Tiede & edistys

10/09/2024

Tiede & edistys on Vuoden tiedelehti -palkintofinalisti!

Lainaus Suomen tiedekustantajien liiton asettaman palkintoraadin perusteluista:

"Lehti julkaisee tärkeitä puheenvuoroja tieteestä niin vertaisarvioituina artikkeleina kuin ajankohtaisina puheenvuoroina. Se on onnistunut pysymään ajankohtaisena keskustelijana tieteen tekemisestä ja roolista jo vuosikymmeniä. Julkaisuna Tiede & edistys on monitieteinen ja tekee myös taidetta näkyvämmäksi, osallistuen esimerkillisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun useilla eri areenoilla ja keinoilla."

Iloitsemme ja kiitämme ehdokkuudesta!

https://tiedekustantajat.fi/tiedotteet/vuoden-tiedelehdeksi-ehdolla-viisi-julkaisua/

06/09/2024

Muistutus tulevasta teemanumerostamme. Vielä ehtii mukaan!

09/08/2024

Jos esitystapahtuman sosiaaliseen alueeseen sisällytetään myös muut eläimet ja kasvit, ja ihminen on siellä vähemmistönä, jopa yksin, mitä silloin tapahtuu, mikä tulee silloin kysytyksi, havaituksi, mahdolliseksi?

Tuija Kokkosen essee "Ei-ihmisten esitys: seuraamassa lintuja täällä rajaseudulla" on osa hänen vuonna 2006 alkanutta taiteellisen tutkimuksen projektiaan. Projektissa tutkitaan ihmisen ja muunlajisten välistä suhdetta esitystaiteen ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Keskiössä on paikkasidonnainen, lajienvälinen esitystaide, jossa huomio kohdistuu ennen kaikkea ei-ihmisiin sekä ”luonnon” prosesseihin.

Essee pohjautuu teokseen Ei-ihmisten esitys, joka käynnistyi vuonna 2010 helsinkiläisellä muinaisrannalla. Tässä "loputtomassa" esityksessä tapahtuman impulssit ja toiminta tulevat pääasiassa ei-ihmisiltä kuten muilta eläimiltä ja kasveilta. Teos ja essee osallistuvat laajempaan ekologiseen keskusteluun pohtimalla, mitä tarkoittaa konkreettinen asettuminen horisontaaliseen suhteeseen muunlajisten kanssa.

Esitystapahtuma tarjoaa kehyksen, jossa muunlajisten kohtaaminen ja kanssakäyminen otetaan vakavasti. Essee seuraa esitystapahtuman vierailijaa, joka saa mahdollisuuden ruumiilliseen, aistimelliseen ja affektiiviseen suhteeseen erityisesti lintujen kanssa. Lintuja seuraamalla ”minä” seuraa myös itseään, pohtii “minän” funktiota lajienvälisissä kohtaamisissa ja tutkii, mitä tapahtuu lajienvälisellä rajaseudulla.

https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/142958

17/06/2024

Juha Suoranta, Marko Teräs ja Hanna Teräs problematisoivat artikkelissaan “Koulutus digitalisaation vallassa? Kohti data- ja algoritmiohjattua korkeakoulutusta” korkeakoulutuksen digitalisaation suuria lupauksia.

Kirjoittajien tiivistys:

“Suomalaisen korkeakoulutuspolitiikan pitkäaikainen tavoite on ollut taloudellisen kasvun ja tuottavuuden edistäminen koulutuksen avulla. Koulutuksen digitalisaatio on siirtämässä tämän 'tehostamisdoktriinin' uuteen vaiheeseen.

Digitalisaatiolla pyritään tehostamaan massoittuneen korkeakoulutuksen läpivirtausta ja tuottamaan opiskelijoille tietotaloudessa tarvittavia kvalifikaatioita. Uudistetun doktriinin ytimessä on siirtyminen koulutuksen rakenteista opiskelijan yksilöllisten valintojen optimointiin eli opintojen nopeuttamiseen tekoälypohjaisten sovellusten avulla.

Suomessa korkeakoulutuksen digitalisaatiota edistetään kaikkien korkeakoulujen yhteisellä Digivisio 2030 -hankkeella. Tarkastelemme artikkelissamme tätä hanketta ikkunana siihen, miten digitalisaation lupaukset kääntyvät korkeakoulutuksen käytännöiksi, ja millaisia seurauksia tällä voi olla.

Korkeakoulutuksen digitalisaatio edustaa utopistista teknokratiaoptimismia, jonka ongelma on teknologisen järjen ja välineellisen ajattelun ylivalta. Tällaisesta koulutusteknokratiasta puuttuvat opiskelijoiden ja opettajien äänet ja siten myös reflektiivisen ja kriittisen ajattelun mahdollisuus.

