18/08/2024
Demiseksuaali Eklund Nhaga tarkastelee deittailukulttuuria kummastellen ja toivoo, että ystävyyssuhteita arvostettaisiin enemmän.
Sunnuntaisuomalainen on 17 lehden yhteinen viikonvaihdetoimitus. Lehdet tavoittavat yhteensä noin miljoona ihmistä.
Sunnuntaisuomalainen on Etelä-Suomen Sanomien, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Savon Sanomien yhteinen sunnuntaisivusto.
Demiseksuaali Eklund Nhaga tarkastelee deittailukulttuuria kummastellen ja toivoo, että ystävyyssuhteita arvostettaisiin enemmän.
Ihminen haluaa sekä kuulua laumaan että erottua siitä. Sosiaalisessa mediassa huomiotta jääminen on aina kivulias kokemus.
Suomalaisperheissä on meneillään outo Alias, jossa lapset selittävät vanhemmilleen vierassanoja, joiden kotimaista muotoa he eivät tiedä.
Viisi ja puoli vuotta maanpäällisessä helvetissä. Niin voi kuvata elämän korkeakoulua, jonka Tomi Långstedt, 38, kävi thaimaalaisessa vankilassa.
Viisi ja puoli vuotta maanpäällisessä helvetissä.
Tinu Räisänen oppi laskemaan rahansa ja hoitamaan taloutta jo nuorena hevosharrastuksen takia.
Etätyö on yleistynyt valtavasti, m***a työnantajalla on oikeus päättää mistä ja koska sitä voi tehdä.
Tiina ”Tinu” Räisänen, 34, on monelle yrittäjälle tuttu kovasta talousosaamisestaan. Suurelle yleisölle hän tuli tunnetuksi Diili-ohjelman vuoden 2023 kaudesta, jossa hän eteni finaalikolmikkoon asti.
Räisänen sanoo, että usein pikkumenoista kasvaa huomaamatta iso menoerä. Kahvi ja leipä huoltoasemalta eivät tee suurta lovea lompakkoon, m***a toistuessaan ja perhekoon kasvaessa lovi laajenee aukoksi.
”Yhtäkkiä oletkin käyttänyt pieniin välipaloihin 400 euroa kuussa.”
Lue Sunnuntaisuomalaisen profiilista löytyvästä linkistä Räisäsen kuusi tärkeää askelta oman talouden tasapainottamiseen.
✏️Riikka Mahlamäki-Kaistinen
📸 Jenni Kivimäki
Ihmiset muodostavat musiikkipsykologi Johanna Wilsonin, 32, mukaan vahvoja siteitä lempimusiikkiinsa.
Musiikkivideo voi tehdä hölmöstä pop-laulusta yhteiskunnallisen kannanoton.
Naiseuden etappeja tutkinut Hiltunen on kiitollinen siitä, ettei koskaan päätynyt naimisiin.
Naiseuden etappeja tutkinut Hiltunen on kiitollinen siitä, ettei koskaan päätynyt naimisiin. Unessa hän on soittanut äidilleen taivaaseen.
Lähtiessään kesäreissulleen Anton Valtonen ei ollut päättänyt edes sen suuntaa.
Puolukkasadosta Rainer Peltola ennustaa paikoin jopa erinomaista.
Tulevasta puolukkasadosta Rainer Peltola ennustaa paikoin jopa erinomaista.
Kaski-maalausta varten poseerannut Johanna Kokkonen kasvatti suurperheen ja suri poikansa kuolemaa. Selvitimme, kuinka nuoren tytön elämä kaskisavujen keskeltä jatkui.
Kaski-maalausta varten poseerannut Johanna Kokkonen kasvatti suurperheen ja suri poikansa kuolemaa.
Peliteollisuuden taloudellinen läpilyönti mahdollistaa nyt myös laajemman keskustelun peleistä, kokenut pelisuunnittelija iloitsee.
Satoja vuosia pohjolan saunakulttuurit muistuttivat toisiaan. Pakanallisiksi leimatut riitit ovat kuitenkin jääneet valtaosassa maista unohduksiin.
Pawel Kempfillä on ollut usein amerikanautoja, muun muassa Cadillac ja Ford Torino. Nyt matka taittuu Oldsmobilen Holiday-mallilla ja asuntovaunulla.
