla padot aukesivat ja homma meni itkemiseksi. Sain vihdoin olla toisen ihmisen seurassa sellainen kuin olin. Se oli äärimmäisen vapauttavaa."

"Oli ihanaa, että joku kuunteli ilman arvostelua. Aloin pian ymmärtää, että ajattelumallini olivat ihan hassuja. Pelkäsin koko ajan, että loukkaan muita."

Vähitellen moni asia selkiytyi. Pala palalta hän sai itseään kasaan, ja samalla uraansa. Samalla sydämen kuorma pieneni, ja itsensä ymmärtämisen myötä itsetuntokin koheni. Myös aiemmin vaivanneet vatsakivut ­hävisivät.

Ajattelu muuttui vielä terapian jälkeenkin.

"Tärkeintä tuon vuoden aikana oli, että opin arvostamaan itseäni ja vaatimaan arvostusta muilta. En enää hyväksynyt sitä, että vain muilla oli töissä kivaa, minullakin oli merkitystä!"

"Sitä haluaa aina olla parhaimmillaan. M***a terapian ansiosta tunnistan tämän puolen itsessäni ja hyväksyn sen. En enää ruoski itseäni epäonnistumisista, vaan olen itseäni kohtaan lempeämpi."

https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/saija-tuupanen-terapia
'

”Olin kiltti tyttö, joka halusi olla aina vaan parempi ja parempi", laulaja Saija Tuupanen toteaa.

"Jotkut ajattelevat edelleen, että masennus on tahdonvoimakysymys ja että ihminen on heikko, jos hän masentuu", sanoo ps...
06/08/2024

"Jotkut ajattelevat edelleen, että masennus on tahdonvoimakysymys ja että ihminen on heikko, jos hän masentuu", sanoo psykiatrian professori, psykoterapeutti Hasse Karlsson.

Hänestä masennus-sanaa käytetään arkikielessä turhan huolimattomasti. Jokaisella on joskus huonoja päiviä tai vaikeita jaksoja. Kaikki alakulo ei ole masennusta.

Koska masennuksen syyt ovat moninaisia ja ­ihmiset erilaisia, myös oireet vaihtelevat.

"Olemme yksilöitä. Kaikilla on oma mielenmaisemansa ja kasvuhistoriansa. Oireesta ei voi päätellä ihmisen kokemusmaailmaa", sanoo psykologi, psykoterappeutti Nina Pyykkönen.

"Työpaikan pärjäävä ja pätevä ilopilleri voi yhtä lailla kärsiä masennuksesta. Hänen oireensa on se, että hän tsemppaa ja ponnistelee ylenpalttisesti."

Hasse Karlssonin mukaan masennuksen erilaiset oireet voivat selittyä sillä, ettei masennus ole yksi yhdenmukainen sairaus vaan yläkäsite joukolle erilaisia tiloja.

Pitkään hoettiin, että masennus johtuu aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Se on Karlssonin mukaan massiivinen yksinkertaistus.

"Masennusta ei voi pelkistää yksittäisiin aivojen välittäjäaineisiin", Karlsson sanoo.

"Yli 80 prosentissa masennuksista taustalla on selkeä laukaiseva tekijä tai pitkittynyt stressitilanne."

Psykoterapeutti Nina Pyykkösen mielestä on ongelmallista, että masennuksesta puhutaan sairautena, jonka voi vain hoitaa lääkkeillä pois. Diagnoosiin keskittyvä puhe antaa hänestä ymmärtää, että masennus on itse ongelma eikä seuraus jostakin.

"Jos ihminen on ihan toimintakyvytön, lääkkeet auttavat häntä pääsemään terapiaan ja pitämään huolta itsestään. Ne eivät kuitenkaan saa olla lopullinen ratkaisu. Jos masennus hoidetaan vain oireena pois, sen syy jää kohtaamatta."

Psykoterapeutti Nina Pyykkösen vastaanotolle tulee usein... ihmisiä, jotka miettivät, miksi masentuvat, kun elämässä on kaikki hyvin: hyvä työ, parisuhde, lapsia.