Digitalisaatio voi muuttaa korkeakoulujen käytäntöjä ja tarkoitusta sekä niiden olemusta perinpohjaisesti. Kysymykseksi jää, tarkoittaako korkeakoulutus tulevaisuudessa syvällistä opinnollista perehtymistä johonkin aihealueeseen kampuksilla yhdessä muiden kanssa vai digitaalista läpijuoksua, jossa opettajat valmistavat kursseja kuin liukuhihnalla ja opiskelijat poimivat niitä algoritmin ohjaamina näennäisen ehtymättömiltä digitaalisilta tarjottimilta.”

https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/132042

14/06/2024

Keitä kuunnellaan, kun ilmastonmuutoksesta puhutaan? Tero Toivanen ja Ville Lähde tarkastelevat uudessa artikkelissaan "Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä" Petteri Taalaksen ja Mika Anttosen ilmastopuhetta ja -kirjoituksia. Kumpikin on saanut näkyvän ilmastoasiantuntijan roolin julkisuudessa, kumpikin korostaa ilmastonmuutoksen vakavuutta, ja he ovat myös puhuneet ilmastodenialismia vastaan. Toivanen ja Lähde kuitenkin osoittavat, miten heidän viestinsä päätyy tukemaan ilmastoestämistä, joka sekä viivyttää että vähentää ilmastotoimia. Taalas ja Anttonen ovat saaneet "reaalipoliittisen ilmastoasiantuntijan" roolin, jolle on leimallista ilmastovastuun siirtäminen toisaalle, syvällisten yhteiskunnallisten muutosten tarpeen epäily, tieteiden välisen hierarkian korostaminen ja ympäristöaktiivien vähättely tai kritisointi. Reaalipoliittisen ilmastoasiantuntijan viestintä on myös helposti haltuunotettavissa ilmastoestämiseen tähtäävien poliittisten toimijoiden kuten vahvistuvan radikaalioikeiston käyttöön. Toivanen ja Lähde esittävät, että reaalipoliittisen ilmastoasiantuntijan roolia tarkastelemalla voidaan myös luoda edellytyksiä keskustella syvemmin siitä, millaista asiantuntijuutta tarvitaan, jotta ilmastonmuutosta voidaan todenteolla hillitä.

https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793

10/06/2024

Tiede & edistyksen numero 1–2/24 on täällä! Numeron tutkimusartikkelit pureutuvat terävästi reaalipoliittiseen ilmastoasiantuntijuuteen ja koulutuksen digitalisaatioon. Tuija Kokkosen essee syväluotaa lajienvälisen esityksen ja esitystaiteellisen tutkimuksen ehtoja. Lisäksi mukana Salome Rajannin taidetta, pohdintaa tutkimuseettisestä sääntelystä sekä iholle työntyvää kapitalismia.

Tutkimuseettinen sääntely nousee pääosaan numeron pääkirjoituksessa, jossa pohditaan tutkimuseettisen ohjeiston ja ennakkoarvioinnin käytäntöjen institutionalisoitumista humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Mitä eettisellä sääntelyllä tavoitellaan ja mikä on ajanut eteenpäin sen nopeaa käyttöönottoa?

Tero Toivanen ja Ville Lähde kirjoittavat artikkelissaan reaalipoliittiseksi ilmastoasiantuntijuudeksi nimeämästään ilmiöstä. Artikkeli nostaa kehysanalyysin avulla esiin, kuinka ilmastoalan asiantuntijavaikuttajat voivat mediassa esiintyessään yhtäältä korostaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä, m***a yhtä lailla osallistua syvemmän yhteiskunnallisen murroksen estämiseen.

Numeron toisessa tutkimusartikkelissa Juha Suoranta, Marko Teräs ja Hanna Teräs pureutuvat koulutuksen digitalisaatioon osana suomalaisen korkeakoulutuspolitiikan “tehostamisdoktriinia” eli pyrkimystä hyödyntää koulutusta taloudellisen kasvun ja tuottavuuden edistämiseen. Artikkeli tarkastelee korkeakoulujen yhteistä Digivisio 2030 -hanketta ikkunana siihen, kuinka digitalisaation lupaukset kääntyvät korkeakoulutuksen käytännöiksi, ja millaisia seurauksia tällä voi olla.

Tuija Kokkosen essee vie lukijansa pohtimaan esityksen ehtoja. Ei-ihmisten esitys on lajienvälinen, paikkaerityinen, yli ihmisiän jatkuva “loputon” esitys, joka alkoi vuonna 2010 osana Kokkosen laajempaa esitysten kokonaisuutta ja taiteellista tutkimusta. Helsinkiläiselle muinaisrannalle sijoittuva esitys avaa esseessä pohdintoja rajaseuduista sekä ihmisten ja muunlajisten olentojen välisten kahtiajakojen ylittämisestä.