Liisa Hietasen luomat hahmot näyttävät hämmentävän aidoilta.
Kun tutkijakolmikko Päivi Honkatukia, Mirja Määttä ja Jenni Kallio haastatteli nuoria aikuisia teokseensa Elämää korona-ajassa (Vastapaino), moni nuori kertoi elämänsä jumittuneen paikoilleen. Elämän kohokohdat jäivät elämättä, jo tehdyt suunnitelmat raukesivat.
Nuorten suhtautumisesta koronarajoituksiin annettiin mediassa osittain vääränlainen kuva.
Oman teatterin kaatuminen toi näyttelijä Jari Salmelle talousongelmia. Hän harmittelee, miten nihkeästi teatterinjohtajat suhtautuvat hänen esitykseensä.
Kongolainen Annie pakkasi perheensä pieneen veneeseen ja pakeni väkivaltaa ja jatkuvaa kuolemanpelkoa aavalle järvelle.
Pakomatka oli pitkä ja vaarallinen, m***a paljon vaarallisemmalta tuntui ajatus jäädä maahan, jossa seksuaalisen väkivallan uhka on arkea.
Kongolla on kammottava lempinimi raiskauksien pääkaupunkina. Seksuaalisen väkivallan käyttö konfliktialueilla on kuitenkin globaali ongelma.
Kongossa seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten ja lasten parissa Fidan kautta työskentelevä Katja Köykkä kertoo, että tilastojen mukaan joka kolmas nainen maailmassa on kohdannut väkivaltaa.
Jos on tarkkana, voi Suomessa ainakin suurten kaupunkien katukuvassa nähdä välkettä nuorten hampaissa. Niitä koristavat takaisin muotiin tulleet hammaskorut.
Janika Pihamaa, 23, kokeili muutaman eri alan opintoja, m***a mikään ei tuntunut loksahtavan paikalleen. Viime syksynä Euroopan-matkalla Pihamaa näki espanjalaisen nuoren hampaissa timantteja, ja hänen elämänsä sai käänteen.
Nyt Pihamaan, artistinimeltään Hammaskorukeijun, vastaanoton kalenteri on varattuna pitkälle eteenpäin. Parhaimmillaan Pihamaalla on jopa 16 asiakasta päivässä.
Muiden itsetunnon kohottaminen on Pihamaasta parasta työssä. Kaiken kaikkiaan Pihamaa rakastaa uutta työtään ja unelmoi sen jatkamisesta.
Tietotekninen osaaminen ei ole vain miesten osaamisaluetta. Mimmit koodaa -palkinnon voittanut it-osaaja Reetta Siltasalmi-Kautto, 36, taistelee alan sterotypioita vastaan.
Siltasalmi-Kautto kokee, että alalla on edelleen paljon helpompi edetä, jos on mies.
– Olen kokenut, että esihenkilölle joutuu perustelemaan kovemmin palkankorotusta tai ylennystä vain koska on nainen, hän kertoo.
Toinen myytti, jonka Siltasalmi-Kautto haluaa puhkaista, ovat it-insinöörin akateemiset taidot.
– Ei tarvitse olla kympin tyttö tai poika. Tai huippu matematiikassa ja fysiikassa. Ihan keskiverto henkilö pärjää alan töissä, kun on utelias luonne ja pitää ongelmanratkaisusta.
Hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä tarvitaan. Työvoimapula on totta jo nyt it-alalla.
Lue koko juttu SUSU:n profiilista löytyvästä linkistä!
✍🏻Liisa Tanninen
📸Jenni Kivimäki
Hannu Medina on sateenkaarimatkailun ja -viestinnän pioneeri ja asiantuntija Suomessa.
Autoilu kesämökille on iso osa suomalaisen hiilijalanjälkeä.
Helena Vidberg löysi Ahvenanmaalta rauhan.
Rikostoimittaja Marko Niemi oli haastattelemassa podcastiinsa miestä, jota oli aiemmin epäilty osallisuudesta vuonna 1987 kadonneen ja kuolleen Sari Liinaharjan kohtaloon.
