niin & näin

16/08/2024

Huomenna lauantaina 17.8. klo 10–17 järjestetään Nokian Siuron idyllisessä Knuutilan kartanossa Painetun sanan markkinat. Kirjafestivaalin teemana on demokratia. Sen keskeisiin kulmakiviin lukeutuu hyvinvoiva kirjankustannus- ja kirjakauppakulttuuri.

niin & näin on tietenkin mukana tapahtumassa myyntipöytineen ja esitelmöitsijöineen!

Lehden pitkäaikainen toimittaja, filosofi Risto Koskensilta alustaa klo 14.40 otsikolla ”Itse tekeminen”. Puheenvuorossaan hän pohtii keinoja täyttää ostamisen jättämä aukko elämässämme.

”Viheliäisiin ympäristökriiseihin vastaaminen vaatii laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia uudistuksia. Arki ei voi pysyä ennallaan, koska materiaalinen kulutus tulee laskemaan. Sopii pohtia, mitä oikeastaan menetetään, kun kulutus vähenee, ja ennen kaikkea, mitä voidaan saada tilalle.

Mitä voi oppia, kun valmistaa saippuansa itse ravintoloiden jäterasvasta? Miten suhde tavaraan muuttuu, kun ostamisen sijaan ompelee vaatteensa löytömateriaaleista? Onko mielekkäämpää takoa veitsi vai hankkia parilla eurolla parempi kirpputorilta? Miten resurssien taju kehittyy, kun pyrkii liikkumaan pikemminkin omavoimaisesti kuin moottoroidusti?

Vaikka kaikkien ei ole järkevää pyrkiä täysin omavaraisiksi, itse tekemisen eetos juurruttaa maailmaan ja antaa elämälle mieltä. Se kasvattaa entistä vapaampia ja sivistyneempiä kansalaisia, joita tarvitaan, kun tulevia ekologisesti kestävämpiä demokratioita rakennetaan.”

Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin tapahtuman Facebook-sivuilla:

https://www.facebook.com/events/knuutilan-kartano/painetun-sanan-markkinat/826789985615731/

10/08/2024

"Objektiivisuus tieteessä on oivallinen johdatus nykyaikaiseen objektiivisuutta koskevaan tieteenfilosofiaan. Se antaa varsin kattavan ja tasapainoisen kuvauksen keskeisistä argumen-teista ja kysymyksistä, joista alalla on viime vuosina keskusteltu", kehuu Saana Jukola arviossaan Stephen Johnin kirjasta Tiede & edistys -lehden numerossa 4/23.

Koko arvio luettavissa osoitteessa https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/141887/90927

07/08/2024

"[O]n hienoa, että italialaista yhteiskuntafilosofiaa saadaan Suomen kirjamarkkinoille", iloitsee Veli-Matti Huhta arviossaan Giuseppe Cospiton Hegemoniasta, jonka julkaisimme käännöksenä tänä keväänä!

Koko arvion voi lukea Ydin-lehden numerosta 2/24.

02/08/2024

"Shklar kirjoittaa paheista rikkaasti ja monitahoisesti, m***a olisin toivonut enemmän perusteluja sille, miksi hän on valinnut käsittelyynsä julmuuden lisäksi juuri tekopyhyyden, petturuuden, misantropian ja snobbailun. [...] Shklarin teos on joka tapauksessa kiintoisa, omintakeinen, yleissivistävä ja valitettavan ajankohtainen", pohtii Jussi Onnismaa Tieteessä tapahtuu numerossa 5/2023.

https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/5-2023/pahin-niista-julmuus-paheet-amerikkalaisfilosofin-ristivalotuksessa

31/07/2024

C. Thi Nguyenin Pelien filosofia puhuttaa myös Lautapelioppaassa. "Pelatessamme tavoittelemme tietysti voittoa, m***a kun peli on ohi, voittaminen on yhdentekevää", kiteyttää tammikuinen uutiskatsaus ja luonnehtii teosta "kiinnostavaksi uutuskirjaksi"!

https://www.lautapeliopas.fi/uutiset/uutiskatsaus-290124/

30/07/2024

Tulevana lauantaina 3.8. on mahdollista kuulla niin & näinin Villeä ja Tereä ihan livenä Akaan puistofilosofiassa! 🤩

19/07/2024

Viheliäisiin ympäristökriiseihin vastaaminen vaatii laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia uudistuksia. Myöskään arkielämä ei voi pysyä ennallaan, koska materiaalista kulutusta on leikattava radikaalisti. Tässä tilanteessa sopii pohtia, mitä oikeastaan menetetään, kun kulutus vähenee, ja ennen kaikkea, mitä voidaan saada tilalle.