Liina Soinnun kirja-arvio tarkastelee Suvi Salmenniemen teoksen Affect, Alienation and Politics in Therapeutic Culture: Capitalism on the Skin kautta terapeuttisen kulttuurin tutkimusta.

Numeron taiteilija Salome Rajanti keskittyy töissään arkiseen ruumiiseen.

06/06/2024

Nuorisotutkimuksen hankala tieto
Tiede ja edistys -lehden teemanumero

Nuorisotutkimus on monitieteinen tieteenala, jonka tietoa voi luonnehtia hankalaksi. Nuorisotutkimukselle on keskeistä kriittinen tiedonintressi, ja alan tutkimus problematisoi vallitsevia tieteellisen tiedon tuottamisen tapoja. Yhteiskunta-, ihmis- ja humanististen tieteiden tutkimusperinteistä ammentava nuorisotutkimus asettaa etualalle nuorten tiedon ja toimijuuden sekä tarkastelee kriittisesti aikuis- ja ongelmakeskeisiä tulkintoja nuorista ja nuoruudesta. Jo lähtökohtaisesti nuoriso on ”hankala” tieteellisen kiinnostuksen kohde, sillä nuoria koskevan tiedon moninaista, muuttuvaa ja paikantunutta luonnetta ei ole helppo vangita vakiintunein tieteellisin menetelmin. Nuorisotutkijat ovatkin jo pitkään kehittäneet innovatiivisia ja nuorille mielekkäitä tiedon tuottamisen tapoja, kuten osallistavia tai taideperustaisia menetelmiä. Lisäksi nuorten tieto ja kokemukset asettuvat usein hankaukseen yhteiskuntapoliittisten intressien, vakiintuneiden normien ja yhteiskuntajärjestyksen kanssa.

Käsitteellisesti nuorisotutkimuksen kova ydin on muodostunut alakulttuurien, instituutioiden, siirtymien ja vertaissuhteiden tarkastelun ympärille, tieteenalan historian kuluessa erilaisin painotuksin. Ytimen institutionalisoituessa on kuitenkin oleellista muistaa kysyä, mitä ilmiöitä ja näkökulmia jää totuttujen käsitteellisten kehikkojen katveeseen. Kriittisestä tiedonintressistään huolimatta nuorisotutkimus on syntynyt, kasvanut ja institutionalisoitunut tiettyjen tiedonalaa kaventavien lähtöoletusten puitteissa ja etupäässä globaalin pohjoisen maailmankuvaan sitoutuneena tutkimusalana.

Kutsumme kirjoittajia pohtimaan, millaisia käsitteellisiä ja/tai tieteenalarajoja ylittäviä uusia avauksia tarvitaan nuorten ja nuoruuden ymmärtämiseksi toisiinsa kietoutuvien kriisien, murrosten, epätasa-arvon ja epävarmuuden värittämässä nykymaailmassa. Miten nuorisotutkimuksen traditioita haastavat ilmasto- ja ekokriisi tai pyrkimykset globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen? Mikä on nuorisotutkimuksen suhde kolonialismin kritiikkiin tai dekolonisaatiokeskusteluihin? Miten nuorisotutkimuksessa voidaan ymmärtää sellaisia globaalin pohjoisen viimeaikaisia trendejä kuin postfeminismiä, anti-gender-liikehdintää tai uuskonservatismia? Entä millaisia käsitteellistyksiä tarvitaan nuorisotutkimuksen klassisten teemojen kuten työn ja kansalaisuuden tutkimukseen? Mitä annettavaa posthumanismilla on nuorisotutkimukselle?

Voit tarjota teemanumeroon nuorisotutkimuksen tietoa uusille alueille vievää vertaisarvioitavaa teoreettista tai empiiristä artikkelia. Tervetulleita ovat myös niin pitkät kuin lyhyemmätkin puheenvuorotekstit sekä aihepiiriä pohdiskelevat kirja-arviot.

Esittele näkökulmasi lyhyellä abstraktilla (max. 300 sanaa) ja lähetä se teemanumeron toimittajille 10.9.2024 mennessä. Lopullisten vertaisarviointiin menevien tekstien deadline on 30.1.2025. Teemanumero julkaistaan lokakuussa 2025.

Tutustu lehteen ja kirjoittajien ohjeisiin täällä: https://tiedejaedistys.journal.fi/about/submissions

Lisätietoja teemanumeron toimittajilta:
Marja Peltola [email protected]
Päivi Honkatukia [email protected]

22/04/2024

Onko tieteellinen julkaiseminen vain tutkimuksen tulosten tuomista julkisuuteen? Vai tapahtuuko juuri julkaisuprosessissa jotakin oleellista itse tutkimuksen kannalta? Entä millainen on alue, jossa julkaisujen toimittaminen ja vertaisarviointi leikkaavat?

