Alusta

25/06/2024

Päivi Honkatukian ja kollegoiden tuore kirja käsittelee nuorten kokemuksia korona-ajasta. Kirja haastaa stereotypioita nuorista ja avaa, miten eri tavoin korona-aika saattoi näyttäytyä nuorille ja ihmisille yleensä.

Hyvinvointivaltion palvelut ovat rapautuneet ja eriarvoisuus lisääntynyt niin Suomessa kuin muualla. Pandemia kietoutui yhteen tämän pidempiaikaisen kehityksen kanssa, Honkatukia kirjoittaa.

"Pandemian aikana merkittävä osa ihmisistä ei ollut kiinnostuneita palaamaan pandemiaa edeltäneeseen kiireiseen arkeen, ja osa ihmisistä kertoi maailman sulkeutumisen tuoneen heidän elämäänsä hyviä asioita, kuten parantuneet suhteet läheisiin."

Nuori aikuisuus on nuorisotutkimuksen käsite, joka viittaa teini-iän ja aikuisuuden väliin sijoittuvaan erityiseen elämänvaiheeseen. Siihen liitettyjä piirteitä ovat muun muassa muutokset, kokeilut…

20/06/2024

Väitän, että suunnitelmat muokata ikääntyneiden asumismuotoja lisäävät entisestään tarvetta panostaa kuntoutukseen.

Etenkin muistisairaiden ihmisten toimintakykyä on tuettava kaikin mahdollisin keinoin, jotta kotona asuminen ja yhteisöllinen asuminen on sairauden edetessä heille edes jollain tasolla realistinen vaihtoehto, kirjoittaa väitöskirjatutkija Outi Mäenpää.

Kuntoutuksen käsite pitää sisällään erilaisia määritelmiä ja kuntoutuksen muotoja. Tarkastelen tässä artikkelissa kuntoutusta etenkin liikunnallisen kuntoutuksen näkökulmasta.

10/06/2024

Saksan vasemmistopuolue Die Linkestä näyttävästi lähteneen Sahra Wagenknechtin Bündnis Sahra Wagenknecht -puolue (BSW) keräsi eurovaaleissa Saksassa 6,2 prosenttia äänistä. Die Linke jäi BSW:n taakse.

BSW vastustaa Ukrainan sotilaallista tukea ja Venäjään kohdistettuja pakotteita.

Mitä Sahra Wagenknecht oikeastaan ajaa? Sauli Havu kirjoitti viime vuonna Alustalla, minkälaista Wagenknechtin vasemmistokonservatismi on.

Pitkän kiistelyn jälkeen Saksan eräs näkyvimmistä politiikoista Sahra Wagenknecht on irtautunut Saksan vasemmistopuolueesta Die Linkestä. Hänen rasistiseksi tulkitut ulostulonsa sekä esimerkiksi…

05/06/2024

Yksi selitys sille, miksi lesbojen ja homojen yhdenvertaisten oikeuksien saavuttaminen on ollut niin pitkällinen prosessi voi liittyä siihen, että ratkaisemattomat yhteiskunnalliset ja poliittiset ongelmat on voitu siivota pois silmistä siirtämällä poliittinen kamppailu seksuaalisuuden alueelle. Suomessa teollisen yhteiskunnan muuttuminen jälkiteolliseksi ja sitä seurannut hyvinvointivaltion rapauttaminen on luonut tilanteen, jossa poliitikot ovat pitkään yrittäneet hillitä yleistä epävarmuutta pitämällä kouristuksenomaisesti kiinni perinteisistä seksuaalisuus-, parisuhde- ja perhekäsityksistä lisääntymisoikeuksineen, kirjoittaa dosentti Tuula Juvonen yhä ajankohtaisessa, tasa-arvoista avioliittolakia käsittelevässä arkistojutussa vuodelta 2017.

Nyt on Pride-kuukausi, ja Juvosen kollegoineen perustama Sateenkaarihistorian ystävät ry sai työstään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Alusta onnittelee ansisokkaasta tutkimuksen popularisoimisesta koko porukkaa ja yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toiminutta Tuula Juvosta!