Kotonaan haastateltu mies oli puhunut Niemelle samoja asioita kuin aiemmin poliisillekin, kunnes asiat saivat uuden käänteen.
–”Tajusin, että nyt tulee jotain sellaista, joka kannattaa tallentaa mahdollisimman puhtaana. Jos tältä rikostoimittajan uraltani pitää sanoa yksi käänteentekevä hetki, se on tämä”, Marko Niemi kertoo Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa.
Moni odotti Niemen tekevän Sari Liinaharjan tapauksesta kirjan, m***a se syntyikin toisesta Viimeinen johtolanka -podcastin tuotantokaudesta.
Lue juttu SUSUn profiilista löytyvästä linkistä 👆🏻
✏️Iiro-Pekka Airola
📸 Päivi Tuovinen
Miksi en ole puhunut enemmän eläinten puolesta? Tämä kysymys pyöri Elisa Aaltolan, 48, mielessä, kun hän vajaa neljä vuotta sitten makasi sairaalavuoteella.
Eläintenoikeusakatemia haluaa yhdistää tutkimuksen ja aktivismin.
Vene lipuu äänettömästi järvellä. Edessäpäin näkyy pieni kallionkylki ja sen päällä keltainen saarimökki.
Eija Vatanen-Siitari nousee tottuneesti kyydistä ja kiiruhtaa avaamaan ovia. Seppo Siitari jää sitomaan venettä laituriin.
Sisään astuessa tulee olo, kuin olisi tipahtanut takaisin 1950-luvulle. Lähes kaikki huonekalut ovat vanhoja ja väriskaala on selkeän harkittu: keltaista, punaista, valkeaa ja ripaus mustaa.
– Tämä on meidän kesämökkimme Villa Varpu, sanoo Vatanen-Siitari kantaessaan tavaroita sisään.
Suomen kansainvälisin kaupunki, jonka asukasmäärä hipoo kolmeasataa tuhatta.
Liike-elämän ja kaupankäynnin keskittymä, jossa on useiden yritysten pääkonttoreita ja jonka henki tukee pienyrittäjyyttä.
Useiden kampusten opiskelukaupunki, jossa on oma yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Suosittu ja kiinnostava turistikohde, johon matkustetaan sekä muualta Suomesta että ulkomailta.
Vireä kulttuurikaupunki, jossa on runsas konsertti- ja teatteritarjonta ja tasokkaat esiintymispaikat.
Puhumme Viipurista – kaupungista, joka todennäköisesti olisi nyt kaikkea tätä, jos se olisi jäänyt Suomelle 80 vuotta sitten.
Vanhoissa Nokian tiloissa toimiva Valmet Automotive on kasvanut järisyttävällä vauhdilla perustamisvuodestaan 2019.
Automotiven työntekijöistä lähes 40 prosenttia eli 280 henkeä on vieraskielisiä.
Valmet Automotive ei ole haalinut työvoimaa tarkoitushakuisesti ulkomailta. Kimmo Suupohja sanoo sanoo, että kotimainenkin työntekijä olisi tervetullut, jos vain suostuisi tulemaan.
– Marokosta tuntuu olevan lyhyempi matka Saloon kuin Pohjois-Karjalasta.
Nokian aikaan suomalaiset vaihtoivat helposti paikkakuntaa työn perässä. Näin ei enää ole.
Lue koko juttu SUSU:n profiilista löytyvästä linkistä!
✍🏻Riikka Mahlamäki-Kaistinen
📸Jaska Poikonen
Some, horoskoopit, henkinen herääminen ja itsereflektio – siinä itsetietoisten parikymppisten Z-sukupolven avainsanoja.
Astrologiaa on totuttu länsimaissa pitämään näennäistieteenä, m***a nyt se on löytänyt uuden yleisön sosiaalisen median kautta.
Johanna Korvala, 33, hurahti täysillä astrologiaan muutama vuosi sitten. Hän lopetti päivätyönsä kokkina viime kesänä ja tekee nyt päivittäin astrologia-aiheista sisältöä sosiaaliseen mediaan.
Korvalan mielestä somen avulla astrologiasta voi tehdä hauskaa ja helposti ymmärrettävää.