Uusimman Tiede & edistyksen pääkirjoitus avaa tiedejulkaisemisen rakenteita kustannustoimittamisen näkökulmasta.

Lähtökohtana on ymmärrys tiedejulkaisemisesta käytäntöjen ja puheentapojen sommitelmana, jossa on tieteellisten sisältöjen lisäksi mukana järjestelmän historiallisia kehityskulkuja ja esimerkiksi toimijoiden affekteja, suhteita ja vuorovaikutuksia.

Julkaisemisen sisältämät näkymättömät käytännöt ja toimijuudet muodostavat erityisen umpisolmun akateemisen kapitalismin kaappaaman tutkimuksen ilmiöiden kanssa. Solmussa on ainakin neljä lankaa:

1) Paine nähdä julkaiseminen neutraalina teknisenä välineenä.
2) Armoton m***a kätköön jäävä akateemisen elämän kilpailullisuus.
3) Metriikkojen kasvava merkitys tutkimuksen arvon muodostumisessa.
4) Epäkohtien ja kysymysten pakottaminen ”Tieteen etiikan” nimiin.

Miksi emme siis katsoisi tiedejulkaisemisen tuotantotiloihin ja pysähtyisi tutkimaan niiden vilskettä - tieteen asema ja arvo eivät siitä vaarannu. Tiedejulkaiseminen on kuitenkin se tutkimuksen ja julkisuuden kytkentä, joka kaikkine toimijoineen on tieteen poliittisuuden ytimessä.

12/04/2024

Yhteiskuntateoriaa! Analyysia! Tiede & edistyksen debattisarja "Yhteiskuntateorian nykytila ja tulevaisuus" täydentyi numerossa 4/23 uudella puheenvuorolla -> https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/131118

Mattias Lehtisen puheenvuoro “Yhteiskuntateorian tehtävä – Emansipaatiot ja kuvittelun lupaus” pohtii teorian emansipatorista roolia: millä tavoin tutkimus voi pyristellä irti hyvinvoinnille haitallisten yhteiskunnallisten olosuhteiden peilaamisesta ja luonnollistamisesta?

Lehtinen tarkastelee erityisesti moninaisuuden ja totaliteetin välistä suhdetta. Kuinka tehdä selkoa kritiikistä, jota monoliittisiin näkemyksiin yhteiskuntatotaliteetista on kohdistettu?

Puheenvuoro nostaa esiin myös teoreettisen työhön kuuluvan kuvittelun merkityksen. Teoreettinen mielikuvitus pyrkii hahmottelemaan vallitsevia totaliteetteja uusilla tavoilla sekä kuvittelemaan toivottavia yhteiskuntasuhteita eri positioista. Sillä on siis tärkeä merkityksensä teorian emansipatorisissa pyrkimyksissä.

Lehtisen puheenvuoro jatkaa Tiede & edistyksen yhteiskuntateoreettista debattisarjaa, jonka aiemmat puheenvuorot ovat luettavissa avoimesti lehden verkkosivuilla:
Mikko J. Virtanen: Minne menit, yhteiskuntateoria? (4/21) https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/114368

Olivia Maury: Missä lymyilet, yhteiskuntateoria? (1–2/22) https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/119899

Olli Herranen: Yhteiskunta teoriassa – teoria yhteiskunnassa (3/22)https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122725

David Inglis ja Anna-Mari Almila: Yhteiskuntateorian maahantuonnin ongelmista (3/22) https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120648

08/04/2024

Vielä ehtii!

TIEDE & EDISTYKSEN ARTIKKELITYÖPAJA 28.5.

Ilmoittaudu mukaan lyhyellä tiivistelmällä 10.4. mennessä

Tule mukaan Tiede & edistyksen artikkelipajaan! Kolmatta kertaa järjestettävässä artikkelipajassa kehitetään ja työstetään käsikirjoituksia kohti julkaisua. Ajatuksena on yhdessä lehden toimituskunnan ja työpajan osallistujien kesken tutkia, mitä aineksia käsikirjoitukset pitävät sisällään, millainen argumentti on rakentumassa ja mitä tekstille voisi ja pitäisi vielä tehdä.

Työpaja tarjoaa sekä väitöskirjaa tekeville että jo pidemmälle ehtineille tutkijoille tilaisuuden saada rakentavaa palautetta ja keskustella omasta tekstistään. Samalla keskustellaan myös suomalaisen tiedejulkaisemisen ja vertaisarvioinnin käytännöistä.