"Terapiassa ihminen alkaa tutkia omia arvojaan ja sitä, onko elänyt itsensä näköistä elämää vai toteuttanut muiden toiveita."

"Kun asioita pääsee käsittelemään ja on mahdollisuus tulla enemmän omaksi itsekseen, masennus usein väistyy."

Joskus masennuksen käsittely saa ihmisen muuttamaan asioita, joihin ei ole ollut elämässään tyytyväinen.

"Toipuneet sanovat usein, että vaikka masentuminen oli kamalaa, nyt tuntuu onnekkaalta. Ilman masennusta he eivät olisi ikinä lähteneet tutkimaan elämäänsä ja tehneet itselleen oikeita arvovalintoja."

- Juttu on julkaistu jo jokin aika sitten, m***a on nytkin varsin ajankohtainen.

Iloinen ja pärjääväkin voi kärsiä masennuksesta. Se on vakava sairaus m***a myös normaali reaktio.

"Äitiä saatetaan kohdellaan sellaisena, jonka mieltä ei saa pahoittaa", sanoo psykoterapeutti Pauliina Manninen. "Jos äi...
05/08/2024

"Äitiä saatetaan kohdellaan sellaisena, jonka mieltä ei saa pahoittaa", sanoo psykoterapeutti Pauliina Manninen. "Jos äidille ei voi sanoa suoraan asioista, jotka itseä häiritsevät, syntyy epäaito tilanne. Silloin ei päästä tunne-elämässä niin lähelle toisiaan."

Äitisuhde saattaa tuntua aikuisena hankalalta myös siksi, että äitiä kohtaan on tuntenut vuosien mittaan paljon erilaisia tunteita, kuten rakkautta, pettymystä, vihaa, kateutta, syyllisyyttä ja kiitollisuutta.

"Äiti on usein ollut jokaisen ensimmäinen rakkaussuhde ja huolenpitäjä... Jo vauvana lapsi kohdistaa äitiin sekä miellyttäviä tunteita, että pettymyksen kokemuksia, jos vauvan tarpeet eivät tule täytetyksi."

Moni kyselyyn vastannut kertoi, että suhde äitiin on aikuisiällä jokseenkin pinnallinen, vaikea tai ristiriitainen, vaikka näennäisesti äidin kanssa saatetaan olla hyvissä väleissä.

Jotkut kertoivat myös hyvin lämpimistä ja läheisistä väleistä, jotka ovat vuosien varrella parantuneet. Moni kiitti äitiään avusta, neuvoista, tuesta ja huolenpidosta.

Mannisen mukaan suomalaisissa perheissä saattaa olla vaikeuksia ilmaista vaikeiden tunteiden lisäksi myös myönteisiä tunteita.

"Ei ole välttämättä osattu sanoa, että rakastetaan tai ollaan kiitollisia. Myös silloin vanhemman ja lapsen välit jäävät helposti etäisiksi."

"Koen, että kuva suomalaisesta äidistä on varsin monipuolinen, m***a samalla myös vaativa. Oletetaan et äiti hoitaa työn, kodin, lapset ja mahdollisesti vielä monenlaista muutakin harrastustoimintaa tai vastaavaa."

Äitisuhteemme vaikuttaa Mannisen mukaan usein elämän kaikkiin ihmissuhteisiin, kuten parisuhteeseen... Jos äitisuhde on aikuisenakin etäinen, pinnallinen tai hankala, kannustaa Manninen puhumaan asiasta avoimesti oman äidin kanssa.

"Ideaalitilanteessa aikuinen lapsi tulee kuulluksi ja äidillä on mahdollista kertoa oma näkökulma siihen, miksi on toiminut niin kuin on toiminut. Näin voidaan lisätä ymmärrystä puolin ja toisin."

Joskus puhuminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Äitiä ei välttämättä enää ole, hän on sairas tai haluton keskustelemaan asioista.