Ikaalisten XIV Puistofilosofia-viikolla huomenna esitelmöivä filosofi ja pitkäaikainen niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta pohtii keinoja täyttää ostamisen jättämä aukko elämässämme. Hän tiivistää keinot sanapariin ”itse tekeminen”.

Mitä voi oppia, kun valmistaa saippuansa itse ravintoloiden jäterasvasta? Miten suhde tavaraan muuttuu, kun ostamisen sijaan ompelee vaatteensa löytömateriaaleista? Onko mielekkäämpää takoa veitsi vai hankkia parilla eurolla parempi kirpputorilta? Miten resurssien taju kehittyy, kun pyrkii liikkumaan pikemminkin omavoimaisesti kuin moottoroidusti?

Vaikka kaikkien ei ole järkevää pyrkiä täysin omavaraisiksi, Koskensilta väittää, että itse tekemisen eetos juurruttaa maailmaan ja antaa elämälle sisältö ja mieltä. Se kasvattaa entistä vapaampia ja sivistyneempiä kansalaisia, joita tarvitaan, kun tulevia ekologisesti kestävämpiä demokratioita rakennetaan.

Lämpimästi tervetuloa Ikaalisiin kuuntelemaan Koskensillan alustusta ja keskustelemaan aiheesta lauantaina 20.7. klo 17 Rahkolan juhlataloon.

Puistofilosofian ohjelma on kaikille avointa, esteetöntä ja maksutonta! Lue lisää osoitteesta:

https://puistofilosofia.fi/puistofilosofia-2024/

Kuva: Taru Huokkola

14/07/2024

Ylihuomenna pyörähtää käyntiin filosofiakesän huipentuma, Puistofilosofia-viikko. Ikaalisissa vuosittain järjestettävä ajattelun ja dialogin festivaali kokoaa viisauden ystäviä puiston siimekseen ja muihin avoimiin tiloihin keskustelemaan – sokraattiseen tapaan – heitä kiinnostavista aiheista. Eurooppalaisen filosofian seura on tapahtuman pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Osana Puistofilosofia-viikon ohjelmaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta esitelmöi lauantaina 20.7. klo 17 Rahkolan juhlatalossa itse tekemisen filosofiasta.

”Mitä voi oppia, kun valmistaa saippuansa itse ravintoloiden jäterasvasta? Miten suhde tavaraan muuttuu, kun ostamisen sijaan ompelee vaatteensa löytömateriaaleista? Onko mielekkäämpää takoa veitsi vai hankkia parilla eurolla parempi kirpputorilta? Miten resurssien taju kehittyy, kun pyrkii liikkumaan pikemminkin omavoimaisesti kuin moottoroidusti?

Vaikka kaikkien ei ole järkevää pyrkiä täysin omavaraisiksi, itse tekemisen eetos juurruttaa maailmaan ja antaa elämälle sisältöä ja mieltä. Se kasvattaa entistä vapaampia ja sivistyneempiä kansalaisia, joita tarvitaan, kun tulevia ekologisesti kestävämpiä demokratioita rakennetaan.”

XIV Puistofilosofia-viikko järjestetään Ikaalisissa 16.–20.7.2024. Tutustu kaikille avoimen tapahtuman riittoisaan ohjelmaan osoitteessa:

https://puistofilosofia.fi/puistofilosofia-2024/

10/07/2024

Kesänumerossa 2/2024 muistellaan edesmenneitä ajattelijoita.

H. K. Riikonen kirjoittaa filologi Holger Thesleffistä (1924–2024) Platon-tutkijana, antiikin jälkivaikutuksen arvioijana ja antiikin kulttuuriperinnön popularisoijana. Laajassa muistokirjoituksessa nostetaan esiin myös Thesleffin panos Platon- ja Aristoteles-käännöshankkeissa sekä hänen roolinsa Pentti Saarikosken kreikkalaisen runouden ja filosofian suomennosten kommentoijana.