Käsikirjoitukset voivat olla tutkimusartikkeleita tai puheenvuoroja. Lehtemme on monitieteinen, joten käsikirjoitukset voivat kuulua mille tahansa tieteenalalle, m***a erityisesti julkaisemme yhteiskuntatieteellistä ja humanistisen tutkimuksen alan tutkimusta. Voit tuoda työpajaan joko valmiin tekstin tai työversion. Artikkelipajan osallistujia kannustetaan tarjoamaan valmiita tekstejä julkaistavaksi Tiede & edistykseen, m***a se ei ole edellytys pajaan osallistumiselle.

Käsikirjoituksia kommentoivat ja keskusteluun osallistuvat Tiede & edistyksen päätoimittajat Ari Korhonen ja Katariina Mäkinen sekä toimitussihteeri Juha Raipola ja toimituskunnan jäsenet.

Työpaja järjestetään tiistaina 28.5. klo 10-16 Tekstin talolla Helsingissä ja mukaan mahtuu viisi käsikirjoitusta. Helsingin ulkopuolelta tuleville korvataan matkakulut.

Hae mukaan lähettämällä lyhyt abstrakti tekstistäsi 10.4. mennessä osoitteeseen [email protected].

28/03/2024

TIEDE & EDISTYKSEN ARTIKKELITYÖPAJA 28.5.

Ilmoittaudu mukaan lyhyellä tiivistelmällä 10.4. mennessä

Tule mukaan Tiede & edistyksen artikkelipajaan! Kolmatta kertaa järjestettävässä artikkelipajassa kehitetään ja työstetään käsikirjoituksia kohti julkaisua. Ajatuksena on yhdessä lehden toimituskunnan ja työpajan osallistujien kesken tutkia, mitä aineksia käsikirjoitukset pitävät sisällään, millainen argumentti on rakentumassa ja mitä tekstille voisi ja pitäisi vielä tehdä.

Työpaja tarjoaa sekä väitöskirjaa tekeville että jo pidemmälle ehtineille tutkijoille tilaisuuden saada rakentavaa palautetta ja keskustella omasta tekstistään. Samalla keskustellaan myös suomalaisen tiedejulkaisemisen ja vertaisarvioinnin käytännöistä.

Käsikirjoitukset voivat olla tutkimusartikkeleita tai puheenvuoroja. Lehtemme on monitieteinen, joten käsikirjoitukset voivat kuulua mille tahansa tieteenalalle, m***a erityisesti julkaisemme yhteiskuntatieteellistä ja humanistisen tutkimuksen alan tutkimusta. Voit tuoda työpajaan joko valmiin tekstin tai työversion. Artikkelipajan osallistujia kannustetaan tarjoamaan valmiita tekstejä julkaistavaksi Tiede & edistykseen, m***a se ei ole edellytys pajaan osallistumiselle.

Käsikirjoituksia kommentoivat ja keskusteluun osallistuvat Tiede & edistyksen päätoimittajat Ari Korhonen ja Katariina Mäkinen sekä toimitussihteeri Juha Raipola ja toimituskunnan jäsenet.

Työpaja järjestetään tiistaina 28.5. klo 10-16 Tekstin talolla Helsingissä ja mukaan mahtuu viisi käsikirjoitusta. Helsingin ulkopuolelta tuleville korvataan matkakulut.

Hae mukaan lähettämällä lyhyt abstrakti tekstistäsi 10.4. mennessä osoitteeseen [email protected].

26/03/2024

Muistutus: taiteilijahakumme on edelleen auki!

Hae itse tai vinkkaa ystävälle.

18/03/2024

Martta Heikkilä kysyy numeron 4/23 vertaisarvioidussa artikkelissa ”Teokseton teos: Jacques Derrida ja taideteoksen käsite”, mitä teoksen käsite merkitsee filosofi Jacques Derridalle ja miksi teos kaipaa Derridan mielestä dekonstruktiota.

Modernismin jälkeisessä taiteessa oletus teoksen käsitteellisestä eheydestä on sekä teoreettisesti että silminnähden särkynyt. Installaatioiden, performanssien ja yhteisötaiteen
aikakaudella on yhtäältä kysyttävä, mitä teoksen rajoille on tapahtunut.

Onko toisaalta mahdollista kuvata nykytaiteen yhä ilmeisempää ”teoksettomuutta”, jos oletetaan teoksen käsitteen edelleen laajenevan tilassa ja ajassa ja murtautuneen jo kauan sitten entisistä modernin taiteen muotoa sanelleista määrityksistä?

Teoksettomuudella viitataan artikkelissa viime vuosikymmenten teoreettisiin ja käytännöllisiin muutoksiin, jotka ovat johtaneet taideteoksen merkityksen laajenemiseen.