Alustus! Tasa-arvoinen avioliittolaki astui Suomessa voimaan 1.3.2017, viimeisenä Pohjoismaista. Lain voimaanastumista voidaan tervehtiä ilolla ja juhlia yhtenä merkkinä kansalaisten laillisen…

04/06/2024

Viestinnän välineet ja ajallisuus ovat muuttuneet dramaattisesti, mutta jatkuvuutta löytyy: lapset etsivät niin sotavuosina kuin tässä hetkessä yhteistä seuraa, ymmärrystä, tukea ja hauskanpidon mahdollisuuksia, kirjoittavat Antti Malinen ja Mervi Kaarninen.

Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston hallussa on laaja, noin 57 000 kirjeen muodostama kokoelma, joka avaa ainutlaatuisen näkökulman suomalaisten sosiaaliseen elämään niin rintamalla kuin perheissä. Suurin osa kirjeenvaihdosta koostuu eturintaman ja kotirintaman välisestä ja toisaalta sotilaiden keskinäisestä yhteydenpidosta.

Antti Malinen ja Mervi Kaarninen ovat historiantutkijoita Tampereen yliopistossa. Malinen ylläpitää myös tutkimuksellista www.lapsuudenhistoriaa.fi -sivustoa.

Pikaviestimien myötä odottamisen aika on lyhentynyt sekunteihin, minuutteihin, korkeintaan tunteihin, ja yhteydenpito on monesti reaaliaikaista. Vertaissuhteiden luominen ja ylläpitäminen on samalla…

03/06/2024

are crises where ignorance and exploitation of privileges of the few can become costly for all. This applies to individuals, countries, and corporations, write Chloe Stephenson, Abbe Brown, Alison McCallum, Amitabha Sarkar, Corrado Piroddi, Lynda Gilby and Meri Koivusalo.

WHO has now reduced the scope of the formal Agreement with further negotiations to follow on more difficult issues. It is crucial that all parties recognise the current proposal as a proposal for a…

21/05/2024

Tampereen Peltolammilla lopettiin vuonna 2020 paikallisuuteen ja saavutettavuuteen perustuva ikääntyneiden korttelikerho, Peipotupa, joka oli toimnut vuodesta 1991.

Peipontuvan sulkeminen merkitsi ikääntyneille asukkaille ainoan esteettömästi saavutettavissa olevan yhteisen tilan menetystä. Alueella ei ole kahvilaa tai muuta säännöllisesti avoinna olevaa julkista tilaa, jonne asukkaat voisivat yhdessä kokoontua. Peltolammin keskustassa sijaitsee pubi, mutta sitä Peipontuvalla käyneet asukkaat eivät koe omaksi paikakseen.

Kotiin jäämisestä on koettu seuraavan mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja toisilla huomattavaa toimintakyvyn laskua. Peipontupa koettiin paikkana, joka tuki alueen iäkkäiden asukkaiden omaehtoista toimijuutta ja kotona asumista elämän satunnaisten muutosten keskellä, kirjoittavat Kaisa Heiskanen ja Liisa Häikiö.

Tapaus kertoo, mitä pienet säästöt käytännössä voivat tarkoittaa.

Ikääntyneiden arjessa pärjääminen ja sitä tukevat palvelut ovat toistuvasti yhteiskunnallisen keskustelun teemana. Huolena on, miten ikääntyvä yhteiskunta pystyy vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen…

10/05/2024

Sunnuntaina on . Millaista ja vanhemmuus ovat Japanissa 2020-luvulla?

Haastateltavat professori Masumi Imura ja professori Mutsuko Takahashi kertovat muun muassa, millaisia ovat imetyksen haasteet Japanissa ja miten lasten kaltoinkohtelua pyritään estämään japanilaisessa perhepolitiikassa.

Lapsiperheiden terveyden edistämistyö ja sen tutkimus yhdistävät akateemisia ihmisiä ympäri maailmaa. Tampereen yliopiston hoitotieteen ryhmä on pitkään tehnyt yhteistyötä Professori Eija Paavilaisen…

07/05/2024

Alustan toimituskunta levittää tietoa Vastapaino:n tukikampanjan loppukiristä! Kampanja päättyy 9.5. ja sen tavoite on 75 000 e, josta 64 000 saavutettu.

Suosituksena ja kirjanostona Alustan toimittaja Tiina Heikkilä:ltä kaksi kirjaa.
Kuvassa taustalla lymyilee runsaudenpula erinomaisia.