Tällaisessa tilanteessa Manninen kehottaa kääntymään ammattilaisen puoleen. Keskusteluapua voi saada esimerkiksi neuvolasta, psykologilta tai psykoterapiasta.

"Tärkeintä on, että omat pahan olon ja pettymyksen tunteet tulisivat jonkun vastaanottamiksi."

Rakkautta, ristiriitoja, vähättelyä, lämpöä, etäisyyttä... Tässä jutussa suomalaiset kertovat, millainen suhde heillä on äitiinsä.

Psykologi, psykoanalyytikko Rauno Juntumaa keskustelee psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miksi vihaamme.Viha on vahv...
04/08/2024

Psykologi, psykoanalyytikko Rauno Juntumaa keskustelee psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miksi vihaamme.

Viha on vahva ja primitiivinen tunne. Se antaa voimaa ja sysäyksen toimintaan sekä rohkeutta puolustaa omia oikeuksia. Viha voi kuitenkin johtaa myös vallankäyttöön ja jopa väkivaltaan.

Viha on automaattinen reagointitapa muun muassa silloin, kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi tai uhatuksi. Viha voi nousta myös epäoikeudenmukaisuuden tai ylikuormituksen kokemuksesta.

Viha voi olla oikeutettua, m***a usein se johtuu tiedon puutteesta, virheellisistä käsityksistä ja itsereflektoinnin puutteesta. On syytä myös huomata, että primitiivinen raivo ja rationaaliset vihan tuntemukset eivät ole sama asia.

Sen lisäksi, että viha voi kapeuttaa ihmisen ajattelukykyä, se voi sumentaa kykyä tuntea myötätuntoa ja välittää toisista. Vihan hallitseminen voi olla työlästä, m***a mahdotonta se ei ole.

Keskustelun teemoina ovat mm.:
- Mitä viha ja vihan tunne ovat?
- Mitä hyötyä vihasta voi olla?
- Mitä haittaa vihasta voi olla?
- Mikä aiheuttaa ihmisessä vihan kokemuksia?
- Millä tavalla viha ja pahuus eroavat toisistaan?
- Miten vihaa ilmennetään?
- Miten viha näyttäytyy ryhmässä?
- Miksi vihaamme tuntemattomia ihmisiä?
- Miten vihasta voi päästää irti?

Miksi vihaamme? Viha on vahva ja primitiivinen tunne. Se antaa voimaa ja sysäyksen toimintaan sekä rohkeutta puolustaa omia oikeuksia. Viha voi kuitenkin johtaa myös vallankäyttöön ja jopa väkivaltaan. Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme siitä miksi vihaamme aiheesta tietoki...

"Milloin vihan tunnetta tulisi hoitaa psykoterapiassa? Vihan tunteen kokemus voi muodostua haasteeksi, jos se on liian a...
03/08/2024

"Milloin vihan tunnetta tulisi hoitaa psykoterapiassa? Vihan tunteen kokemus voi muodostua haasteeksi, jos se on liian ali- tai ylisäädelty."

"Tässä artikkelissa käsittelen vihan tunnetta juurikin alisäätelyn näkökulmasta, jolloin vihan tunteen säätely epäonnistuu ja aiheuttaa yksilölle kärsimystä."

"Ongelmalliset vihan ilmenemismuodot kuten vihamielisyys, raivo sekä torjuva tai tuhoava viha ovat yleisiä psykoterapiassa esille tulevia ongelmia."

"Psykoterapiassa yksi perustehtävistä onkin tunteiden säätelyn opettelu. Tunteiden säätelyn edellytys on kuitenkin kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan omiin tunteisiinsa ja siihen, miten niitä ilmaisee."

"Terapiaan tullessaan asiakas on usein ongelmansa suhteen objektipositiossa eli hän kokee ongelman säätelevän elämäänsä ja pakottavan toimimaan ongelmallisella tavalla."

"Terapian tavoitteena on itsehavainnoinnin kehittymisen myötä päästä subjektipositioon eli toimijuuden tunteen vahvistumiseen suhteessa ongelmalliseen kokemukseen."