Mitä merkitsee väite, että kuvataide on muuttunut yhä useammin esteettisestä käsitteelliseksi ja että teokset ovat siksi ennemmin ajattelun muotoja ja tapahtuman kaltaisia prosesseja kuin
esineitä?

Artikkelin keskipisteessä on teoksen käsitteen merkitys Jacques Derridalle: miksi teos kaipaa hänen mielestään dekonstruktiota?

Teoksen kriittinen tarkastelu kiteytyy Derridan filosofiassa käsitteeseen désœuvrement, joka on käännettävissä ”toimettomuudeksi” ja ”teoksettomuudeksi” ja viittaa teoksen olemuksen ja identiteetin murtumiseen.

Millaisia ovat teoksen hajautumisen vaikutukset nykytaiteeseen: miten puhua teosten moninaisuudesta, joka ei palaudu käsitteiden ykseyteen?

Käsitys perinteisen, yhtenäisyyteen ja harmoniaan tähtäävän teosmaisuuden purkautumisesta johtaa samalla tarkastelemaan laajemmin, millaiset syyt johtavat teoksen ja taiteen käsitteiden purkamiseen, jos ajatus rajattavista totaliteeteista osoittautuu mahdottomaksi.

Ylihistoriallinen, pysyvän olemuksen kadottanut teos on riippuvainen sen ympärillä syntyvien merkitysten rajaamattomista konteksteista.

Artikkelissa esitetään, että Derridan käsitys sirpaloituvasta teoksesta on nykytaiteelle yhä merkityksellinen: filosofisten ulottuvuuksiensa lisäksi se soveltuu kuvataiteen nykypäivän hajoaviin, muotoaan alati etsiviin käytäntöihin.

Lue artikkeli verkossa: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137766

29/02/2024

Tiede & edistyksen numero 4/23 on viimein lukijoiden saatavilla – parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Lehden vertaisarvioitu artikkeli käsittelee tarkkanäköisesti Derridan käsityksiä taideteoksesta. Puheenvuoroissa pohditaan mediaa monikriisin yhteiskunnassa ja jatketaan debattia yhteiskuntateorian tehtävistä. Taidesivut valtaa Antti Nylénin kirjapainon taide.

Numeron pääkirjoitus hahmottelee esiin tieteellisen julkaisemisen rakenteisiin piiloutuvia teksti- ja toimitustyön tekijöitä. Millaisia haamuja, nimettömiksi ja palkattomiksi jääviä kirjoittajia kummittelee tutkimuksen talossa?

Martta Heikkilä pohtii artikkelissaan "Teokseton teos: Jacques Derrida ja taideteoksen käsite", miksi teoksen käsite kaipaa Derridan mukaan dekonstruktiota ja mitä seuraa, kun ”teos” oletetaan rajoiltaan liukuvaksi ja olosuhteista riippuvaksi käsitteeksi. Artikkeli pureutuu erityisesti Derridan filosofian käsitteeseen désoeuvrement, joka voidaan kääntää ”toimettomuudeksi” tai ”teoksettomuudeksi”. Derridalaisittain ajateltuna teos näyttäytyy luonnostaan heterogeenisena alustana: yhdistelmänä ristiriitaisia ja sovittamattomia osia, jotka eivät ole syntyneet vain teoksen sisältä käsin.

Timo Harjuniemen puheenvuoro "Monikriisissä media kalibroi kansalaisen kriisitietoisuutta ja riskinottohalukkuutta" tarkastelee median huomiovaltaa monikriisiin ajautuneissa yhteiskunnissa. Kun samanaikaiset, vaikeasti hallittavat ja vaikeasti ennakoitavat kriisit ilmastonmuutoksesta pandemioihin ja poliittisten ääri-ilmiöiden nousuun kietoutuvat yhteen, saa myös media uuden roolin kansalaisten riskitietoisuuden ylläpitäjänä. Puheenvuoro esittää, että medialla on kyky vaikuttaa kansalliseen riskinottohalukkuuteen ja yhteisen huomion jakautumiseen.

Mattias Lehtisen puheenvuoro jatkaa puolestaan Tiede & edistyksen debattisarjaa "Yhteiskuntateorian nykytila ja tulevaisuus". Puheenvuorossaan Lehtinen painottaa yhteiskuntateorian emansipatorista voimaa tutkimalla moninaisuuden ja totaliteetin välistä suhdetta poliittisen filosofian ja teorian välinein. Lehtinen argumentoi moninaisista tilanteista tehdyn teoreettisen kuvittelun olevan voima, jolla kasvattaa yhteiskuntateorian emansipatorista potentiaalia.