Mikko Lahtinen kirjoittaa puolestaan emeritusprofessori Juha Mannisesta (1945–2023) suomalaisen filosofian aate- ja oppihistorian tuntijana, ”omapäisenä ja omaperäisenä tutkijana”.

Osana niin & näin 2/2024:n Objektiivisuus-teemapakettia julkaistiin myös aikamme vaikutusvaltaisimpiin tieteenfilosofeihin lukeutuneen Ian Hackingin (1936–2023) muistokirjoitus. Tuomas Vesterinen ja Samuli Reijula luovat katsauksessaan monipuolisen kuvan Hackingin ajattelusta korostaen sen vaikutusta etenkin ihmistieteiden filosofiaan, tieteen historian tutkimukseen sekä logiikan ja tilastotieteen filosofiaan.

Kesänumero sisältää myös Paula Rauhalan ja Juha Koiviston laatiman Werner Röhrin (1941–2022) haastattelun, jossa nyt jo edesmennyt filosofi ja historioitsija ruotii DDR-filosofian luonnetta sekä itäsaksalaisen akateemisen filosofian ja historiatieteen alasajoa Saksojen yhdistymisen jälkeen.

Muistokirjoitusten ohessa on esillä myös toisen numeron taiteilijan, Mikko-Pekka Hyvärisen, öljyvärimaalauksia. Tilaamalla lehden suoraan kotiisi pääset lukemaan kaikki jutut ja nauttimaan numeron taiteilijoiden teossarjoista täydessä mitassaan:

https://netn.fi/issue/niin-nain-2-24/

Kuva 1: Aukeaman vasemman sivun teoskuva: Mikko-Pekka Hyvärinen, Nostalgian katarsis (2019), öljy puulle, 122 x 90 cm.
Kuva 3: Aukeaman vasemman sivun teoskuva: Mikko-Pekka Hyvärinen, Limbo (2022), öljy kankaalle, 95 x 70 cm

05/07/2024

”Heimokuntaisuus houkuttaa poliitikkoja, sillä se on monessa mielessä demokratiaa helpompaa.”

Heimokuntaisuus maalaa todellisten identiteettien kirjon ylle yksinkertaisia kahden värin vastakkainasetteluita. Se viehättää etenkin autoritäärisiä ja rasistisia tahoja, m***a myös vasemmistolaisilla on vaara vajota heimokuntaisuuden houkutukseen. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien universaaleja ideoita ei kuitenkaan pidä unohtaa. Valistuksen perinteen synkeitä puolia kritisoidessa ei tule ohittaa sen vapaudellisia virtauksia.

Kesänumerossa julkaistu Fintan O’Toolen käännösessee “Heimokuntaisuutta vastaan” on luettavissa myös niin & näin 2/2024:n verkkosivuilla:

https://netn.fi/artikkelit/heimokuntaisuutta-vastaan/

Kuva: Kukka Pitkänen, UV (2018), monotypia, 57 x 57 cm

02/07/2024

"Ja jos minulla olisi valtaa määrätä jokaiselle kansanedustajalle pakolliseksi luettavaksi yksi kirja, Filosofisen ajattelun opas olisi varteenotettava kandidaatti."

Näin hehkuttaa Julian Baggining Filosofisen ajattelun opasta kirjaesseessään Johanna Kallio Aikuskasvatuksen numerossa 2/2024! Joko sinä olet lukenut?

https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/view/2_2024/2_2024

25/06/2024

Minna-Kerttu Kekki esittelee niin & näin 2/2024:ssä julkaistussa tutkimusartikkelissaan Edith Steinin (1891–1942) unohdettua valtioteoriaa. Kekin katsannossa Steinin yhteiskuntafilosofiset analyysit tarjoavat edelleen välineitä erityisesti kansallisvaltion ja demokratian ilmiöiden tarkasteluun. Steinin tutkimukset tulisikin sisällyttää valtioteorian ja poliittisia aiheita käsittelevän fenomenologian kaanoniin, Kekki esittää.