"Koko terapiaprosessia voidaan kuvata asiakkaan toimijuuspositioiden jatkuvana uudelleenmäärittelynä ja ‑tuottamisena."

Jenni Marttila: Vihaan liittyvä heikko toimijuus ja kasvojen suojelutyö psykoterapiakeskusteluissa. Psykoterapia 4/2023.

Lue netissä: https://www.psykoterapia-lehti.fi/verkkolehti/lehdet-2023/psykoterapia-4-2023/jenni-marttila-vihaan-liittyva-heikko-toimijuus-ja-kasvojen-suojelutyo-psykoterapiakeskusteluissa/

Uusimpia lehtiä sekä vuosikertoja 2016-2024 voi lukea myös netissä: https://www.psykoterapia-lehti.fi/verkkolehti/

Osa jutuista on vapaasti luettavissa. Niiden otsikot ovat värillisiä.

Jos haluat lukea kaikki Psykoterapia-lehden jutut, voit tehdä tilauksen vaikka heti:
https://www.therapeia-saatio.fi/psykoterapia-lehti/lehden_tilauslomake/
Tilaaja saa sekä painetun lehden postitse että lukuoikeuden kaikkiin verkkolehdessä julkaistuihin juttuihin. Myös yksittäisiä lehden numeroja voi ostaa tai tilata.

Täs­sä rapor­toi­ta­van tut­ki­muk­sen koh­tee­na on se, miten vihan tun­tees­ta tera­piais­tun­noil­la kes­kus­tel­laan ja mil­lais­ta toi­mi­juut­ta puhe­ta­poi­hin sisäl­tyy. Lisäk­si tut­kin, miten tera­peut­ti rea­goi puhe­ta­vois­sa ilme­ne­vään toi­...

Tutkimusten perusteella psykodynaaminen psykoterapia on toimiva hoito masennus-, ahdistuneisuus-, persoonallisuus- ja to...
02/08/2024

Tutkimusten perusteella psykodynaaminen psykoterapia on toimiva hoito masennus-, ahdistuneisuus-, persoonallisuus- ja toiminnallisista somatisaatiohäiriöistä kärsiville, kirjoittavat professori Björn Philips ja psykologi, psykoterapeutti Peter Lilliengren Ruotsin Lääkärilehdessä.

Tässä linkissä EFPP Suomen tutkimuksen edistämistyöryhmän jäsenen, PsT, psykoanalyytikko Pirjo Lehtovuoren käännösreferaatti artikkelista.

https://www.efppsuomi.fi/index.php/2024/04/21/psykodynaamista-psykoterapiaa-voidaan-suositella-vahvoin-perustein/
'

21.4.2024 admin Comments closed Psykodynaamista psykoterapiaa voidaan suositella vahvoin perustein Posted in Artikkelit, and Julkaisut Last updated on 22.4.2024 Tutkimusten perusteella psykodynaaminen psykoterapia on toimiva hoito masennus-, ahdistuneisuus-, persoonallisuus- ja toiminnallisista soma...

Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna 64 511 henkilöä. Määrä on kasvanut vuosittain tasaisesti. Julkises...
02/08/2024

Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna 64 511 henkilöä. Määrä on kasvanut vuosittain tasaisesti. Julkisesti tuetun psykoterapian saajista valtaosa saa psykoterapiaa nimenomaan Kelan lakisääteisen tuen avulla.

Psykoterapia on yleisin Kelan järjestämä kuntoutusmuoto. Kuntoutuspsykoterapiaa saavien yleisimmät syyt ovat ahdistuneisuus ja masennus. Kelan erikoistutkija Miika Vuori uskoo, että mielenterveysongelmista puhuminen on arkipäiväistynyt ja niihin uskalletaan hakea aiempaa herkemmin apua.

Kuntoutuspsykoterapian tavoite on edistää asiakkaan työ- ja opiskelukykyä. Kelan tukea voivat saada 16–67-vuotiaat suomalaiset, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna diagnosoidun mielenterveyden häiriön takia. Psykoterapiaa varten tarvitaan psykiatrin lausunto diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.