Debattisarjan aiemmat puheenvuorot:
Mikko J. Virtanen: Minne menit, yhteiskuntateoria? (4/21) https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/114368
Olivia Maury: Missä lymyilet, yhteiskuntateoria? (1–2/22) https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/119899
Olli Herranen: Yhteiskunta teoriassa – teoria yhteiskunnassa (3/22) https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122725
David Inglis ja Anna-Mari Almila: Yhteiskuntateorian maahantuonnin ongelmista (3/22) https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/120648

Saana Jukolan kirja-arvio pohtii objektiivisuuden merkityksiä esittelemällä Stephen Johnin teoksen Objektiivisuus tieteessä. Objektiivisuus on tieteen tärkeä ideaali, m***a mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Numeron taiteilija Antti Nylén esittelee kuvissaan kirjanteon taidetta. Nylénin julkaisuprojekti Bokeh toteuttaa kirjoja käsityönä 100-200 kappaleen editioina.

27/02/2024

Tiede & edistys etsii taiteilijoita lehden tuleviin numeroihin.

Tiede & edistys -lehden jokaisessa numerossa tuomme esiin kiinnostavia taiteentekijöitä. Lehden keskiosaan sijoittuva laaja neliväripainettu osio tarjoaa välähdyksiä taiteellisiin prosesseihin ja käytäntöihin. Kuvat voivat olla valmiita teoksia tai luonnoksia – alusta on vapaa kokeiluille. Kuvien ohella julkaistaan essee tai taiteilijaesittely, jonka kirjoittaa taiteilija joko itsenäisesti tai yhteistyössä taidekuraattorin ja toimituskunnan kanssa.

Vuonna 2024 lehden taideosio muuttuu taiteilijalähtöiseksi. Toivomme ehdotuksia siitä, mitä tekijä haluaisi käytettävissä olevilla sivuilla tehdä. Kutsu on avoin kaikkien alojen taiteilijoille: viimeaikaisia numeron taiteilijoita ovat olleet esimerkiksi kokeellisen elokuvan tekijä, dramaturgi, pienjulkaisija, kuvataiteilija, säveltäjä ja videotaiteilija. Esimerkkejä aiemmista kokonaisuuksista:

Tytti Arola https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/138446/88714
Even Minn https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/122724/73048

Lähetä ehdotuksesi 31.3.2024 mennessä osoitteeseen [email protected] otsikolla “Numeron taiteilija”. Liitä mukaan lyhyt ideapaperi (max. 1 liuska), jossa kerrot, millaisen idean haluat lehdessä toteuttaa. Liitä lisäksi mukaan ansioluettelo, taiteellinen portfolio tai esimerkiksi nettiosoite, josta aiempaan taiteelliseen tuotantoosi on mahdollista tutustua. Toimitus tukee tekijää idean jatkokehittelyssä ja toteutuksessa. Lehti ei maksa palkkioita kirjoittajille eikä taiteilijoille.

Tiede & edistys on vuonna 1976 perustettu monitieteinen aikakauslehti. Julkaisemme tutkimusta erityisesti yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta ja käymme aktiivisesti yhteiskunnallista ja tutkimuspoliittista keskustelua. Tiede & edistys ilmestyy neljästi vuodessa sekä painettuna lehtenä että avoimesti verkossa.

23/01/2024

”Tälle vapaalle teoreettiselle keskustelulle, joka on aina ollut Tutkijaliiton ytimessä, tuntuu olevan nyt todella paljon kysyntää.”

Nuoret kaupunkilaiset haluavat käydä älykästä keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Siihen tarjoaa puitteet Tekstin taloon muuttanut Tutkijaliitto, josta on tullut yllättävän trendikäs.

05/12/2023

Päiviö Maurice Omwami arvioi uusimmassa lehdessä Achille Mbemben teoksen Mustan järjen kritiikki (Tutkijaliitto).

Arviossaan hän kirjoittaa: "Postkolonialistiselle teorialle ja ajattelulle on tyypillistä kuvata rotu sorron järjestelmänä, jonka ensisijainen tavoite on ollut oikeuttaa ei-valkoisten ihmisten epäinhimillistäminen, riisto, tuhoaminen, raiskaaminen, orjuuttaminen ja esineellistäminen. Mustan järjen kritiikki ei ole poikkeus, joskin Mbembe tuo uudenlaista syvyyttä jo olemassa olevaan keskusteluun. Kirjan teksti on rikasta ja saavuttaa hetkittäin hurmoksellisen tason. Käsitteet, historia, kauhukuvat ja oivallukset vyöryvät lukijan mieleen hyökyaallon lailla. Muoto on runollinen, joskaan ei abstraktilla tavalla. Vaikeimmilla hetkilläänkin kirja on huumaannuttava, josta voi Mbemben omien taitojen lisäksi kiittää Eetu Virenin ensiluokkaista suomennosta."

Tiede & edistystä voit ostaa esimerkiksi Rosebud Sivullisesta, ja lehti on myös kokonaisuudessaan luettavissa Journal.fi:ssä.