1) Johanna Annolan Säädyttömät. Erinomaisesti kirjoitettu, tarkkaan lähteiden käyttöön perustuva ja juonellinen tietokirja yhteiskuntaryhmien historiasta. Alusta haastatteli Johanna Annolaa viime vuonna, linkki kommenteissa.

2) Matti Ylösen, Mona Mannevuon ja Niina Karin Viestintätoimistojen valta. Kirja on yleissivistystä maailmassa, jossa viestintää ehdotetaan ratkaisuksi ja ongelmaksi vähän joka asiassa, ja jossa kaikki ovat viestijöitä (tai pakotetaan olemaan sellaisia). Viestintä on bisnestä ja viestintätoimijoilla on paljon valtaa, lisää voi lukea Ylösen ja kumppanien kirjasta. Alusta teki siitäkin jutun, linkki kommenteissa.

Osallistu ostamalla muutama kirja, kerro kaverille tai liity jäseneksi!

Alustaa on tehty yli kymmenen vuotta, usein Vastapainon kirjojen kanssa suomeksi ajatellen. Suomenkielinen järkevä luettava ei ole itsestäänselvyys, ja suomenkielinen ajattelu tarvitsee Vastapainoa ja muita suomenkielisiä kustantajia!

06/05/2024

Religion has proven to be a part of a restructuring world order, and simply ignoring it or brushing it aside won’t do.

The methodological atheism baked into scholarly understandings of the inter-state world order will, in any case, have to be revisited, writes professor Ali Qadir.

The conflict in Gaza is highly polarizing and of, course, dominated by short-term, emotional concerns of life, death, and land. As such, it is difficult to rationally track the longer-term…

06/05/2024

Moniäänisyyden puute mediassa voi johtaa ihmisten vetäytymiseen samanmielisten keskusteluryhmiin, mikä puolestaan vahvistaa vastakkainasetteluja, kirjoittaa Maarit Mäkinen.

Vaikka suomalaisilla on varsin korkea luottamus ja tyytyväisyys demokratiaan sekä uutismediaan, tutkimuksissa kritiikkiä on kohdistunut kansalaisten mielipiteiden vähäiseen huomioimiseen (Simonen ym.

06/03/2024

Välillä tänne Alustan fb-sivullekin päivitämme, mutta kannattaa seurata Alustan etusivua!

Tänään Tampereen yliopistolla Linnan Navigaattorissa eli Kalevantien pääoven vieressä kello 16:15 asiaa tiedeviestinnästä, tarinataloudesta ja promootiokulttuurista. Mukana Maria Mäkelä ja Matti Ylönen.

Maria Mäkelä ja Matti Ylönen ovat tutkineet kriittisesti tarinataloutta ja viestintää. He ovat keskustelemassa Alustan järjestämässä SOC-tiedekahvilassa keskiviikkona 6.3. kello 16:15 Linnan…

14/11/2023

Työntekijäkansalaisena vai omana itsenä osaksi yhteiskuntaa?

Työmarkkinoiden muutos ja epävarmuus edellyttää, että nuorten pitää olla yhä joustavampia. Samaan aikaa nuoret kokevat, että työllisyyspalvelut eivät tunne työmarkkinoiden todellisuutta, sanoo nuorisotutkija Susanna Ågren, jonka mukaan yhteiskunnan pitäisi todella kyetä pysähtymään nuorten kokemien paineiden äärelle ja kysymään niiden syitä.

Työntekijäkansalaisena vai omana itsenä osaksi yhteiskuntaa? Työntekijäkansalaisuus on ollut kunnon kansalaisuuden ydin vuosikymmenet. Nuorilta odotetaan ensisijaisesti, että he ovat hyviä…

06/11/2023

Kun on poliittisesti epäselvää ja kiisteltyä, millaisia tulevaisuuksia esimerkiksi pohjoismainen hyvinvointivaltio itselleen haluaa, sosiologien täytyy olla paikalla jäljittämässä tieteellisten tosiasioiden ja tulevaisuuskuvien muutoksia, kirjoittaa sosiologian professori Mianna Meskus juhlaluentoon perustuvassa alustuksessa.

Sosiologian professuuri, jonka juhlistamiseksi tämä luento on pidetty, on kiinnitetty Tampereen yliopistossa kahteen tutkimusalaan, sosiologiaan ja tieteen- ja teknologiantutkimukseen.

