Jyväskylän Ylioppilaslehti

24/11/2023

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) edustajisto valitsi eilen kokouksessaan Henri Häkkisen, 28, Jyväskylän ylioppilaslehden uudeksi päätoimittajaksi. Häkkinen aloittaa tehtävässä tammikuussa.

Kysyimme tunnelmia.

”Ei ainakaan tunnu pahalta”, Häkkinen sanoo.

”Ylioppilaslehden päätoimittajuus on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään lehteä melkein täysin omilla ehdoilla.”

Lue juttu: https://www.jylkkari.fi/2023/11/henri-hakkinen-jylkkarin-paatoimittajaksi/

Teksti ja kuva: Oona Komonen

28-vuotiaan Henri Häkkisen tavoite on tehdä Jylkkäristä ”Suomen paras ylioppilaslehti”. ”Niin laadukas ja räväkkä kuin se voi olla resurssien puitteissa.”

22/11/2023

Päivitetty ja uudistettu P***a kotiseutu -kartta on nyt julkaistu Jylkkärin verkkosivuilla.

P***a kotiseutu on Jylkkärissä vuonna 2006 alkanut pakinapalsta, jossa opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan – ironisesti ja kaikella rakkaudella.

Pääset selaamaan sivulla mitkä paikkakunnat ovat olleet palstalla. Paikat on merkitty karttaan punaisella pallolla. Klikkaamalla palloa avautuu ikkuna, jonka kautta pääsee paikkakunnasta kirjoitettuun juttuun tai kirjoitettuihin juttuihin.

Kartan löydät täältä:

P***a kotiseutu on Jylkkärissä vuonna 2006 alkanut pakinapalsta, jossa opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan – ironisesti ja kaikella rakkaudella.

21/11/2023

Harmaa auto kääntyy kantatieltä 69 oikealle. Ikkunasta näkyy lähinnä metsää ja peltoa. Sillan yli ja risteyksestä vasemmalle. Tienvarsikyltissä lukee tutkimusasema.

Puiden takaa avautuu parkkipaikka, jota ympäröivät punaiseksi maalatut puurakennukset. Yhden seinässä lukee suurin valkoisin kirjaimin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO.

Venla Borg on saapunut Jyväskylästä Konneveden tutkimusasemalle. Autolla noin 70 kilometrin matkaan kului tunti.

Borg opiskelee viidettä vuotta akvaattisia tieteitä eli vesistötieteitä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. Konnevedellä hän aikoo kirjoittaa maisterintutkielmaansa.

Konneveden tutkimusasema perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten.

Borg haki yliopistolta Konnevesi-apurahaa, joka kattaa hänelle viiden päivän majoituksen ja ruokailut tutkimusasemalla. Keskimäärin apuraha myönnetään vuosittain noin viidellekymmenelle opiskelijalle. Vuosikohtaista rajaa ei kuitenkaan ole määritelty.

Ruokailut ovat yksiä harvoista hetkistä, jolloin asemalla törmää muihin ihmisiin. Muuten kaikki tuntuvat viihtyvän omissa touhuissaan. Borgia se miellyttää.

”Yliopistolla opiskellessa tulee aina joku tuttu vastaan ja jään suustani kiinni. Täältä häiriötekijät puuttuvat. Lounaalla voi sitten jubailla, ja sen jälkeen pääsee taas keskittymään omiin juttuihin.”

Lähde mukaan Konneveden asemalle. Lue juttu Jyväskylän ylioppilaslehdestä 6/23 tai verkosta https://www.jylkkari.fi/2023/11/retriitilla/

Teksti: Roosa Tuovinen
Kuvat: Mikko Kuparinen

Järven rannalla Konnevedellä on Jyväskylän yliopiston tutkimusasema, jonne jo yli tuhat opiskelijaa on lähtenyt yliopiston piikkiin viikoksi kirjoittamaan tutkielmaansa.

21/11/2023

Syksyn ja vuoden viimeinen Jylkkäri (6/23) on ilmestynyt!