29/11/2023

Vuoden kolmas ilmestyi viime viikolla, ja lehdestä löytyy muun muassa Eeva Jokisen kirja-arvio viime vuonna ilmestyneestä Paul B. Preciadon Testonististä! Jokinen kirjoittaa Preciadon autoteoreettisesta teoksesta seuraavasti: "Jos projektista haluaa lukea yhteiskuntatutkimuksellisen ’tuloksen’, se voisi olla tämä: Preciado löytää jonkinlaisen kaksoisliikkeen, jakautumisen ja yhdistymisen, jossa pääsy erilaisiin teknologioihin ensiksi jakautuu rodun, luokan, sukupuolen, seksuaalisuuden, liikkuvuuden ja toimintakyvyn mukaan. Toiseksi on kuitenkin samaan aikaan olemassa ’yhteiseksi tulemisen’ prosessi – – jossa edellä mainitut intersektionaaliset teknologiat ikään kuin irtoavat niitä kantavista ruumiista, sekoittuvat ja valuvat kaikkialle. Ulkopuoli tulee jatkuvasti sisään ja sisäpuoli valuu ulos."

Paperista Tiede & edistystä voi ostaa esimerkiksi Rosebud Sivullisesta ja lisäksi lehti on avoimesti luettavissa Journal.fi-alustalla.

22/11/2023

Tiede & edistyksen numero 3/23 on julkaistu📢
https://tiedejaedistys.journal.fi/issue/view/8938

Lehdessä on arkipäivän utopioita käsittelevän artikkelin lisäksi ajankohtainen puheenvuoro yliopistopolitiikasta sekä m***a kiinnostavaa kirjaesittelyä. Mukana myös Timo Kaitaron hieno tutkielma André Bretonin tavasta käyttää kuvia osana teostensa kokonaisuutta sekä Suomessa vierailleen filosofi Emanuele Coccian haastattelu.

19/09/2023

Numeron 2/23 taiteilija on Radikaalit ristipistot Helsinki: käsityökollektiivi, joka on osa kansainvälistä käsityöaktivismiliikettä. Ryhmä kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti, pääpaino on yhteisöllisyydessä ja keskustelussa. Tutustu ristipistoihin 👉 https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/131978/84526

"Inspiraationa on osittain varhaiset feministiset ompeluseurat, joissa käsityöt olivat sivutuote poliittiselle järjestäytymiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. Kollektiivin radikaalius tulee halusta nostaa käsityön arvoa taidemuotona, tuoda esiin sen monipuolisuutta ja korostaa käsityön poliittisuutta. Haluamme osoittaa, että feministinen aktivismi voi ottaa monia muotoja ja nämä muodot voivat olla myös pehmeitä. Kyse on kansalaisaktivismista, jonka toiminnan muotona on kantaaottava käsityö, niiden tekeminen ja esillepano. Se on aktiivista toimintaa, jolla pyritään muuttamaan yhteiskunnan epäoikeudenmukaiseksi koettuja normeja ja käytäntöjä."

"Kokoontumiset ovat avoimia kaikille, jotka jakavat feministiset arvot, eikä käsitöistä tarvitse olla aiempaa kokemusta. Ryhmä haluaa haastaa käsityöhön ja sen harrastajiin liitettyjä ennakkoluuloja. Monilla tuntuu jääneen huonoja kokemuksia koulujen käsityötunneilta, minkä takia onkin tärkeää näyttää, että se voi olla myös rentoa ja palkitsevaa. Ristipisto on tekniikkana suhteellisen yksinkertainen, ja taidon kehittyminen on nopeaa. Osallistua voi myös muilla käsityön muodoilla kuten vaikka vapaalla kirjonnalla."

"Emme halua tuijottaa liikaa sääntökirjaa, ryhmän tehtävä ei ole niinkään tekniikan opettaminen vaan yhteinen oppiminen ja kollektiivinen tiedon jakaminen. Rohkaisemme jokaista kokeilemaan kirjontaa ja kannustamme kaikkia tekemään itsensä näköisiä töitä omassa tahdissaan. Tärkeintä on, että tekee. Valmiit teokset voi joko kehystää seinälle tai kiinnittää vaatteisiin tai laukkuun. Niistä voi myös tehdä käsityögraffitin kiinnittämällä työn julkiseen tilaan aitaan tai pylvääseen."

"Radikaalit Ristipistot Helsinki on näkynyt moniaalla, säännöllisten kokoontumisten lisäksi yksittäisiä työpajoja on järjestetty muun muassa kirjastoissa, museoissa ja festivaaleilla. Tässä esillä olevat työt ovat pääosin syntyneet ryhmän kokoontumisissa viime vuosien aikana."