31/10/2023

Huomenna 1.11. klo 14 Linnassa yliopistolla! Keskustelemassa Kimmo Jylhämö ja Jaana Parviainen, aiheena digi ja some. Onko niitä jo tarpeeksi, mikä riittää ja pitäisikö välillä pysähtyä ajattelemaan? Miten digitalisaatio on muuttanut ajatteluamme tässä vaikkapa kymmenen vuoden aikana, entä jo aikaisemmin? Voiko suomeksi ajatella, ja lukeeko kukaan enää kirjojakaan? Onko häiriötön aika harvojen luksusta, josta ei kannata vihjata ulospäin, ettei luksus katoa?

Pohjavire kriittisehkö: mutta hyvät puolet ovat myös puntarissa. Mikä on oikeastaan muuttunut, mikä on muuttunut paremmaksi ja mikä on ehkä turhaa valitusta?

Onko digitalisaatioon suhtauduttu liian kevyesti, ikään kuin se ei muuttaisi ajatteluamme ja todellisuuttamme? Onko rengistä tullut isäntä? Mitä tarkoittaa yhteiskunnalle ja ajatteluille se…

26/10/2023

Alustan Bluesky-tili, laittakaa seurantaan! -> https://bsky.app/profile/alustalehti.bsky.social

26/10/2023

Sosiaaliseen mediaan kohdistuu tänä päivänä paljon turhautumista, epätoivoa ja kyllästymistä verrattuna 10-15 vuoden takaiseen optimismiin, vaikka tuona aikana somet ovat murtaneet yhtenäiskulttuuria ja lisänneet moniäänisyyttä. Mielipiteitä ja puolia on paljon.

Tekstiä on ainakin tuotettu massiivinen määrä.

Yksi sosiaalisen median puoli onkin, että aivan viime aikoina tapahtuneet harppaukset tekoälyn kehittymisessä rakentuivat osittain myös sosiaalisen median aineistoille.

Erityisesti sosiaaliseen mediaan ja muualle internetiin ihmisten suoltama materiaali tarjoaa hyvin rikkaan ja helposti saatavilla olevan aineiston ihmisten tekemisistä, kirjoittaa FT Renne Pesonen.

Moni kognitiotieteilijä ja mielenfilosofi nykyään painottaa, että inhimillinen rationaalisuus ei pohjaudu sisäsyntyiseen järkeen vaan vuorovaikutukseen materiaalisen ja sosiaalisen ympäristömme kanssa. Opimme muilta ihmisiltä, miten järkeä käytetään, samaan tapaan kuin opimme, miten kieltä käytetään.

Esimerkiksi ChatGPT on varsin erilainen kuin sosiaalisen median sisältöjä hallinnoivat algoritmit, mutta molemmat perustuvat koneoppimiseen, joka löytää monimutkaisia tilastollisia säännönmukaisuuksia ihmisten verkkoon jättämästä datasta, Pesonen kirjoittaa.

Alustan FB-sivun päivittäminen on yhä satunnaista, koska FB on toimituskunnan mielestä melko turha väline. Yritämme silti tännekin laittaa juttuja jollain aikataululla. Twitter on yhtälailla käymistilassa, mutta sitä päivitämme enemmän, ja onpa Alustalla nykyään myös tili Blueskyssä, jolle toivomme menestystä. Linkki tiliin kommenteissa.

Uudet syväoppimiseen perustuvat tekoälyt, kuten ChatGPT ja muut suuret kielimallit, eivät pyri mallintamaan ihmismielen toimintaa. Silti ne ovat yhä älykkäämpiä ja jopa inhimillisempää vanhempiin…

03/10/2023

kohtaa valtavat leikkaukset, vaikka asuntopolitiikka on toimivaa sosiaalipolitiikkaa.

Ennaltaehkäisy näyttäytyy useinkustannuseränä, sillä onnistunut ennaltaehkäisy näkyy epätoivottavien ilmiöiden ja kehityksen toteutumatta jäämisenä, kirjoittaa Juha Kaakinen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus pääsi 19. syyskuuta sopuun vuoden 2024 budjetista. Budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan hallitus leikkaa ensi vuoden menoja runsaalla 700 miljoonalla eurolla.