Filmikuvaamisen suosio on kasvanut erityisesti viime vuosina. Syynä ovat etenkin koronapandemian aikana lisääntynyt into käsillä tekemiseen sekä nostalgiabuumi. Kansijutussa kysyimme neljältä jyväskyläläiseltä filmikuvaajalta, mikä filmissä kiehtoo.

Opiskelijavaihtojen määrä on vähentynyt. Koronaviruksen leviäminen aiheutti vaihtotilastoihin kuopan, m***a vaihtoon lähteneiden määrä laski jo ennen pandemiaa. Mikä vaikuttaa päätökseen lähteä?

Puolustusvoimat haluaa lisätä naisten määrää reservissä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii kuitenkin palveluksen sisäisen tasa-arvon lisäämistä, kirjoittaa Sissi Puranen esseessään.

Jyväskylän yliopiston tilastotieteen lehtori Harri Högmander innostui sekä matematiikasta että linnuista nuorena. Tilastotieteessä ja lintuharrastuksessa on paljon samaa.

Kun Pyry Jaala alkoi räpätä parikymmentä vuotta sitten, hänen unelmansa oli tehdä demonauha, joka löydetään paljon myöhemmin – eikä unelma ole kadonnut. Jaalan artistiminän eli Aren neljäs sooloalbumi Kaiken teoria ilmestyi lokakuussa 2023. ”Ne, joita kiinnostaa, yleensä tykkää, ja ne, joita ei, ei yleensä edes tiedä mua”, hän sanoo.

P***a kotiseutu on Järvenpää, jonka slogan on elinvoimainen kulttuurikaupunki. ”Yleisimpiä kulttuuritapahtumia onkin autojen polttaminen Jampassa ja Haarajoella sekä tappelut keravalaisten kanssa grillijonossa”, Kristian Saine fiilistelee kotiseutuaan.

Mikko Lehikoinen nimitettiin Valtran uudeksi toimitusjohtajaksi. Soitimme Lehikoiselle ja kysyimme hänen suosikki traktorivitsiään.

Järven rannalla Konnevedellä on Jyväskylän yliopiston tutkimusasema, jonne useat opiskelijat ovat lähteneet yliopiston piikkiin kirjoittamaan tutkielmaansa. Miksi lähteä Konnevedelle?

Lisäksi myös muuta! Lehti saatavilla alkuviikosta telineistä ympäri kaupunkia ja kampuksia. Jylkkäri jaetaan tuttuun tapaan myös Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaille. Linkki näköislehteen biossa.

Kannen kuva: Roosa Tuovinen

10/11/2023

Hae meille harjoitteluun!

Jyväskylän ylioppilaslehti hakee toimitusharjoittelijaa keväälle 2024. Harjoittelun pituus on kolmesta neljään kuukautta, ja siitä maksetaan Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa.

Harjoittelijan tehtäviin kuuluu sekä Jylkkärin printtiin että verkkoon kirjoittaminen ja kiinnostuksen mukaan valokuvaaminen sekä juttujen editointi. Myös videoiden, somen ja audion tekeminen sekä taittaminen on mahdollista. Harjoittelijalta odotetaan hyvää kirjoitustaitoa, laajaa kiinnostusta ja intohimoa tehdä opiskelijoita koskevista aiheista juttuja, rohkeutta ja ideointikykyä.

Harjoittelupaikka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijalle, jolla ei ole yli vuoden työkokemusta media-alalta, eikä aiempaa media-alan korkeakoulututkintoa suoritettuna.

Hakuaika päättyy perjantaina 17. marraskuuta kello 23.59.

Lue lisää:

Jyväskylän ylioppilaslehti eli Jylkkäri hakee toimitusharjoittelijaa keväälle 2024. Harjoittelun pituus on kolmesta neljään kuukautta.

07/11/2023

"Pyöriä Rovaniemeltä löytää vain mettästä ja kouluje pihoilta. Kaikilla on puolestaan vähintää kaks autoo. Liikenteenvalvontaa tapahtuu kuulemma joskus. Poliiseja näkkee arviolta kerra kahteen kuukauteen. No eipä Lapissa oo kauheemmin rikollisia ku ei siellä oo kettään muitakaan. Paitsi niit poroja."

