Alusta

22/04/2025

Kovat työttömyysluvut puhuttivat alkukuusta.

Kansainvälinen taloustilanne on epävakaa, m***a onko Suomen työllisyyskehitys ollut poikkeuksellisen huonoa? ​Miten nykyinen työttömyystilanne vertautuu aiempiin talouden taantumiin Suomessa?

Mitä niiden takana on? Yhä voi sanoa, että enemmän suhdannetta, eikä rakenteellisia mullistuksia.

Tulevaisuudessa kuitenkin myös työn ja tuotannon puolella on huomiotava suuri muutos, ilmastonmuutos ja ehtyvät luonnonrsurssit. Sielläkin, missä sitä niitä vielä ajatella.

"Ilmastonmuutos on uhka, johon talouden ja tuotannonkin rakenteet vääjäämättä törmäävät.

Nyt on paljon innostusta liittyen vihreän siirtymän uusiin teknologioihin, m***a luonnonvarojen käyttöön liittyvän kasvun rajat ovat jo tulleet vastaan ja tulisi huomioida kaikessa.

Tästä keskustellaan aivan liian vähän yhteiskunnallisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Kyse on myös varautumisesta tilanteeseen, jossa kasvua ei nykyisin tavoin saada, mikäli maapallon resurssit kulutetaan loppuun."

Linkki kommenteissa.

18/04/2025

Somen pelätään pahentavan polarisaatiota ja heikentävän yhteiskunnallista keskustelukulttuuria.

Verkko mahdollistaa oikeusvaltioperiaatetta ja yhteiskuntamme demokraattista ydintä rapauttavaa ja uhkaavaa toimintaa, kuten vihapuhetta, jopa systemaattisesti ja masinoidusti.

Verkkokeskustelut tekevät puolestaan näkyväksi sitä, että yksittäiset käyttäjät voivat käyttäytyä muita kohtaan epäkunnioittavasti tai avoimen vihamielisesti ja rasistisesti. Peli ei ole kuitenkaan menetetty, kirjoittaa Veera Kangaspunta.

Osa käyttäjistä kuitenkin pelkää, että verkkokeskusteluiden negatiivinen kielenkäyttö on ruokkinut ja ruokkii itse itseään – verkkokeskusteluiden sävyn takia yhä useampi hylkää sosiaaliset normit verkossa. Huolena edelleen on, että nämä negatiiviset vaikutukset rantautuvat lopulta kaikkeen yhteiskunnalliseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

On myös aktivistikäyttäjiä, Kangaspunta kirjoittaa.

Aktivistikäyttäjät etsivät etenkin ristiriitaisiin aiheisiin liittyvistä verkkovälitteisistä keskusteluista disinformaatiota ja misinformaatiota, vihapuhetta, rasismia, misogyniaa ja niin edelleen. Aktivismi näyttäytyy vastarintana systemaattiselle ja organisoidulle vihapuheelle ja disinformaation levittämiselle, ja epäkohtiin puuttuminen edustaa ikään kuin täytettävää velvollisuutta.

Verkon ja erityisesti sosiaalisen median pelätään yleisesti pahentavan polarisaatiota ja heikentävän yhteiskunnallista keskustelukulttuuria. Verkko mahdollistaa oikeusvaltioperiaatetta ja yhteiskuntamme demokraattista ydintä rapauttavaa ja uhkaavaa toimintaa, kuten vihapuhetta, jopa systemaatt...

11/04/2025

Kunnallisvaalien historia haastaa hartaasti vaalittuja mielikuvia Suomesta naisten tasa-arvon mallimaana, kirjoittaa Sami Suodenjoki Tampere University Faculty of Social Sciences.

Yleinen äänioikeus ei mullistanut tasa-arvokehitystä kunnissa.

"Merkittävänä syynä naisten harvalukuisuuteen valtuustoissa oli suhteelliseen vaalitapaan liittynyt listavaalijärjestelmä. Poliittiset ryhmät asettivat naisehdokkaat usein listojensa alapäähän, minkä vuoksi nämä jäivät valitsematta, kuten Helle Kannila selvitti naisille suuntaamassaan kunnallisvaalityön oppaassa vuonna 1939."



Linkki kommenteissa.

08/04/2025

Asunnottomuustyö on ollut sote-uudistuksen sijaiskärsijä, kirjoittaa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan työelämäprofessori Juha Kaakinen.

Juha Kaakisen alustus käsittelee asunnottomuuden lisääntymistä Suomessa vuodesta 2023 lähtien ja lisääntymisen syitä viime ajoilta ja kauempaa.