✍🏻 Emilia Noschis 📸 Laura Oja Lue koko juttu SUSU:n profiilista löytyvästä linkistä!
Aholaidantie 3
Jyväskylä
40320
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Sunnuntaisuomalainen :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Lentopelastajien tarkkaa katsetta kaivataan kymmenissä kadonneiden etsinnöissä vuosittain. Keväällä lentopelastajat havaitsivat kadonneen henkilön auton kaukana oletetulta eksymisalueelta. Havainnon ansiosta yön yli metsässä ollut eksynyt löydettiin hyvissä voimissa. Lentokone on oiva apu etsinnöissä silloin, kun henkilöä haetaan laajalta, rakentamattomalta alueelta. Kävimme tutustumalla Hyvinkäällä Jukolan pilottien harjoitukseen, jossa lentäjä Sami Viitanen ja lentotähystäjä Tero Nurmi näyttivät, miten hankalaa ihmisen löytäminen maastosta voi olla. "Tähystäminen on hyvin kuluttavaa ja sitä voi tehdä keskittyneesti vain muutaman minuutin kerrallaan," Nurmi kertoo. Loppukesän ja syksyn marjastuskausi on eksymisten sesonkiaikaa. Lentopelastajilla onkin toive metsään suuntaaville: suosi värikästä vaatetusta ja kirkkaan väristä marjaämpäriä. "Tummiin pukeutunutat, paikallaan ja ehkä vielä puun alla olevaa henkilö voi olla mahdoton havaita ilmasta." Lue koko juttu SUSUn profiilista löytyvästä linkistä. ✏🎥Juho Peltoniemi #ajattelevillelukijoille
Harvassa ammatissa pitää pystyä vetämään tietty määrä leukoja tai kyetä mäiskimään kymmeniä kiloja painavaa rengasta eteenpäin lekalla lyömälllä. Palomiehen pitää. Nelikymppinen toimistotyöntekijä haastettiin kokeilemaan, miten käy palomiesten kuntotesteissä. Hyppää juttuun SUSUn profiilista löytyvästä linkistä ja katso, pärjäisitkö itse! 👨🚒🧯🔥 ✏️ Juho Peltoniemi 📸 Lauri Seppänen #ajattelevillelukijoille #palomies @khpela
Miltä ylioppilaskevät näyttäytyy, kun välissä on ihmisikä? Saimme mahdollisuuden leikkiä aikakonetta: miltä elämä näytti abiturienttien silmin vuonna 1944 ja nyt, 80 vuotta myöhemmin. Vastaan tuli aarre, kun Jorma Mikkonen kävi läpi vanhempiensa jäämistöä. Hän löysi äitinsä kokoaman ystäväkirjan ylioppilaskeväältä 1944, jolloin Suomi oli jatkosodassa Neuvostoliittoa vastaan. Ystäväkirja oli tuon ajan sosiaalinen media. Kirjaan on kirjoittanut parikymmentä abiturienttia – kaikki naisia, kun miehet ovat rintamalla. Ne tarjoavat harvinaisen kurkistuskulman nuorten arjen historiaan. Sunnuntaisuomalaisen pyynnöstä teksteihin tutustui kaksi nuorta, jotka valmistuvat ylioppilaiksi nyt 80 vuotta myöhemmin samasta lukiosta Riihimäeltä. Lue juttu SUSUn profiilista löytyvästä linkistä 👆🏻 ✏️Iiro-Pekka Airola 📸Ari Peltonen
Haaveesta voi joskus tulla kahle, joka muuttaa ihmisen elämän pysyvästi. Niin kävi Annika Kajanille, 31. Ihana vanha puutalo oli yksi Kajanin unelmista. Avopuoliso ja Kajan ottivat rohkeasti lainaa ja ostivat talon vuonna 2012. Pian suhde kuitenkin kariutui. Kajan huomasi jääneensä 19-vuotiaana yksin vastaamaan 189 000 euron velasta. Vajaan 2 000 euron kuukausipalkalla. ”Talon ostohinta oli 159 000 euroa ja siihen 10 000 euroa remonttirahaa ja 20 000 euron autolaina, jonka otin nimiini, vaikka auto oli avopuolison”, Kajan muistelee. Unelma kodista kääntyi velkavankeudeksi. Kajan kituutti seitsemän vuotta. Nyt hän antaa sijoitusneuvoja toisille. Lue koko juttu SUSUn profiilista löytyvästä linkistä. ✏️Liisa-Ilona Tanninen 📸 Akseli Muraja, grafiikka Anniina Louhivuori #ajattelevillelukijoille