"Rovaniemelä poroja on onneks vaan 12 000. Niilä on kaikila kaks aivosolua, josta vaan yks on toimintakuntonen. Kaupunkiporot ei välitä autoista. Sil ei oo toisaalta kauheemmin väliä, ku ei ne osais väistää. Syksysin ne syö sieniä ja sitte ne on autoteillä ja kaikilla muilaki poluila ihan sekasin", kirjoittaa Heta Lohela Rovaniemestä Jylkkärin palstalla P***a kotiseutu.

Lue lisää Rovaniemestä Jyväskylän ylioppilaslehdestä 5/23 tai https://www.jylkkari.fi/2023/10/paihtyneiden-porojen-kaupunki/

Teksti: Heta Lohela
Kuva: Tuomo Lohela

Mie en usko, et ihmislajia on luotu nii pohojoseen kuin Rovaniemelle. Silti Rovaniemen keskustasa pyörii talavisin enemmän turistei ku kantasuomalaisii. Eksyneile annetaa reittiohjeita, mut ne on kuitenki väärässä paikasa, kirjoittaa Heta Lohela Jylkkärin palstalla P***a kotiseutu.

07/11/2023

Korkeajännitys on Suomen toiseksi pisimpään yhtäjaksoisesti julkaistu sarjakuvalehti. Ensimmäinen Korkeajännityssarja-nimellä julkaistu sarjakuva ilmestyi 70 vuotta sitten, lokakuussa 1953.

1950-luvun Korkeajännityssarjojen maailma saattaa olla monen nykylukijan silmissä auttamattoman ummehtunut.

”Niitä on ajan hammas huolella jäystänyt. M***a välillä se on jäystänyt hyvällä tavalla, eli ne ovat hauskoja ja kiehtovia”, Korkeajännityksen toimittaja Janne Suominen sanoo.

Viime vuosina sotaa on saanut ilman sotasarjakuvia joka tuutista. Suomisen tiedossa ei ole, että esimerkiksi sota Ukrainassa olisi kuitenkaan tuonut Korkeajännityksen tekijöille voimakasta palauteryöppyä. Myös Venäjän hyökkäyksen jälkeen on voitu julkaista ilman mukinoita toiseen maailmansotaan sijoittuvia tarinoita, jotka on kuvattu neuvostoliittolaisten näkökulmasta.

”Korkkari-fanit ovat maan hiljaiset, harmaat puurtajat, jotka eivät pidä itsestään meteliä. He hakevat Korkkarinsa lehtipisteeltä ja nauttivat aivot narikassa vanhasta kunnon mustavalkoisesta seikkailuviihteestä. Se on arjenpakoilukeino.”

Pitkä ikä ja klassikkostatus eivät aina takaa sarjakuvien tulevaisuutta.

Lue juttu Korkeajännityksestä Jyväskylän ylioppilaslehdestä 5/23 tai https://www.jylkkari.fi/2023/10/iskee-kuin-miljoona-volttia/

Teksti: Niklas Pelkonen
Kuvat: Story House Egmont 2023

Ensimmäinen Korkeajännitys ilmestyi Suomessa seitsemänkymmentä vuotta sitten, lokakuussa 1953. Mikä selittää pitkäkestoista suosiota?

07/11/2023

Minna vietti kavereidensa kanssa iltaa. Asunto oli tutun miehen, jonka kanssa Minna lähentyi. He harrastivat seksiä, myös ilman ehkäisyä. Oireilu alkoi seuraavana aamuna. Oireet viittasivat herpekseen. Mies tiesi tartunnasta, m***a oli jättänyt sen kertomatta Minnalle.

Seksitauteja tilastoidaan yhä enemmän. Silti tauteihin liitetään paljon häpeää ja niistä puhuminen on monelle vaikeaa. Tauteihin liittyy stigma, jota vahvistavat erityisesti seksiin liitetyt normit. Lisäksi tauteihin voidaan liittää ajatus siitä, että taudin saaneen ihmisen seksikäyttäytyminen on vastuutonta. Historiakin vaikuttaa.