Asunnottomuus on Suomessa alentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012, mikä on kansainvälisessä vertailussa hyvin poikkeuksellista. Nyt asunnottomuus lisääntyy taas. Taloudelliset syyt asunnottomuuden taustalla ovat merkittävästi lisääntyneet. Asunnottomuustilanteen heikentyminen tosiasiallisesti jo vuonna 2023 herättää joukon kysymyksiä.

Päättäjien kaksoisrooli kunnanvaltuustoissa ja hyvinvointialueiden päättäjinä herättää yhä kriittistä keskustelua, vaikka ehdokkaista paikoittain on ollut pulaakin. Kaksoisroolissa voi nähdä myös mahdollisuuden. Asunnottomuuden poistaminen edellyttää sekä kuntien että hyvinvointialueiden päätöksiä, Kaakinen kirjoittaa.

Asunnottomuus on Suomessa alentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012, mikä on kansainvälisessä vertailussa hyvin poikkeuksellista. Nyt asunnottomuus lisääntyy taas. Taloudelliset syyt asunnottomuuden taustalla ovat merkittävästi lisääntyneet. Asunnottomuustilanteen heikentyminen tosiasiallise...

03/04/2025

Asunnottomuus on kasvussa, ja se on näkynyt mediassakin.

Juha Kaakinen kirjoittaa taustoista ja esittää myös yhden ratkaisun: ARA-asuntojen poistuessa historiaan, ainakin nimenä, miten olisi Kela-asunnot? Oudolta kuulostavalle ehdotukselle on yllättävän helppo löytää hyviä perusteluja. Rakennuttamalla itse kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Kela voisi omakätisesti varmistua, että niitä Kela-normeihin mahtuvia edullisia asuntoja on tarjolla juuri siellä, missä niistä nyt on pulaa.

Asunnottomuus on Suomessa alentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012, mikä on kansainvälisessä vertailussa hyvin poikkeuksellista. Nyt asunnottomuus lisääntyy taas. Taloudelliset syyt asunnottomuuden taustalla ovat merkittävästi lisääntyneet. Asunnottomuustilanteen heikentyminen tosiasiallise...

02/04/2025

Kuka matkusti esimodernina aikana ja miten? Esimodernia tienpätkää löytyy yhä Tampereelta! Perjantaina julkaistava Suomen Viabundus-kartta näyttää, missä tie meni ennen.

Alustan haastattelussa Jenni Lares ja Tapio Salminen kertovat laajasti esimodernim ajan matkanteosta, teistä ja maailmankuvasta.

Monia vanhoja tielinjauksia on säilynyt pyöräteinä ja kävelyteinä. Ne jäivät syrjään vasta 1920- ja 1930-luvulla tai jopa 1960-luvulla. Siihen asti ne palvelivat maanteinä, ja sinne jäi penkereitä, joita käytettiin hyväksi, kun rakennettiin kevyen liikenteen väyliä. Siltoja ja siltapaikkoja oli valmiina. Tällainen siltapaikka on esimerkiksi Kaukajärvellä Tampereella.

Esimodernina aikana matkustettiin muutama kymmenen kilometriä päivässä: jalan, hevosella ja reellä. Vanhoja teitä voi löytää maastosta yhä. Jenni Lares ja Tapio Salminen olivat luomassa reiteistä Viabundus-karttaa.

01/04/2025

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentävät aikuisten mahdollisuuksia digiosaamisen kohentamiseen. Tämä osaltaan heijastuu kielteisesti työn tuloksellisuuteen ja digikuilujen umpeen kuromiseen, kirjoittavat Arja Haapakorpi, Pasi Pyöriä, Katriina Tapanila ja Tiia Kekola.

Työelämässä olevilla voidaan olettaa olevan pääsy digitaalisiin välineisiin ja mahdollisuudet niihin perehtymiseen, ja siten myös valmiuksia digitaalisesti tuotettujen yhteiskunnallisten palveluiden käyttöön.

Valmiudet digitaalisten palveluiden ja tiedon käyttöön jakautuvat kuitenkin monilla tavoin työelämässäkin: vaikka työtehtävissä saatetaan hyödyntää digitaalisia välineitä, toisteinen rutiininomainen käyttö ei anna valmiuksia pidemmälle menevään opetteluun ja opitun hyödyntämiseen.

Digikuilut ovat yhteiskunnan ja työelämän eriarvoisuus- ja tuottavuusriski. Heikentävätkö Orpon hallituksen leikkaukset ammattiosaamista ja työvoiman kykyä sopeutua nopeasti kehittyvän digitalisaation vaatimuksiin?