29/09/2023

Alustan toimituskunta kokousti Päätalolla

Toimeentulovaikeuksissa on vaikeaa ajatella. Tuemme opiskelijoiden mielenilmausta!

26/09/2023

Alustan fb-sivua päivitetään nyt kovin satunnaisesti, mutta olemme julkaisseet useamman jutun tässäkin välissä. Laitamme juttuja yhä tänne, mutta viiveellä, eli kannattaa kulkea etusivun kautta!

Opettajat ja tutkijat ovat samaan aikaan digitalisaation ulkopuolisia ja sisäpuolisia. Ulkopuolisina he ottavat vastaan uudet digitaaliset järjestelmät. He eivät voi paljonkaan vaikuttaa järjestelmiin tai niiden käyttöönottoon. Heidän tehtäväkseen jää pelkkä sopeutuminen - tai hiljainen kapinamieli - ja työtuntiensa käyttö järjestelmien vaatimaan metatyöhön (Aroles et al., 2022), kirjoittavat Juha Suoranta ja Marko Teräs.

Kirjoittajat työskentelevät yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ja Suomen Akatemian hankkeessa Kohti inhimillisen digitaalisen tulevaisuuden teoriaa ja käytäntöä. He kuuluvat Critical Applied Research of Digitalization in Education (CARDE) tutkimusryhmään.

Digitalisaatio on tullut korkeakoulutukseen kuin huomaamatta. Uusia hallinnon ja opetuksen järjestelmiä ilmestyy opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön pyytämättä ja yllättäen…

04/09/2023

Sääty-yhteiskunta kävi vanhanaikaiseksi 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, ja koulutus loi keskiluokan.

Tampereen yliopistossa työskentelevän historiantutkija Johanna Annolan kirja Säädyttömät (Vastapaino, 2022) on kurkistus 1800-luvun Suomen yhteiskuntaluokkiin ja niiden yllättävän epämääräisiin rajoihin.

Säädyttömät käsittelee ”pitkää 1800-lukua” eli ajanjaksoa 1700-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Se oli aika, jona keskiluokka muodostui ja yhteiskuntaan syntyi uudenlaisia sosiaalisen nousun mahdollisuuksia. Kirja on tarina keskiluokan muodostumisesta, yksilöiden elämän mahdollisuuksista ja karikoista keskiryhmässä, jossa sosiaalinen liikkuvuus oli suurta.

Tutkimuksen keskushenkilöt Elin Aarrevaara ja Hanna Tamminen ovat köyhäintalojen johtajattaria, mutta kirja ei kerro köyhäintaloista, vaan yhteiskuntaluokista ja sosiaalisesta liikkuvuudesta, keskiluokan alkuhämärästä ja sääty-yhteiskunnan murtumisesta.

Elin Aarrevaaran ja Hanna Tammisen suvuissa on hyvin paljon suomalaisittain tyypillisiä tapahtumia: raivataan torppaa, luetaankin papiksi, ryhdytään lukkariksi, ollaan sotilaita tai piikoja ja päästään kouluun.

Ihmiset lähettivät myös erilaisia anomuksia, mutta nekin edellyttivät kirjoitustaitoa tai kirjoitustaitoista luotettua henkilöä. Kuvat ovat harvassa.

– Pitää miettiä, minkälainen mahdollisuuksien maailma näillä ihmisillä ja heidän kaltaisillaan oli. Pitää saada lihaa luiden päälle. Jos kirkonkirjamerkinnät ovat luita, niin liha voisi olla elinpaikkaa ja tälle yhteiskuntaryhmille tyypillistä elämäntapaa koskevan tutkimustiedon yhdistäminen, Annola sanoo.

Linkki juttuun kommenteissa! Vielä on melkein :)

16/08/2023

Perussuomalaisten menestyksen elinehto ovat erilaiset puolueeseen virallisesti sitoutumattomat sosiaalisen median alustat ja niiden käyttäjät. Verkossa käydyt kulttuuri- ja kertomussodat ovat osa perussuomalaisten vallankäyttöä. Tavoitteena on kyseenalaistaa, häiritä ja rikkoa hallitsevaa yhteiskuntakoneistoa ja demokraattista prosessia, kirjoittaa Juha Raipola. Raipola on filosofian tohtori ja suuriin kertomuksiin erikoistunut narratologian asiantuntija.