Tukea voi saada enimmillään kolme vuotta, yhteensä enintään 200 kertaa. Kela korvaa yksilöterapiasta 57,60 euroa käynniltä.

Eniten tukea saavat työssäkäyvät, joiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa jyrkästi. Myös opiskelijat hakevat ja saavat kuntoutuspsykoterapiaa yhä useammin, m***a kasvu ei ole ollut yhtä voimakasta.

Kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa tai kuvataideterapiaa. 16–25-vuotiaille se voi olla myös musiikkiterapiaa. Nuoren terapiaan voi liittyä myös vanhempien ohjauskäyntejä.

Vuonna 2023 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai 64 500 suomalaista. Läpi 2000-luvun jatkunut asiakkaiden määrän kasvu on kuitenkin hidastunut ja kustannusten nousu tasaantunut. Tutkijan mukaan muutosten taustalla voi olla niin mielenterveyspalveluiden parempi saatavuus, terapeuttipula kuin tiukentu...

Mielenterveyden ongelmista johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo usean vuoden ajan, kirjo...
01/08/2024

Mielenterveyden ongelmista johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo usean vuoden ajan, kirjoittavat Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja tutkija Riku Perhoniemi.

"Kasvu jatkui edelleen vuonna 2023, jolloin jo yli 100 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. Väestöön suhteutettuna tuo runsas 100 000 henkilöä tarkoittaa noin kolmea prosenttia työikäisistä ei-eläkkeellä olevista suomalaisista."

"Mielenterveyden häiriöistä johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi tarvitaan etenkin monialaisia, ongelmien juurisyihin vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia."

"Lisäksi tarvitaan tehokkaita palvelujärjestelmän korjaavia toimia, jotka voivat lyhentää jo ilmenneiden mielenterveysongelmien kestoa. Esitämme seuraavassa joitakin keinoja mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi:"

- "Psyykkistä työkuormaa pitää keventää. Työstä aiheutuvaa psyykkistä kuormaa pitää hallita nykyistä paremmin työpaikoilla ja erilaisissa työtehtävissä."
- "Lasten ja nuorten hyvinvointiin pitää panostaa. Lasten ja nuorten kasvuoloja on tuettava jo varhain, ja perheiden taloudellinen tilanne ja tarvittavat palvelut on turvattava."

- "Väestön terveellisiä elintapoja pitää edistää. Hyvää mielenterveyttä tukee yleinen väestön terveyden ja terveellisten elintapojen edistäminen."

- "Varhaista tukea tarjoavat mielenterveyspalvelut pitää saada kuntoon. Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöiden syvenemistä ja muuttumista pitkäkestoiseksi toimintakyvyttömyydeksi."

"Psykososiaalisia hoitoja ja niiden saatavuutta olisi kehitettävä kokonaisuutena, ja perusterveydenhuollossa olisi varmistettava tarvittavien mielenterveyspalveluiden saatavuus."

Mielenterveyden häiriöstä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet lähes yhtäjaksoisesti jo usean vuoden ajan. Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavat useimmin noin kolmekymppiset naiset. Ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat viime vuosina jatkaneet kasvuaan...

"Hallituksen esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi ei ole mikään hopealuoti", sanoo Suomen Psykologiliiton puheenjoht...
01/08/2024

"Hallituksen esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi ei ole mikään hopealuoti", sanoo Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

Hallituksen lakiesitys lasten ja nuorten terapia­takuusta sai lausuntokierroksella paljon kritiikkiä. Sitä arvosteltiin muun muassa keskittymisestä lähinnä lyhyisiin hoitoihin. Mikä niissä on vialla?

”Lyhyet interventiot ovat tyypillisesti kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvia keskusteluhoitoja. Tällä hetkellä ne keskittyvät hyvin vahvasti tiettyjen oireiden, lähinnä masennuksen ja ahdistuksen lieventämiseen, joka on lähtökohtaisesti hyvä asia."