31/03/2025

Alongside research and teaching, public service should be a priority for academics, writes Gökhan Depo.

Public service can take many forms, such as committee participation, expert lectures, public-awareness podcasts, and free public seminars.

Also, publications like Alusta are part of this service.

Universities all around the world, even in much more neoliberal countries than Finland, promote third mission because it increases the university’s relevance and public support; increases access to funding and partnerships; increases the reputation of the institution; and aligns with the ethical and civic responsibilities of serving to public good, writes Depo.

22/03/2025

Maailmassa tuskin on terveyden, kestävän kehityksen ja kestävien yhdyskuntien kannalta kovin m***a vesihuoltoa tärkeämpää sosiaalista innovaatiota.

Hyvää maailman vesipäivää!

Puhtaan talousveden käyttö on meille Suomessa itsestään selvää, m***a sen takana olevat järjestelmät voivat jäädä monille vieraiksi ja jopa näkymättömiksi. Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvi...

19/03/2025

Tasa-arvon ja Minna Canthin päivän kunniaksi arkistonosto, joka muistuttaa, ettei tasa-arvon edistyminen ole itsestäänselvyys vaan hidas kamppailu.

"Marin haastoi vanhan kaartin oletuksia uskottavuudesta pukeutumisellaan, ulkonäöllään ja käytöksellään. Marin esitti itsensä johdonmukaisesti pääministerinä, ystävänä ja äitinä, morsiamena ja myöhemmin eronneena ja nuorena, hauskaa rakastavana ihmisenä. Hän korosti: tältä johtaja näyttää", kirjoittaa Niina Meriläinen.

Kohdistamalla kritiikkiä ulkonäköön ja käytökseen, politiikan vanha kaarti pyrkii pitämään vallan itsellään ja itselleen sopivilla poliittisilla toimijoilla.

14/03/2025

Kommenttipalstoilla ja nettikommentoinnilla on toivoa! Vaikka ei heti varsinkaan Facebookissa uskoisi, näin nettikommentointia tutkinut Veera Kangaspunta kirjoittaa ja perustelee väitteen alustuksessaan.

Kangaspunta muistuttaa, että kriittisyys ei ole vihamielisyyttä. Julkisen osallistumisen näkökulmasta kriittisyys ja uhkaava vihamielisyys ovat täysin eri asia. Demokratiaan kuuluvat olennaisesti kiistely ja eripurakin. Monen kommentoijan motivaatio on yhteiskunnan parantaminen ja kriittinen keskustelu.

Käyttäjille voi myös riittää ajatus oman toiminnan mikrovaikutuksista eli esimerkiksi siitä, että käydyn keskustelun jälkeen edes yksi kanssakommentoijista miettisi asiaa uudesta perspektiivistä.

Verkon ja erityisesti sosiaalisen median pelätään yleisesti pahentavan polarisaatiota ja heikentävän yhteiskunnallista keskustelukulttuuria. Verkko mahdollistaa oikeusvaltioperiaatetta ja yhteiskuntamme demokraattista ydintä rapauttavaa ja uhkaavaa toimintaa, kuten vihapuhetta, jopa systemaatt...

26/02/2025

Menovinkki: Tänään keskiviikkona 26.2.2025 niin & näin Metson Filosofian ilta klo 18. Aiheena järjenkäyttö taitona.

Samalla arkistonosto FT Renne Pesosen alustukseen arkijärjestä opittuna taitona.

Perinteisesti järkeä on ajateltu ihmiselle aivan ominaisena piirteenä. Kognitiotieteellinen tutkimus on kuitenkin varsin vakuuttavasti osoittanut, että ihmisten kyky käyttää järkeään on yllättävän huono, kun mittapuuna käytetään esimerkiksi loogisen tai tilastollisen päättelyn matemaattisia malleja. Toisaalta selviämme monimutkaisistakin arkisista askareista, ja olemme varsin taitavia oppimaan ja ymmärtämään uusia käytännön asioita. Ihmisäly vaikuttaa siis melko moitteettomalta käytännöllisen järjen alueella, m***a toisaalta juuri tällaista järkeilyä on vaikea mallintaa puhtaan logiikan avulla.