Poliittiset kohut tai syytökset rasismista eivät juuri hetkauta perussuomalaisten kannattajia, sillä puolueen suosio nojaa suureen yhteiskunnalliseen kertomukseen, jossa se näyttäytyy ainoana…

08/06/2023

Synnytyspelko on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.

Pelon seuraukset eivät pääty synnytykseen. Synnytyspelkoinen äiti saattaa kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai post-traumaattisesta stressioireyhtymästä, kirjoittaa Laura Sandström.

Sandström on kätilö, TtM ja väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.

”Pelkoa on käsitelty vain kysymyksellä "anna edelliselle synnytykselle arvosana asteikolla 1–10". Synnytyksen vaiheet olivat kauheita, mutta lopulta kaikki meni hyvin, joten arvosanaksi annan melko…

08/06/2023

Mielikuvat vanhuudesta vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat elämänsä ja mahdollisuutensa vanhana ihmisenä.

Mielikuvat vanhuudesta ovat paitsi vanhentuneita, usein myös stereotyyppisiä, mutta vahvasti vaikuttavia. Mielikuvat muovaavat sitä, millaisina vanhat ihmiset nähdään ja miten heitä kohdellaan – ja loppupeleissä myös sitä, millaista ikääntyvää yhteiskuntaa Suomessa rakennetaan.

Kirsi Lumme-Sandt on yliopistonlehtori Tampereen yliopiston SOC:n terveystieteiden yksiköstä. Hänen on tutkinut vanhuuden mediakuvaa sekä ikääntyneitä työntekijöitä ja eläkeaikeita.

Sanna Kivimäki on yliopistonlehtori Tampereen yliopiston ICT-tiedekunnan viestintätieteiden yksiköstä. Hän on tutkinut mm. ikääntymisen mediarepresentaatiota.

Kun kuulemme sanat ”vanha ihminen”, meille kaikille tulee heti jonkinlainen kuva mieleen. Mieleen saattaa tulla kumara harmaahapsinen, vanhanaikaisissa vaatteissa köpöttelevä nainen – näin ainakin…

12/05/2023

Viabundus-hanke selvittää, missä reitit kulkivat keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa.

Kuka tahansa voi käytää avointa paikkatietokantaa ja kulkea näitä reittejä, kun hankkeet tulokset ovat saatavilla alkuvuodesta 2025. Hanke on osa isompaa kansainvälistä projektia.

Keskiajan ja uuden ajan alun Suomi poikkesi myöhemmästä kansallisvaltiosta monin tavoin. Pysyvästi asuttu, pääosin peltoviljelystä ja karjataloudesta elänyt väestö oli 1500-luvun puolimaissa kooltaan noin 350 000 henkeä ja kattoi alueen Vaasan-Hämeenkyrön-Tampereen-Savonlinnan-Kivennavan linjan eteläpuolella sekä Pohjanlahden rannikolla Tornioon saakka, kirjoittaa Viabundus-hankkeen johtaja Tapio Salminen.

Talvi, kevät, kesä ja syksy vaikuttivat paitsi liikkumisen teknologiaan, myös reittien infrastruktuuriin, sillä niitty- ja peltoaukeita, soita, järviä ja jokirantoja myötäilevät, neljästä viiteen kuukautta käytössä olleet talvitiet muodostivat usein toisenlaisen verkoston kuin sulan maan maantiet, ratsu- ja kinttupolut, jokien ja purojen ylityspaikat tai Sisä-Suomen järvireitit.

Koneen säätiön rahoittaman Viabundus Suomi 1350–1650-tutkimushankkeen tavoitteena on Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskevan historiallisen paikkatiedon kokoaminen yhtenäiseksi…

11/05/2023

Euroopan tilanteen muutokset näkyvät myös Euroviisuissa.
Euroviisut symboloivat eurooppalaisia liberaaleja arvoja. Turkin ja Unkarin poistumiset Euroviisuista ovat noudatelleet samaa linjaa kuin maiden muukin etääntyminen eurooppalaisesta liberaalista ja demokraattisesta visiosta.