Kaikista seksitaudeista ei ole lain mukaan velvollisuus kertoa seksikumppanilleen.

M***a jos seksikumppanin terveys on tärkeää ja jos itse toivoisi, että kumppani kertoisi vastaavassa tilanteessa, tartunnasta kannattaa kertoa, väestöliiton seksuaalineuvoja Viivi Sihvonen sanoo. ”Näin seksikumppani voi tehdä informoidun ja suostumuksellisen valinnan esimerkiksi suojaamattoman seksin suhteen.”

Taudista tietäminen auttaa myös minimoimaan tartunnan mahdollisuuksia.

Lue juttu Jyväskylän ylioppilaslehdestä 5/23 tai verkosta https://www.jylkkari.fi/2023/11/tulos-positiivinen/

Teksti: Silja Säily
Kuvitus: Maria Hallikainen

Seksitautien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tauteihin liitetään kuitenkin edelleen paljon häpeää, eikä niistä aina kerrota.

18/10/2023

Tiistaina 13. kesäkuuta Cormac McCarthy kuoli. Hän oli 89-vuotias. Tuotantoon kuuluu kaksitoista romaania, joista viimeinen Stella Maris oli ilmestynyt Yhdysvalloissa edellisvuoden marraskuussa.

Suomessa Kaijamari Sivill luki kuolemasta. Tietysti hän oli tiennyt, ettei McCarthy elä ja kirjoita ikuisesti. Silti sitä oli vaikea käsittää. Vaikkeivat he olleet koskaan yhteydessä, tuntui kuin ystävä olisi mennyt.

Kuusitoista vuotta aiemmin kustantamo WSOY oli tarjonnut Sivillille käännöstyötä kirjailijalta, jota hän ei tiennyt. The Road kertoo maailmanlopusta. Sivill ei ollut lukenut mitään niin vaikuttavaa. Tarina oli kerrottu säästeliäästi, pienin keinoin.

Nyt Sivill on kääntänyt McCarthylta viisi romaania. Kirjailijan viimeinen romaani, Stella Maris, ilmestyy suomeksi lokakuussa.

Lue juttu Jyväskylän ylioppilaslehdestä 5/23 tai https://www.jylkkari.fi/2023/10/suomenkielinen-aani/

Teksti: Oona Komonen
Kuvat: Eetu Linnankivi

Kuusitoista vuotta sitten kustantamo WSOY tarjosi Kaijamari Sivillille käännöstyötä kirjailijalta, jota tämä ei tuntenut. Nyt hän on kääntänyt Cormac McCarthylta viisi romaania. Kesäkuussa kuolleen McCarthyn viimeinen teos Stella Maris ilmestyy suomeksi Sivillin kääntämänä lokakuuss...

13/10/2023

”Alkusyksynä vaelsin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se oli ensimmäinen kertani erämaassa, ja siellä pohdin suhdettani luontoon”, kirjoittaa Aleksiina Asell esseessään.

”Pidän itseäni luontoihmisenä, m***a tuskin olen käynyt paikassa, jota ihminen ei olisi muokannut vähintään epäsuorasti. Olen hädin tuskin nähnyt luonnontilaista metsää: sitä on Suomen metsäpinta-alasta alle kolme prosenttia. Muuta luontoa ihminen muokkaa ja ”hoitaa”. Metsää pidetään ”tuottavassa kunnossa”, peltoja viljellään, pururatoja ylläpidetään. Ihmisen – tai koneen – jälki näkyy miltei kaikkialla. Vuonna 2018 Mariaanien haudasta löytyi muovipussi.”

”Ihmiset ovat huolissaan etäisestä luontosuhteestaan, m***a jos luonnolta kysyttäisiin, asia olisi luultavasti päinvastoin. Suhteemme on jopa tukahduttavan läheinen.”

Lue essee Jyväskylän ylioppilaslehdestä 5/23 tai https://www.jylkkari.fi/2023/10/essee-elakaamme-kunnolla/

Teksti: Aleksiina Asell
Kuvitus: Maria Hallikainen

Ihmisten luontosuhteesta on jo kauan oltu huolissaan. Ajatus luonnosta vieraantumisesta on kenties vahvistunut kaupungistumisen edetessä: typerät kaupunkilaiset eivät uskalla metsään ja luulevat, että ruoka tulee kaupasta. Pitääkö olla huolissaan, pohtii Aleksiina Asell esseessään.