Kaikki niin & näin -lehdessä ilmestyvät vertaisarvioidut tutkimusartikkelit ovat viiveettä vapaasti luettavissa numeron verkkosivuilla. Lataa Kekin artikkeli osoitteessa:

https://netn.fi/artikkelit/valtio-ei-ole-me-edith-steinin-sotienvalinen-valtioteoria/

Tue kotimaista tieteellistä keskustelua, tutkimuksen näkyvyyttä ja avointa julkaisemista tilaamalla lehti suoraan kotiisi: https://netn.fi/tilaus/

Aukeaman vasemman sivun kuva: Mikko-Pekka Hyvärinen, An Attempt for Ethereal Voyage as if It Were My Father’s Railroad Yard (2023), sekatekniikka kankaalle, 80 x 60 cm.

20/06/2024

Olli Seuri syventyy laajassa puheenvuorossaan objektiivisuuteen journalismin kiistakäsitteenä, jonka merkityksestä on väännetty kättä pian parisataa vuotta. Objektiivisuuden kuolemaakin on julistettu vuosikymmenestä toiseen, m***a Seuri päätyy puolustamaan sitä edelleen elinvoimaisena ihanteena. Seurin katsannossa objektiivisuus on yksi journalismin tukipilareista itsenäisyyden, läpinäkyvyyden, moniäänisyyden ja tiedollisen nöyryyden rinnalla.

”Ihanteitahan ei hylätä siksi, että ne ovat vaikeita, jopa mahdottomia, toteuttaa. Ihanteet kannattelevat usein epätäydellisen ja sotkuisen todellisuuden keskellä.”

Seurin artikkeli ja muita poimintoja kesänumeron 2/2024 sisällöistä on julkaistu avoimesti niin & näin -verkkosivuilla: https://netn.fi/artikkelit/objektiivisuus-on-kuollut-kauan-elakoon-objektiivisuusihanne/

Toimitus toivottaa kaikille lukijoille valoisaa juhannusta!

Aukeaman vasemman sivun kuva: Kukka Pitkänen, Soluhengitystä III (2018), monotypia ja kuulakärkikynä, 53 x 78 cm

18/06/2024

Perinteiset käsitykset objektiivisuudesta uskollisuutena tosiasioille ja arvovapautena on tieteenfilosofiassa pitkälti hylätty. Jotkut ovat ehdottaneet koko objektiivisuuden käsitteestä luopumista, kun taas toiset ovat hyväksyneet sen monimerkityksisyyden. Kumpikin vaihtoehto on epätyydyttävä.

Näin esittää akatemiatutkija Inkeri Koskinen niin & näin 2/2024:ssä julkaistussa kantaaottavassa katsauksessaan. Koskinen etsii tietä eteenpäin jumiutuneesta keskustelusta kysymällä: Miten objektiivisuuden käsitettä sitten kannattaisi analysoida? Millaista objektiivisuuskäsitystä oikeastaan haluamme kehittää?

Koskisen kirjoitus avaa kesänumeron Objektiivisuus-juttukokonaisuuden ja johdattelee sen ydinkysymyksiin. Lue avoimesti julkaistu artikkeli ja tutustu teemapakettiin osoitteessa:

https://netn.fi/artikkelit/miten-tieteenfilosofin-kannattaisi-tutkia-objektiivisuuden-kasitetta/

Aukeaman vasemman sivun kuva: Kukka Pitkänen, Floral Malfunctions IV (2023), monotypia, 30 x 40 cm

17/06/2024

Timo Harjuniemi luo niin & näin 2/2024:n verkkotekstissään katsauksen Euroopan unionin taloussääntöjen pitkään linjaan, jäsenmaiden velkaantumiseen historiaan ja talouskuripolitiikan tulevaisuuteen.

Miten EU-talouksien julkisen alijäämän ja julkisen velan rajoituksiin aikoinaan päädyttiin? Ovatko säännöt kannustaneet jäsenmaita suhdanteita vahvistavaan politiikkaan? Miten huhtikuussa voimaan tullut uusi sääntökehikko vaikuttaa Euroopan talouskurilinjaan? Mahdollistaako se panostukset vihreään siirtymään, aseteollisuuden kehittämiseen ja teollisuuspolitiikassa kilpailemiseen? Miten EU-maiden kulukuurit vaikuttavat talouskasvuun Euroopassa? Onko talouspolitiikassa ylipäänsä tarpeen hirttäytyä velka- ja alijäämäsääntöihin?