Vaikka viisuista vetäytyneiden maiden yleisradioyhtiöt lausuvat julki erilaisia syitä poistumiselleen, ei valtioiden poliittista kehitystä voi jättää huomioitta. Ei etenkään Turkissa ja Unkarissa, joissa valtion ja hallitsevan puolueen rajoja voi olla välillä vaikea tunnistaa, kirjoittaa Mikael Nurminen.

Kommenteissa linkki Nurmisen artikkelin ensimmäiseen osaan, joka keskittyi eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden taloudelliseen ahdinkoon ja Euroviisuja ulkopolitiikassaan hyödyntäneiden Venäjän ja Azerbaidžanin viisuprojektien arviointiin.

Artikkelin ensimmäinen osa keskittyi eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden taloudelliseen ahdinkoon ja Euroviisuja ulkopolitiikassaan hyödyntäneiden Venäjän ja Azerbaidžanin viisuprojektien arviointiin.

10/05/2023

Eduskuntavaalit 2023 on nähty, ja hallitusneuvotteluissa neuvotellaan miljardisäästöistä.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä tulevalle hallitukselle on julkisen talouden sopeuttaminen, jota erityisesti valtiovarainministeriö on pyrkinyt edistämään ennen vaaleja ja niiden jälkeen.

Mitä vaihtoehtoja suomalaisessa talouspolitiikassa on? MIllaista oli talouspolittinen keskustelu 2015 vaalien alla, ja oliko siinä vaihtoehtoja?

Tutkimuksessa todettu valtiovarainministeriön suuri valta talouspolitiikassa ja talouspoliittisessa keskustelussa oli 2015 eduskuntavaaleissa erityisesti näkyvissä. Vaikkei VM:n esittämä sopeutustarve tullut sellaisenaan hyväksytyksi läpi puoluekentän, oli raportin keskustelua ohjaava rooli merkittävä, kirjoittaa Jussi Systä.

"Jos talouspolitiikan linjasta ei aidosti käydä debattia tuoden esiin eri vaihtoehdot ja niiden perustelut sekä taustaolettamukset, ei demokratian voida nähdä aidosti toteutuvan, vaikka kyselytutkimuksessa vastustettaisiin elvytystä."

Hallitustunnustelija, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi eduskuntapuolueille esittämissään kysymyksissä, yhtyvätkö puolueet valtiovarainministeriön näkemykseen sopeutustarpeesta ja…

10/05/2023

Rautaesiriipun takaiset maat tulivat Euroviisuihin ja menestyivät, mutta Euroopan tilanteen muutokset näkyvät myös Euroviisuissa.

Siinä missä Helsingin vuoden 2007 kilpailu näyttäytyy eräänlaisena huipentumana itäisten viisumaiden nousulle, näyttää tilanne tyystin erilaiselta 16 vuotta myöhemmin. Itäinen ulottuvuus on heikentynyt pääasiassa taloudellisten, mutta myös ulko- ja sisäpoliittisten syiden vuoksi, kirjoittaa Mikael Nurminen.

Artikkelin toinen, 11.5. julkaistava osa keskittyy Euroviisuja sisäpolitiikassaan käyttäneisiin, toistaiseksi viisuista vetäytyneisiin Turkkiin ja Unkariin. Toisessa osassa luodaan myös lyhyt katsaus tulevaisuuden suuntaviivoihin.

Vaikka Suomessa on tapana märehtiä vuosienkin jälkeen “mitähän ne meistä oikein ajattelee?”, ei Helsingin vuoden 2007 Euroviisuja muisteta muualla Euroopassa Mikko Leppilammen ranskan ääntämyksen…

25/04/2023

Miten tuotantoeläin muutti maailmaamme?

Tänään tiistaina 25.4. klo 14 yliopistolla Pinni B:n Olkkarissa, ensimmäisen kerroksen käytävää pitkin eteläpäätyyn ja 1029-1030!

Alusta järjestää tiedekunnan kanssa yhteistyössä tiedekahvilan, eli vapaamuotoisen keskustelutuokion Tunteva tuote-kirjan pohjalta. Aiheena on eläinnäkökulma erityisesti historiantutkimuksessa, mutta myös yleensä ihmistieteissä.

Alusta järjestää yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa yhteistyössä tiedekahvilan 25.4. klo 14. Aiheena eläinnäkökulma erityisesti historiantutkimuksessa ja tuotantoeläinten historia yhteiskuntamme…