"Ongelmana on, että ne sopivat vain lieviin ja keskivaikeisiin oireisiin ja vain pienelle osalle potilaista, eivätkä välttämättä auta muihin oireisiin tai taustalla oleviin syihin."

"Tätä voi verrata siihen, että lääkäri määräisi jokaiselle aina paketin Buranaa: Kokeillaan sitä ensin ja katsotaan parin viikon päästä, tarvitaanko muuta hoitoa.”

Onko siis uhkana se, että riittävää psyykkistä apua saisivat vain ne, joille riittää lyhyt keskusteluhoito?

”Se on se suurin uhka. Jos katsoo hyvinvointialueiden nykyisiä talousvaikeuksia, pelkään, että niille tulee vahva houkutus tarjota vain muutamia lakiperusteisia palveluita vakavampien ongelmien hoitamisen kustannuksella."

"Samaan aikaan, kun muutama hoitomenetelmä tulisi terapiatakuun piiriin, hoitotakuuta ylipäätään heikennetään. Se on hyvin erikoista.”

"Lakiesityksen perusajatus on pitkälti kopioitu Britanniasta, jossa lanseerattiin lyhytterapiaa edistävä hanke vuonna 2008. Nyt tilanne siellä on kaoottinen, eli selvästi tämä ei yksin riitä.”

Mitä muuta pitäisi tehdä?

”Tarvitaan riittävän laajat ja potilaslähtöiset palvelut ja kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus."

"Nyt lapsilla ja nuorilla ei ole perustasolla kuten terveyskeskuksissa paikkaa, jossa olisi hoitovastuu mielenterveysongelmista. Hoitovastuu on vain erikoissairaanhoidossa. Kyse on kokonaisuudesta, ei yksittäisestä hopealuodista.”
Juttu on vapaasti luettavissa. SK:n tilaustarjouksen voi tarvittaessa sivuuttaa.

Psykologiliiton Jari Lipsanen arvostelee suunnitelmia terapiatakuuksi. Hänestä ennaltaehkäisyllä pitäisi ennemmin puuttua rakenteisiin. ”Voisi miettiä, onko meillä kehittämistä kouluissa, työelämässä tai yhteiskunnassa sen sijaan, että yritämme hoitaa jokaista yksilöä oire kerrall...

"On tärkeää ymmärtää, miten meidät on nähty lapsuudessa ja miten arvokkaiksi olemme kokeneet itsemme", sanoo psykologi, ...
31/07/2024

"On tärkeää ymmärtää, miten meidät on nähty lapsuudessa ja miten arvokkaiksi olemme kokeneet itsemme", sanoo psykologi, psykoterapeutti Aino Juusola.

"Miten meille on puhuttu, miten meitä on kosketettu lapsena? Pidettiinkö sylissä?"

"Monella on tarina lapsuudesta, josta mitään ei ole puuttunut, m***a ei muistikuvia siitä, kuka olisi lohduttanut."

Aino Juusola näkee työssään, miten omien juurien tarkasteleminen auttaa tuomaan ymmärrystä omia reaktioita tai tunteita kohtaan.

Hänen vastaanotolleen tullaan yleensä masennuksen tai ahdistuksen vuoksi.

Tavallisesti päädytään puhumaan myös asiakkaan lapsuudesta ja sitä kautta juurista.

Myös sanattomat tarinat ovat tarinoita. Se, millaisen kiintymyssuhteen vanhemmat ovat pystyneet meihin luomaan, on osa tarinaamme.

"Tarinat kuvaavat sitä, keitä me olemme, mistä tulemme ja millaisia olemme."

Tarina voi olla taakka tai voimavara. Jos perheen tarina on, että 'meitä on aina sorrettu', se voi johtaa siihen, että tyydymme olosuhteisiin ja rajojen esittäminen on vaikeaa.

Jos suvussa taas kerrotaan siitä, miten kaikesta tapahtuneesta huolimatta on menty eteenpäin, tarinasta voi tulla voimavara.