Lue Harjuniemen kirjoitus ja tutustu poimintoihin paperilehden sisällöistä kesänumeron verkkosivuilla:

Onko talouspolitiikassa tarpeen hirttäytyä velka- ja alijäämäsääntöihin?

14/06/2024

Vincent Bevins luonnehtii kirjassaan If We Burn (2023) 2010-lukua ”joukkomielenosoitusten vuosikymmeneksi”. Julkista tilaa otettiin haltuun ympäri maailman, ja massaprotesteja nähtiin useammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Arabikevään tragedia ja muiden demokraattisten kansannousujen epäonnistumiset ovat kuitenkin rapauttaneet uskoa katujen politiikkaan. Monissa länsimaissakin suhtaudutaan protestointiin omalla maaperällä aiempaa jyrkemmin.

Kesänumeron pääkirjoituksessa Jaakko Belt luotaa joukkoliikehdintöjen lähihistoriaa ja muistuttaa katuprotestien merkityksestä kansanvaltaisille poliittisille yhteisöille:

”Julkisen tilan kaventaminen ja poliittisten oikeuksien rajoitukset eivät murenna vain liberaalin demokratian perustaa. Ne rapauttavat myös uskoa parempaan tulevaisuuteen – ja mahdollisuuksia toimia sen puolesta.”

Pääkirjoitus on vapaasti luettavissa niin & näin 2/2024:n verkkosivuilla:

https://netn.fi/artikkelit/paakirjoitus-43/

Kuva: Antti Salminen

12/06/2024

Sodankylän elokuvajuhlat kutsuvat taas niin & näin -toimittajia! Festivaalin antiin syvennytään syysnumerossa 3/2024, m***a pahimpaan elokuvakirjoittelun nälkään voi nauttia aiemmista numeroista haastattelut kahdelta ohjaajalta, joiden uutuudet on sisällytetty tämän vuoden ohjelmistoon.

Virpi Suutari pohtii juuri ilmestyneen niin & näin 2/2024:n haastattelussa dokumentaarisuuden ja taiteen tekemisen ydinkysymyksiä elokuvansa Havumetsän lapset (2024) valossa. Miten metsäaktivismin kaltaisia polttavia aiheita voi käsitellä luovan dokumenttielokuvan keinoin? Mikä merkitys huumorilla, leikillisyydellä ja inhimillisyyden tavoittelulla on taiteessa? Valtteri Lepistön laatima juttu on julkaistu kesänumeron avaushaastatteluna paperilehden puolella.

Sodankylässä vuonna 2015 vieraillut saksalaisohjaaja Christian Petzold kirittää maataan ja maanosaansa itsetutkiskeluun. Hänen töissään lähihistorian kipukohtia ja menneisyyden aaveita tutkaillaan tarkentamalla yksilöiden arkisiin valintoihin ja risteäviin ihmiskohtaloihin. niin & näin 3/2015:ssä ilmestynyt haastattelu on vapaasti luettavissa juttuarkistossamme:

https://netn.fi/artikkelit/idan-ja-lannen-unet-christian-petzold-zoomaa-menneisyyteen/

Virpi Suutari esittelee Havumetsän lapset (2024) Sodankylän elokuvajuhlilla torstain näytöksessä. Suutarin dokumenttielokuva ja Petzoldin uusin teos Punainen taivas (2023) esitetään myös lauantai-iltapäivänä.

Kuva 1 (Virpi Suutari): Tero Ahonen
Kuva 2 (Christian Petzold): Ella Karttunen

11/06/2024

niin & näin 2/2024 on ilmestynyt!

Kesänumerossa tartutaan objektiivisuuteen tieteen ja journalismin kiistakäsitteenä. Millaisia merkityksiä objektiivisuuden käsite saa nykykeskusteluissa? Ohjaako objektiivisuuden ihanne edelleen tieteentekijöitä ja toimittajia? Uhkaavatko vinoumat lääketieteellistä tutkimusta ja kliinistä työtä? Voiko taloustieteen arvovapaudesta ja -sidonnaisuudesta keskustella rakentavasti?