Olli Stålström, 80, oli jo nuorena kiinnostunut samasta sukupuolesta. Homous oli niin hävettävä asia, että Stålström halusi muuttua heteroksi keinolla millä hyvänsä. ”Vieläkin hävettää, miten alas vajosin”, hän sanoo. Monet sateenkaariseniorit ovat salailleet homoseksuaalisuuttaan jopa vuosikymmeniä. Kolme heistä kertoi Sunnuntaisuomalaiselle oman tarinansa. Lue juttu SUSUn profiilista löytyvästä linkistä 🌈 ✏️Taru Väänänen 🎥Eeva Anundi @seta_ry #ajattelevillelukijoille
Voiko muutamassa kuukaudessa jäädä kuntosalikoukkuun? Päätän selvittää asian ja käyttää koekaniinina itseäni, 55-vuotiasta perustervettä, liikuntaa säännöllisesti harrastavaa toimistotyöntekijää. Tosiasia on, että nivelrikko nakertaa polvia ja alaselkää jomottelee, mutta vaihtoehtona ei nyt ole jäädä voivottelemana vaivoja – muuten edessä on kuoppainen alamäki. Voisivatko vaivat jopa helpottaa kuntosalitreenaamisen ansiosta? Pestaan avukseni voimavalmentaja, personal trainer ja fysioterapeutti Laura Ihatsun, joka valmentaa 12:ta eri ikäistä ja tasoista liikkujaa. Osa heistä kilpailee kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, mutta suurimmalla osalla ei ole kilpailullisia tavoitteita. Ei minullakaan, ainakaan vielä. Vilpittömänä tavoitteena on löytää salitreenaamisen ilo, ei esimerkiksi laihtua kesän alla. Lyömme huolellisten alkuhaastatteluiden jälkeen Lauran kanssa kättä päälle, ja projekti alkaa. Laura osoittautuu inhimilliseksi ja kannustavaksi valmentajaksi, joka näkee minut yksilönä. Meidän yhteisen matkamme virallinen osuus kestää lopulta neljä kuukautta. Opin klassisia voimanostoliikkeitä – penkkipunnerrusta, maastavetoa ja kyykkyä – mutta myös lämmittelemään, kuuntelemaan itseäni ja ottamaan tarvittaessa iisisti. Joskus se tarkoittaa treenien väliin jättämistä, mikä tunnolliselle ihmiselle on vaikeaa. Alan nähdä kroppani vahvana ja viihtyä siinä. Ja kyllä, alan kaivata salille. Myös voima lisääntyy 32 kuntosalikerran aikana. Etenkin maastaveto on minulle mieleinen ja luonteva laji. Onneksi kuvaaja saa videolle ennätysvetoni! Pidin ajanjaksosta päiväkirjaa ja koostin siitä tarinan Sunnuntaisuomalaiseen. Nyt se on sinunkin luettavissasi. Jutun löydät linkin Sunnuntaisuomalaisen profiilista.👆🏻 ✏️Katariina Hakaniemi 🎥Katja Juurikko #voimaharjoittelu #kuntosali #ajattelevillelukijoille
Toimittaja Aino Heikkonen osallistui haasteeseen, jossa rajoitettiin vuoden vaateostokset viiteen. Vaatekappaleiden määrä on laskettu Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesta tavoitteesta maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi. Siinä onnistuminen vaatisi käytännön toimia ja rajoituksia arjessa, kuten vaateostoksissa. Lue juttu profiilin linkistä 👆🏻 #SUSU #ajattelevillelukijoille #uutiset #journalismi
