15/12/2024
Juho Hirvelän loistava kirjoitus siitä, MIKSI YHTIÖT KÄYTTÄVÄT HAITALLISIA AINEITA KUTEN BOVAER OMISSA TUOTTEISSAAN. Kuluttajana sinulla on vastuu äänestää jaloillasi ja tehdä parempia valintoja, jotta ruokateollisuuteen saadaan muutos👇
Jos ihmettelet miksi suuri osa tunnettuja länsimaalaisia yrityksiä lähtee ajamaan kaiken maailman woke- ja ilmastöhömppää, kuten lehmien myrkyttämistä Bovaerilla, vastaus on: ESG.
YK, sekä muut ylikansalliset elimet ovat ryhtyneet ajamaan ns. "vastuullisuuden periaatetta" uutena elementtinä kiinteäksi osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita.
Ideana on, että rahaa lainataan edullisemmilla koroilla "vastuullisille" eli agendan mukaisille toimijoille. Toisin sanoen: jos et tanssi suurpääoman pillin mukaan, lainaehtosi muuttuvat huonommiksi, lainan korot korkeammiksi ja lainasi saatetaan jopa evätä.
Työkalu tämän uuden "vastuullisuuden" ajamiseksi osaksi lainaehtoja on ESG-pisteytysjärjestelmä. Se perustuu kolmeen kriteeriin:
E = Environment, eli ympäristö, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti ilmastoa. Käytännössä yrityksiä vaaditaan sitoutumaan vaikkapa tiettyyn CO2- eli hiilidioksiditavoitteeseen.
S = Social, eli sosiaaliset tekijät. Tähän kohtaan kuuluu esimerkiksi sateenkaari-ideologian ajaminen ja DEI-palkkaukset, eli erilaisten mm. etnisten vähemmistöjen asettaminen etusijalle meriittiin, eli kyvykkyyteen ja ansioituneisuuteen, pohjautavan tasapuolisen ja reilun palkkaamisen sijasta.
G = Governance, eli hallinto. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä samat kriteerit pitää täyttyä myös yhtiön hallinnossa, ei pelkästään toiminnassa ja markkinointiviestinnässä. Johdon palkat on vaikkapa sidottava ESG-kriteerien täyttämiseen ja hallituksiin on palkattava "vastuullista" DEI-porukkaa.
ESG-pisteytysjärjestelmä on selittävä tekijä länsimaalaisten yhtiöiden viime vuosien laajamittaiselle innostumiselle woke- ja ilmastoasioista. Tämä on näkynyt erityisen vahvasti markkinointiviestinnässä.
Yhtiöiden mainonnasta saa melkein sellaisen kuvan, kuin nämä olisivat yhtäkkiä havahtuneet välittämään uusista ns. "edistyksellisistä" arvoista. Todellisuudessa ne välittävät rahoituksestaan ja lainaehdoistaan - ja siksi laulavat rahoitusisäntiensä lauluja.
Suomen Pankki on myös julkaissut nettisivuillaan tietoa tästä "vastuullisesta" ESG-järjestelmästä sekä sitoutunut sen mukaiseen rahoitustoimintaan. Täten suomalaisiakin yrityksiä jatkuvasti painostetaan taipumaan kansainvälisen suurpääoman tahtoon ja toteuttamaan sen tavoitteita.
ESG-kriteerit saattavat olla vaikuttava tekijä myös Valion ilmastotavoitteiden taustalla. Valion päätös aloittaa haitallisen Bovaer -lisäaineen syöttämisen suomalaisille lehmille on osa yhtiön sitoumusta täyttää kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.
Onneksi sentään Amerikassa ESG-pisteytys on alkanut viime aikoina saamaan vastatuulta osakseen ja jo 15 osavaltiossa on säädetty lakeja ja rajoituksia ESG-kriteerien käyttämiseen rahoitusalalla. Tällaisille ESG:tä rajoittaville laeille on Suomessakin suuri tarve.
ESG-kriteereihin liittyy lukuisia ongelmia, joista ehkä huolestuttavin on kaiken rahoituksesta riippuvaisen yritystoiminnan painostamisen poliittisen vallankäytön alaisuuteen. Tämä heikentää yritysten vapautta toimia aidosti omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti.
ESG -arvojen noudattamisesta seuraa usein yhtiön ja sen asiakaskunnan arvomaailmojen erkaantuminen toisistaan, millä on nähty olevan usein katastrofaalisia seurauksia yritysten tuotteiden kysyntään liittyen.
Hyvä esimerkki tästä on taannoinen Bud Light -olutmerkin arvostuksen romahdus Yhdysvalloissa. Kolaus maineeseen tuli siitä kun olutta palkattiin DEI-hengessä mainostamaan transsukupuolinen Dylan Mulvaney.
Monet Bud Lightin asiakkaat kokivat mainoskampanjan olleen poliittisesti motivoitu ja sai asiakkaat boikotoimaan kyseistä tuotemerkkiä. Brändin omistava yhtiö Anheuser-Busch InBev ilmoitti heille koituneen 1,4 miljardin dollarin mainostappiot mainoksesta.
Bovaer-kohun myötä monet Valion asiakkaat ovat alkaneet boikotoimaan yrityksen tuotteita kuultuaan lehmille syötettävän kyseenalaista lisäainetta. Toivotaan, että Valio ymmärtää irtautua tästä hankkeesta, ennen kuin mainetappio kasvaa liian suureksi.
Keskuspankkien sijoitustoiminnan perusperiaatteita ja tavoitteita ovat tyypillisesti turvallisuus, likvidiys ja tuotto. Suomen Pankissa vastuullisuus on lisätty näiden rinnalle neljänneksi sijoituspäätöksiä ohjaavaksi tavoitteeksi.