Numeron avaushaastattelussa ohjaaja Virpi Suutari pohtii, miten metsäaktivismin kaltaisia polttavia aiheita voi käsitellä luovan dokumenttielokuvan keinoin. Ajankohtaispalstalle haastateltu filosofi Jennifer Gaffney pureutuu puolestaan demokratian tilaan poliittisen yksinäisyyden aikakaudella.

Numerossa muistellaan myös tieteenfilosofi Ian Hackingia, filologi Holger Thesleffiä sekä aate- ja oppihistoriaan erikoistunutta filosofi Juha Mannista. Werner Röhrin haastattelussa perataan DDR-filosofian ja historiatieteen asemaa jakautuneessa ja jälleen yhdistyneessä Saksassa.

niin & näin 2/2024 sisältää myös runsaan valikoiman kritiikkejä, muhkean elokuvapalstan, hiljaisia lopareita käsittelevän kolumnin ja tutkimusartikkelin Edith Steinin unohdetusta valtioteoriasta.

Numeron taiteesta vastaavat Mikko-Pekka Hyvärinen ja Kukka Pitkänen.

Tutustu kesänumeron sisällysluetteloon ja avoimiin verkkoteksteihin osoitteessa:

https://netn.fi/issue/niin-nain-2-24/

Numeron kansi: Kukka Pitkänen, Soluhengitystä II (2018), monotypia ja kuulakärkikynä, 53 x 78 cm.

09/06/2024

Toisessa niin & näin -podcastissa lehden elokuvatoimittaja Tytti Rantanen keskustelee Tuukka Tomperin kanssa elokuvista, elokuvataiteesta ja elokuvapalstan historiasta:

https://netn.fi/syn_news/podcast-elokuvakeskustelu-1/

Maaliskuussa äänitetyssä keskustelussa pureskellaan tuoreeltaan Tampereen elokuvajuhlien 2024 antia, sukelletaan Sodankylän elokuvajuhlien sielunmaisemaan ja puntaroidaan Oscareita.

Aihekirjo on muutenkin laaja: Kai Okan kadonneet kelat, kokeellinen elokuva, elokuvatottumusten avartaminen, elokuvakokemukset, elokuviin kasvaminen, niin & näin -elokuvahistoria, suomalainen mediataide, Anssi Kasitonnin Le Saboteur (2022) ja Agnès Varda – sekä tietenkin elokuvista kirjoittaminen.

Keskustelussa ruoditaan myös elokuvaohjaaja Mark Cousinsin haastattelua, jonka Tytti laati niin & näin -juhlanumeroon 1/2024.

Jakson lopussa Tytti esittelee valintojaan Sight & Sound -lehden äänestyksessä kaikkien aikojen parhaiksi elokuviksi. Tytin lista perusteluineen on julkaistu S&S-verkkosivuilla:

https://www.bfi.org.uk/sight-and-sound/greatest-films-all-time/all-voters/tytti-rantanen

Kuva: Tommi Kakko

08/06/2024

niin & näin -lehden veteraanitoimittajat Ville Lähde ja Tere Vadén keskustelevat BIOS-podcastin "12 käsitettä maailmasta" yhdeksännessä jaksossa kehityksestä ja edistyksestä. Millä tavoin moderni edistyksen idea on omaleimainen? Toisaalta millaisia historiallisia juuria sillä on?

Lineaarisen edistyksen idean valossa Ville ja Tere pureutuvat myös ympäristökeskustelun toistuviin väittelyihin optimismista ja pessimismistä. Keskustelussa nousee esiin useita niin & näin -tekstejä vuosien varrelta. Ne on listattu jakson lisälukemistoon.

Sarjan yhdeksän ensimmäistä jaksoa ovat kuunneltavissa osoitteessa:
https://bios.fi/12-kasitetta-maailmasta/

Kuva: John Gast, American Progress (1872) / Wikimedia Commons

07/06/2024

Ääniä eetteriin: niin & näin -podcast on ilmoilla!

Lehteä on julkaistu 30 vuosikertaa. Juhlavuoden kunniaksi aloitamme podcast-sarjan, jossa liikutaan niin & näin -lehden ja -kirjasarjan liepeillä sekä ajankohtaisten ja ikuisten aiheiden parissa.