Kaksi yleisintä masennusta ja ahdistusta aiheuttavaa taakkaa ovat Juusolan mukaan "pärjäävyys" ja "vapaapalokuntalaisuus”.

Pärjäämään oppinut ei osaa turvautua muiden apuun vaan sinnittelee yksin. Niin sanottu vapaapalokuntalainen taas on aina auttamassa muita, oman hyvinvointinsa kustannuksella.

Jos ihminen tuntee olevansa hyväksytty vain muita auttaessaan, hän antaa muiden määritellä itsensä.

Suvussa kulkevat tarinat muovaavat meitä. Psykoterapeutti Aino Juusola ja Annan lukijat kertovat, mitä he ajattelevat suvun merkityksestä.

"Onko parempi, että lapsi pelkää vanhempaansa vai että lapsi luottaa häneen?", kysyy psykoterapeutti Hanna Lampi. Vanhem...
30/07/2024

"Onko parempi, että lapsi pelkää vanhempaansa vai että lapsi luottaa häneen?", kysyy psykoterapeutti Hanna Lampi. Vanhemmuus ja rajojen asettaminen ei välttämättä tarkoita kovaa kuria ja auktoriteetin todistamista rangaistuksin.

"Rajojen asettamisen haasteita voi toki joissain perheissä olla", Hanna Lampi myöntää. Rangaistuksia tärkeämpää on hänen mielestään opettaa lapselle syy-seuraussuhteita ja olla mieluummin rinnalla kulkija kuin rangaistuksia lateleva auktoriteetti.

"Malli aikuisuuteen lähtee perheestä ja varhaisesta lapsuudesta. Jos kasvaa kovan kurin alla ja ilman aikuista, joka auttaa tunteiden säätelyssä, ei ehkä opi tuntemaan itseään."

"Silloin lapsesta voi kasvaa miellyttämisenhaluinen aikuinen, joka helposti unohtaa omat tarpeensa eikä osaa pyytää apua tarvittaessa."

Vanhemman tehtävä ei ole kasvattaa lapsia kurissa ja nuhteessa vaan opettaa, että omalla toiminnalla on seuraamuksia.

Vanhemmilla voi olla nykyään myös kohtuuttomia odotuksia itseä kohtaan. Yksi kuormittava asia on ajatus siitä, ettei vanhempi hermostu tai korota ääntään koskaan.

"On ihan normaalia elämää, että välillä suutahdetaan, ärjähdetään ja saatetaan huutaakin haastavissa tilanteissa. Se ei ole väärin. Sitä pitää kuitenkin osata pyytää anteeksi."

Vanhemmalla on myös oikeus pyörtää päätöksensä tai lieventää aiemmin antamaansa seuraamusta. Se ei ole periksi antamista vaan ennemminkin joustavuutta ja sen opettamista myös lapsille.

Haastavien tilanteiden jälkeen on aikuisen vastuulla palauttaa hyvä yhteys lapseen. Silloin on lupa tehdä myös jotain kivaa.

Lasta ei voi hellyydellä ja läsnäololla pilata, kunhan se on lasta kunnioittavaa.

Vanhemmuus ja rajojen asettaminen ei tarkoita kovaa kuria ja auktoriteetin todistamista rangaistuksin. Asiantuntija listaa kuusi tapaa luoda rajoja läsnäololla ja rinnalla kulkien.

"Tarve tulla ymmärretyksi ja kohdatuksi toisen ihmisen taholta on äärimmäisen syvä perustarve", kirjoittaa psykoterapeut...
29/07/2024

"Tarve tulla ymmärretyksi ja kohdatuksi toisen ihmisen taholta on äärimmäisen syvä perustarve", kirjoittaa psykoterapeutti Hedda Retu.

"Hätä ja paha olo eivät ole sairauksia, vaan terveitä reaktioita epäterveessä, jopa sieluttomassa yhteiskunnassa."