Kun tarkastelemme inhimillistä järjenkäyttöä sekä arkiajatteluna että abstraktina ja argumentatiivisena järkeilynä, se on syytä ymmärtää joukkona käytännöllisiä ja sosiaalisia taitoja. Tämä näkemys auttaa selventämään, kuinka olemme saman aikaisesti sekä taitavia että avuttomia järjenkäyttäjiä ja miksi kriittinen ajattelu on itsekriittistä ajattelua paljon helpompaa.

Filosofian ilta: Filosofian tohtori Renne Pesonen – Järjenkäyttö taitona.

Tänään keskiviikkona 26.2.2025 klo 18 pääkirjasto Metson Lehmus-salissa.

Linkki kommeteissa.

25/02/2025

Mitä “länsi” tarkoittaa ja miten yhtenäisestä lännestä puhutaan mediassa, kysyy Jukka Jouhki.

Länsi nähdään usein yhtenäisenä geopoliittisena ja kulttuurisena yhteisönä, vaikka on epämääräistä, mitä lännellä tarkoitetaan eri yhteyksissä.

Oksidentalismi tarkoittaa länsikeskeistä ajattelua ja puhetapaa, joka korostaa lännen erityisyyttä ja ylivertaisuutta. Oksidentalismi voi ilmetä myös länsivihana tai välinpitämättömyytenä länttä kohtaan.
Länsi-puhe voi vahvistaa lännen ykseyttä ja moraaliyhteisöä, m***a samalla se voi yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa julkista keskustelua.

Jukka Jouhki kirjoittaa, että länsi-puhetta tulisi tarkastella kriittisesti monesta syystä, ja ja pyrkiä välttämään vahingossa syntyvää vastakkainasettelua, ulossulkemista ja hierarkioiden vahvistamista.

Sodassa maailmankuvat ovat konfliktissa, ja taistelua käydään myös käsittein. Ukrainan sodassa yksi käsite on länsi. Oksidentalismi tarkoittaa puhetta ja käsityksiä lännestä sekä uskoa siihen. Oksidentalismin tutkija kysyy, mitä länsi oikein tarkoittaa, miten siitä puhutaan ja mitä s...

24/02/2025

Kolme vuotta sitten moni halusi viimeiseen saakka uskoa, ettei Putin hyökkäisi Ukrainaan.

Venäjäkin teki hyökkäyssodastaan pyhän konfliktin, jolla vastustajan paholaismainen hallitsija tai valtaeliitti poistetaan vallasta.

Näin on ollut sodan oikeuttamisen historiassa m***a kertaa aiemminkin.

Lue Jaakkojuhani Peltosen juttu arkistosta ->

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 pysäytti maailman. Moni halusi viimeiseen saakka uskoa, ettei Putin hyökkäisi Ukrainaan. Euroopassa oli tuudittauduttu ajatukseen, että sodat voidaan diplomatian keinoin rajata sen ulkopuolelle,

22/02/2025

Nationalismi ja antiglobalismi olivat nousussa Euroopassa jo 2010-luvulla.

Alustan 2017 haastattelemaa professori Ruth Wodakia huolestutti, koska äärioikeisto ja uusfasistit eivät ole enää marginaalista huutelijoita.

Ajankohtainen arkistojuttu tarkastelee, miten oikeistopopulismi haastaa Euroopan instituutioita, kuten perustuslakia, ihmisoikeuksia, yliopistoja ja asiantuntijatietoa.

– Oikeistopopulistit ovat normalisoineet m***a puhetapaa, jotka olivat pitkään täysin kiellettyjä julkisessa keskustelussa, Wodak sanoo.

Unkarilaisen Fideszin puheenjohtaja ja Unkarin pääministeri Viktor Orban ja puolalaisen Laki ja oikeudenmukaisuus-puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński olivat vuonna 2017 Wodakin mielestä Euroopan vaarallisimmat oikeistopopulistit.

– He näyttävät, mitä vallassa oleva oikeistopopulistinen puolue voi tehdä: ne ovat perustamassa autoritaarisia järjestelmiä, Wodak sanoo.

Pelastajanarratiivi yhdistää oikeistopopulisteja ja miesasiamiehiä, joista jutussa kertoo Matias Nurminen. Oikeistopopulistit lupaavat pelastuskertomuksessaan tuoda menneen maailman takaisin. Miesasiamiehet nojaavat samalla tavalla perinteisiin arvoihin ja käsityksiin maskuliinisuudesta ja sukupuolirooleista.

Miesasian ajajat antavat modernisaation häviäjille samoja lupauksia kuin oikeistopopulistit äänestäjilleen: he kertovat tarinaa miehen kunnian ja johtoroolin palauttamisesta samalla tavalla kuin oikeistopopulistit kertovat tarinaa kansan äänen palauttamisesta arvoonsa.