Ensimmäisessä keskustelussa toimittaja Tuukka Tomperi muistelee lehden historiaa seuranaan kolme entistä päätoimittajaa: Ville Lähde, Jarkko S. Tuusvuori ja Tere Vadén. Keskustelu vaeltelee lehteä erityisesti ja maailmaa yleisesti kommentoivissa aiheissa:

Miten lehti syntyi ja kehittyi? Mikä on niin & näin – hydra, moolok vai kansanvalistuksen jokeri? Miten amatöörit ammattilaistuivat? Mitä on yhteisöllinen anarkismi? Millaista on kirjamessuilla? Mitä on ajatteleminen, kirjoittaminen ja toimittaminen? Miksi filosofoida?

Kuuntele ensimmäinen jakso osoitteessa:
https://soundcloud.com/n-et-n/niin-nain-30-vuotta-toimivaa-anarkismia

Tulevat jaksot löydät verkkosivujemme Kuule, koe & näe -osiosta ja Soundcloudin niin & näin -kanavalta:

https://netn.fi/syn_news_tags/podcastit-ja-videot/

https://soundcloud.com/n-et-n

Kuvat: Jouni Tikkanen, Kimmo Hokkanen, Sami Kero & Pauliina Leikas

06/06/2024

Lehteä yhdessä numerosta 4/2006 vuoden 2009 loppuun päätoimittaneet Jarkko S. Tuusvuori ja Tere Vadén valikoivat niin & näin -juhlavuoden arkistopoiminnoikseen kaksi käännöstekstiä:

Isabell Lorey, Yritys ajatella plebeijisyyttä (1/2009):
https://netn.fi/artikkelit/yritys-ajatella-plebeijisyytta/

”Napakasti esitettyä asiaa merkittävältä politiikantutkijalta, joka osaa käytellä historiallista tapausta nykytilanteen jäsentämisen apuna”, Tuusvuori kommentoi Loreyn artikkelia.

David Graeber, Vallankumous käännetyssä järjestyksessä (4/2009):
https://netn.fi/artikkelit/vallankumous-kaannetyssa-jarjestyksessa/

”Mielikuvitus ja väkivaltava muodostavat vastapoolit vallan kääntyilylle”, kiteyttää Vadén Graeberin kirjoituksen perusasetelman.

Kaikille avoimessa verkkoarkistossamme on luettavissa muitakin suomennoksia David Graeberin (1961–2020) teksteistä sekä Vadénin muistokirjoitus ajattelijasta ja aktivistista, jonka ”antropologia usein viirasi filosofisille sivupoluille”:

https://netn.fi/artikkelit/david-graeber-arkijarkea-uudelleenmuotoilemassa/

Kritiikki on hallittuna olemisen jatkuvaa kyseenalaistamista.

05/06/2024

”Inkeri Aulan ’Minä maa – ehdotus ympäristöön sekoittuneesta olennosta luonnon tajuna’ (3/2021) on huikea esimerkki siitä, miten teoreettista perspektiiviä vaihtamalla myös oman kulttuurin juurista voi löytää uusia merkityksiä. Aulan elävä kieli tuntuu luissa ja ytimissä.”

Näin perustelee Kaisa Kortekallio omaa arkistopoimintaansa. Lehden 30-vuotisjuhlan kunniaksi entiset ja nykyiset päätoimittajat ovat valikoineet juttuarkistostamme itselleen tärkeitä tai muuten jakamisen arvoisia niin & näin -tekstejä vuosien varrelta.

Tutustu Aulan artikkeliin ja muihin arkiston aarteisiin verkkosivuillamme:

https://netn.fi/artikkelit/mina-maa-ehdotus-ymparistoon-sekoittuneesta-olennosta-luonnon-tajuna/

On etsittävä toisia maailmassa olemisen tapoja.

04/06/2024

Lehden 30-vuotisjuhlan kunniaksi entiset ja nykyiset päätoimittajat ovat poimineet laajasta juttuarkistostamme itselleen tärkeitä, mieleen painuneita tai muuten jakamisen arvoisia niin & näin -juttuja vuosien varrelta. Vuosina 2020–2021 lehteä päätoimittanut Risto Koskensilta perustelee omaa valintaansa seuraavasti:

”Galen Strawsonin ’En ole kertomus’ osoittaa vastaansanomattoman kepeästi, että koherentti kertomusminä ei olekaan niin universaali kuin usein on oletettu. Vaikka kaunokirjallisuuden arvoa ei pidäkään pelkistää sen mahdollisiin funktioihin, Strawson onnistuu samalla näyttämään, miten tarpeellista kirjallisuus on kuvatessaan olemisen ja kokemisen moninaisuutta.”