"Toivottomuuden ja merkityksettömyyden tunteet sekä kokemukset esimerkiksi luottamuksen tai turvallisuuden tunteen menettämisestä tai menetetystä yhteydestä toiseen ihmiseen järkyttävät ihan kenen tahansa sisäistä tasapainoa."

"Kun kyseessä on vielä nuori, jonka kehityshaasteisiin kuuluvat eksistentiaalinen kriisi (elämän ja kuoleman pohdinta) ja eksistentiaalinen yksinäisyys ja ulkopuolisuus, tarvitaan toinen ihminen, viisas aikuinen, joka kestää epätietoisuuden, nuoren tuskaisuuden ja kivuliaisuuden, nimittämättä niitä heti psyykkisiksi sairauksiksi."

"Tarve tulla ymmärretyksi ja kohdatuksi toisen ihmisen taholta on äärimmäisen syvä perustarve. Tuon perustarpeen tyydytys ei edellytä sairaanhoitoa, vaan kohtaavan ihmisen."

- Juttu on kaikkien luettavissa. HS:n tutustumistarjouksen voi tarvittaessa sivuuttaa.

Tarve tulla ymmärretyksi ja kohdatuksi toisen ihmisen taholta on äärimmäisen syvä perustarve.

"Ihminen toivoo, että hänen olemassaolonsa noteerataan ja hän tulee nähdyksi osana yhteisöä", sanoo dosentti Kaarina Mön...
28/07/2024

"Ihminen toivoo, että hänen olemassaolonsa noteerataan ja hän tulee nähdyksi osana yhteisöä", sanoo dosentti Kaarina Mönkkönen. "Ihminen tarvitsee myös elämänhorisontin, näkymän siitä, mihin suuntaan on menossa.”

”Meitä ihmistieteilijöinä mietitytti yhteiskunnallinen puhe, joka painottaa tehokkuutta ja tuottavuutta, kun taas ihmisen arvokkuus ja tarve tuntea itsensä merkitykselliseksi on hukkunut julkisen keskustelun marginaaliin."

”Tärkeiksi nousivat kannattelevat ihmissuhteet. Tutkimuksessamme selvisi, että tunnustus on perustavalla tavalla osa ihmisyyttä niin työelämässä kuin sen ulkopuolella."

”Kuvittelimme, että aineisto tukisi yksilöpsykologista tulkintaa, jossa katsotaan yksilöä ilman kytkeytymistä toisiin ihmisiin. Julkisuudessa usein korostetun näkemyksen tavoin mekin oletimme, että esiin nousisi yksilön oman menestyksen ja tarpeiden ensisijaisuus."

"Oli ilahduttava yllätys, että näin ei ollut. Kävi ilmi, että oli ihminen sitten asunnoton tai hyvin menestyvä työtä tekevä ihminen, hän haluaa tulla hyväksytyksi ja kokea arvokkuutta. Asema ei myöskään suojaa arvokkuuden loukkauksilta.”

Mistä arvokkuuden kokemus syntyy? Tutkijan mukaan olennainen osansa on ihmissuhteilla sekä tunnustuksella yhteisön jäsenenä.

Osoite

TopeliuksenKatu 15 A 1
Helsinki
00250

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Psykoterapia-lehti :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Psykoterapia-lehti :lle:

Jaa

Kategoria

Our Story

PSYKOTERAPIA on Therapeia-säätiön ja Therapeia-yhdistyksen julkaisema aikakauslehti. Se on tarkoitettu alan ammattilaisille ja kaikille psykoanalyyttisesta näkökulmasta ja psykoterapiasta kiinnostuneille.

Lehden sisältö ja yhteystiedot: http://psykoterapia-lehti.fi/

Verkkolehti: www.psykoterapia-lehti.fi/verkkolehti/ Tilaukset: https://www.therapeia-saatio.fi/psykoterapia-lehti/lehden_tilauslomake/

Lähellä mediayrityksiä


Muut Aikakauslehti Helsinki :ssa

Näytä Kaikki

saatat pitää myös