Linkki kommenteissa.

Kuva: Louisa Billeter Flickr/CC BY-SA 2.0

19/02/2025

"Tieteen ja sosiaalisen median suhde herättää kysymyksiä myös niiden yhteensopivuudesta. Sosiaalisen median sisältöjen nopeatempoisuus, kaupallisuus sekä raflaavuus ja sensaatiomaisuus ovat kaikki ristiriidassa muun muassa tieteellisen objektiivisuuden kanssa. Aletaanko tieteessä tavoitella someen sopivaa mediaseksikkyyttä?"

Tampereen ylioppilaslehti Visiiri teki jutun ikuisesta aiheesta, eli tutkijoiden ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta. Lukusuositus ja linkki kommenteissa! Mukana Visiirin jutussa myös Instan puolella tutkimuksestaan viestivä Tampere University Faculty of Social Sciences:n tutkija Hanne Lamberg, jonka tuoreehkoon Alusta-juttuun sosiaaliturvaleikkauksista on linkki kommenteissa.

Tiedeviestinnän hyvät kanavat ovat monet. Ajankohtaisten aiheiden asintuntijakommentointi sopii someen, ja seuratulla sometilillä voi saada vaikutusvaltaa julkisessa keskustelussa.

Aktiivisen sometilin ylläpitäminen vaatii aikaa, viitseliäisyyttä ja kekseliäisyyttä, m***a myös edistää tutkijan omaa yhteiskunnallista ajattelua ja vuorovaikutustaitoja. Someaktiivisuus opettaa myös, miten algoritmit asioita järjestävät, mitä ne suosivat ja miten algoritmivetoista somekeskustelu ja siten julkinen keskustelu ovat. Sosiaalisen median alustojen logiikan tunteminen on nykyisin oleellista, oli somesta mitä mieltä hyvänsä.

Tutkijoiden julkiseen keskusteluun osallistuminen parantaa julkista keskustelua, m***a erityisesti Donald Trumpin uudelleenvalinnasta seuranneen hulinan ja demokratian koettelemisen takia tutkijoiden ja julkisorganisaatioiden on syytä olla hyvin tietoisia siitä, että sosiaalinen media ei ole vapaa julkinen tila.

Someen voi upottaa aikaa ammatillisesti ja yhteiskuntaa palvellen, kuten vaikkapa Hanne (ja moni muu tutkija) tekee. Tämän postauksen alla saa mainostaa omaa tutkijatiliään Instassa tai muualla. Alusta laittaa seurantaan, jos ei ole jo. Instragram lienee suosituin ja ehkäpä omien julkaisuiden tekoon käytännössä paras somealusta tutkijalle (vaikka Metassa on ongelmansa). Blueskyssä erityisesti kansainvälistä yhteiskunnallista tiedekeskustelua on jo, ja Alustankin löydät sieltä.

"Ajatus tiedeviestintään painottuvan sosiaalisen median tilin perustamisesta alkoi hautua, ja lopputuloksena viime elokuussa syntyi Instagram-tili .

Nyt yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut ja väitöskirjatutkimustaan Tampereen yliopistossa aloittava Lamberg haluaa tilillään keskustella väitöskirjaprosessistaan ja siihen liittyvistä yhteiskunnallisista aiheista.

”Väitöskirjassani jatkan graduni aihetta. Halusin kuitenkin erillisen tilin, joka ei sotke henkilökohtaisempaa sisältöä työ- ja tutkimusasioihin.”

Tämänkin päivityksen kirjoitti Tiina Heikkilä Tiina Heikkilä, Alustan toimittaja, joka nimenomaan FB:n kaikukammiossa pohtii, kuuleeko kukaan, kun postaa suht harvoin ja ambivalenttia asiaa.

Jos tykkäät tällaisista päivityksistä, kouluta algoritmiasi suosimaan tällaista, ja tykkää päivityksestä, vaikka se ei sovi sosiaalisen median tunnereaktioskaalalla arvotettavaksi kovinkaan hyvin. Kuten moni asiapäivitys, ja moni Alustan päivitys ylipäänsä.

Kuvassa opetustaulu vuosikymmenten takaa. Kuvalla saa ehkä lisää huomiota, m***a se voisi samalla esittää tutkijaa etsimässä tapaa viestiä yleisölle asiaansa, koska tapa pitää pohtia aina asia kerrallaan.

11/02/2025

Hyviä nostoja somealustojen roolista yhteiskunnassa.