Numerossa 3/2016 ilmestynyt Strawsonin essee (suom. Jukka Mikkonen) ja muut Itsen kertominen -teeman jutut on julkaistu avoimesti verkkosivuillamme:

https://netn.fi/artikkelit/en-ole-kertomus/

Joistakin on lohduttavaa ajatella elämää kertomuksena. Toisista se on mieletöntä. Oletko sinä Kerronnallinen vai ei-Kerronnallinen?

03/06/2024

Lehden 30-vuotisjuhlan kunniaksi entiset ja nykyiset päätoimittajat ovat poimineet laajasta juttuarkistostamme itselleen tärkeitä, mieleen painuneita tai muuten jakamisen arvoisia niin & näin -juttuja vuosien varrelta.

Ville Lähteen valinta omalta päätoimittajakaudeltaan 2010–2012 osuu lännenelokuviin johdattelevaan viisiosaiseen esseesarjaan:

”Laajassa esseesarjassaan Chuck D**e paitsi kuvaa hienosti lajityypin moninaisuutta myös kaivautuu siihen, miten länkkärit kertovat Yhdysvaltain historiasta, kapinallisuudesta, luontosuhteista ja vaikkapa kylmästä sodasta. Sarjaa kääntäessäni katsoin kymmeniä länkkäreitä, ja vanha rakkaus syveni entisestään. Sarjaa lukiessani kuulen kaivatun edesmenneen ystäväni intoutuneen äänen elokuvaillan päättyessä ja jatkuessa viinipullon äärellä.”

Numeroissa 2/2009, 3/2009, 4/2009, 1/2010 ja 2/2010 julkaistut Chuck D**en esseet ovat kootusti luettavissa osoitteessa:

https://netn.fi/…/johdatus-lannenelokuvien-sielunmaisemaan/

Tälle sivulle on kerätty kaikki Chuck D**en Johdatus lännenelokuvien sielunmaisemaan -artikkelisarjan osat (I–V). Tekstit ovat alkujaan ilmestyneet niin & näin -lehdissä 2/2009–2/2010.

30/05/2024

Mietteliäitä ja riemastuttavia elokuvia ja installaatioita tekstistä, kirjoista, kirjailijoista, lukijoista, kirjakaupoista, pienkustantamoista – tätä kaikkea tarjoaa jälleen essee-elokuvafestivaali Metakino ilmaisnäytöksissään WHS Teatteri Unionilla torstaista sunnuntaihin 30.5.–2.6.2024. Suosittelemme lämpimästi kaikille pien- kuin suurpainatteiden ystäville sekä tekstin ja ajatuksen, kuvan, sanan ja äänen vapaan virtaavuuden kannattajille!

metakino

30/05/2024

Valmistujaiset lähestyvät ja lahja puuttuu? Meillä on ratkaisu!

niin&näin-lehden kestotilaus on lahja, joka ilahduttaa pitkään. Verkkokaupassamme on saatavilla myös kirjalahjakortti, jos päivänsankarin maku mietityttää!

Onnea kaikille valmistuville ja muille juhlijoille!

Kestotilaus: https://netn.fi/tilaus/

Kirjalahjakortti: https://kauppa.netn.fi/sivu/lahjakortti/

23/05/2024

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Suomessa on viimeisen sadan vuoden aikana väitelty useaan otteeseen siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historian.

Hämäläisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Sata vuotta katsomuskamppailua – yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 24.5. klo 12 Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Eero Salmenkivi Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Anja Heikkinen Tampereen yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa: https://tuni.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Sessions/List.aspx =%22a7387491-bd80-432b-aa02-b16400abdda2%22

Hämäläisen väitöskirja on julkaistu avoimesti niin & näin -kirjasarjassa. Tutustu teokseen osoitteessa: https://netn.fi/syn_publication/sata-vuotta-katsomuskamppailua/

Toimitus toivottaa Eenariinalle onnea ja menestystä väitökseen!