Mira ja Henrik Preisfreundin lemmikki on puhuva ja pussaava papukaija Kepler eli Kepe, joka rakastaa romantiikkaa ja saattaa huudahtaa SMACK, kun se näkee huoltajiensa vaihtavan suukon. Kepe on elämäniloinen ja luottavainen papukaija. Se on vasta kolme ja puolivuotias eli vielä papukaijalapsi. Kepler rikkoi nopeasti jään itsensä ja omistajiensa väliltä ryhtymällä omatoimisesti käyttämään viittomakieltä. Preisfeundien mukaan Kepler pani toisen jalkansa kuin nyrkiksi nokkaansa eteen, osoitti välillä pähkinäkulhoa ja antoi ymmärtää, että herkkua voisi lähettää ääntä kohti. "Tajusimme, että se kommunikoi täysin oma-aloitteisesti. Olimme ällikällä löytyjä, kielitieteilijänä työskentelevä Mira Preisfreund sanoo. "Kepler rikkoo rajoja tulemalla meidän maailmaamme. Se tuottaa valtavasti iloa, kun se hakee meihin kontaktia ja tekee itseään tykö." Yhden rajoitteen Kepler on aiheuttanut: sen kotona ei kiroilla, sillä Kepler on kova matkimaan. Tutustu Kepleriin profiilin linkistä 🦜 Video ja teksti: Katariina Hakaniemi #SUSU #ajattelevillelukijoille #uutiset #journalismi #papukaija #lemmikki #lintu #parrot
Kun Etelä-Karjalasta Laatokkaan virtaava Hiitolanjoki vapautuu vesivoimasta tänä vuonna, purkutyötä seurataan ympäri maailmaa. Mitä rantatöyräillä ajatellaan nyt, kun takana on vuosikymmenten vääntö? Kysyimme paikallisilta laajassa jutussa. ➡️ https://www.uutissuomalainen.fi/uutissuomalainen/5701485
Savonlinnan Oopperajuhlat - Savonlinna Opera Festivalin kulissien takana kipitetään pitkin keskiaikaisen linnan kapeita käytäviä, parsitaan revenneitä housuja juuri ennen lavalle menoa ja saatetaan vahingossa pudota järveen. Mutta mitä tapahtuukaan, jos oopperatähdeltä unohtuvat laulun sanat kesken esityksen? Vastaus selviää jutustamme. ➡️ https://www.uutissuomalainen.fi/uutissuomalainen/4703919 Video: Riikka Hurri
Toistuvien loukkaantumisten jälkeen olympiakuntoon taitonsa hionut lumilautailija Carola Niemelä ei kesälläkään lepää. Tähän aikaan vuodesta harjoitteluun kuuluu muun muassa tällaista. 👇 Linkki juttuun: https://www.uutissuomalainen.fi/uutissuomalainen/4695785 Video: Laura Oja
Onko Euroopassa käytävä sota vaikuttanut tunnelmiin varuskunnissa? Kersantti Janne Väisäsen mukaan Tikkakosken työilmapiirissä on Venäjän hyökkäyksen jälkeen tapahtunut muutos: porukka on tiivistynyt. Uusi saapumiserä aloittaa palveluksen ensi maanantaina. Video: Hanna-Kaisa Hämäläinen. https://www.uutissuomalainen.fi/uutissuomalainen/4684212
Vierailimme Omavaraopistolla, jonka opit ovat olleet kysyttyjä sen jälkeen, kun sota Ukrainassa alkoi. Jutun pääset lukemaan julkaisijalehdistämme: https://www.uutissuomalainen.fi/uutissuomalainen/4646384 Video Minna Raitavuo.
Ensi sunnuntaina ilmestyvässä jutussa kävellään 13 kilometriä jossain päin Sunnuntaisuomalaisen levikkialuetta. Mutta mihin kävely liittyy: a) Hemmon ja Hemminkin nimipäivään b) 10 000 askeleen saavuttamiseen c) erääseen kansalliskirjailijaan d) tänä keväänä kovaan suosioon nousseiden nahkatakkien löytämiseen?
18-vuotiaat kaksoset Viivi & Venla Sydänmaanlakka leikittelevät sosiaalisessa mediassa identtisyydellään. Mutta mistä erottaa, kumpi on kumpi? (Video: Mikko Vähäniitty) Juttu löytyy täältä: https://www.uutissuomalainen.fi/uutissuomalainen/4586251
Finrusmedia - Venäjä-markkinointi
Sepänkatu