09/10/2023

Vuonna 2017 Erika Hast osallistui Tampereen teatterikesään. Siellä hän näki Leea Klemolan kirjoittaman Vaimoni, Casanova kantaesityksen. Kokemus oli mullistava. ”Se oli niin rumaa, että siitä tuli kaunis.”

Hast on teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja näyttelijä. Nyt hän on ohjannut lokakuun loppuun jyväskyläläisessä AdAstrassa esitettävän, Klemolan kirjoittaman Casanovan.

Kaksi ja puoli tuntia kestävässä näytelmässä kiroillaan, huudetaan, ollaan alasti. Lisäksi siinä kommentoidaan teatterialaa. Eräs hahmoista esittää ohjaajaa ja käsikirjoittajaa, joka työskentelee myös teatterin narikassa. Niinpä häntä kohdellaan vain narikkapoikana.

”Teatterissa ohjaaja on hierarkiassa ylhäällä, itsenäinen taitelija. M***a mitä jos sama ihminen onkin narikassa? Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä", Hast sanoo.

Lue juttu Jyväskylän ylioppilaslehdestä 5/23 tai verkosta: https://www.jylkkari.fi/2023/10/teatteriohjaaja-erika-hast/

Teksti: Aino Ässämäki
Kuva: Mikko Kuparinen

Erika Hast päätti jo lapsena, että hänen uransa on teatterissa. Johtamista opiskelleen Hastin mielestä ohjaamisessa ja johtajuudessa on paljon samaa.

06/10/2023

Edustajistovaalien ehdokasasettelu on selvillä. Tänä syksynä paikkaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon tavoittelee 134 henkilöä. Listat sulkeutuivat maanantaina 2. lokakuuta kello 12.

Tulos oli hieman pettymys, kuvaa vaalien järjestämisestä vastaavan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Akseli Immonen.

Hän oli toivonut ehdokasmäärän olevan 150:n paikkeilla.

Kasvua vuonna 2021 järjestettyihin vaaleihin oli vain viiden ehdokkaan verran. Edellisvaaleissa ehdokasmäärä romahti vuoden 2019 vaaleihin nähden miltei kuudellakymmenellä. Tulosta selitettiin muun muassa koronapandemialla.

”Näissä vaaleissa taas järjestötoimintaa näyttäisi vaivaavan long covid. Korona aiheutti suuren railon järjestötoimintaan, eivätkä kaikki ryhmät eivät ole onnistuneet aktiivien sitouttamisessa”, Immonen sanoo.

Miten eri ryhmien ehdokasmäärät kehittyivät verrattuna viime vuoden vaaleihin? Lue juttu:

EDUSTAJISTOVAALIEN EHDOKASASETTELU on selvillä. Tänä syksynä paikkaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon tavoittelee 134 henkilöä. Listat sulkeutuivat maanantaina 2. lokakuuta kello 12. Tulos oli hieman pettymys, kuvaa vaalien järjestämisestä vastaavan keskusvaalilautakun...

02/10/2023

Syksyn toinen Jylkkäri (5/23) on ilmestynyt!

Hyönteisravintoa Ilokiveen, pakettiauto muuttoja varten, lastenhoitopöytiä kampukselle, kaljahana kirjaston. Tällaisia aloitteita Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävälle edustajistolle on tehty. Aloite on eräänlainen ehdotus, mitä JYY voisi tehdä paremmin, tai mihin se voisi kiinnittää huomiota. Kansijuttu kertoo, millaisia aloitteita edustajisto on käsitellyt vuoden 2010 alusta kevääseen 2023.

Kuusi vuotta sitten kustantamo Wsoy tarjosi Kaijamari Sivillille käännöstyötä kirjailijalta, jota tämä ei tuntenut. Nyt Sivill on kääntänyt yhdysvaltalaiselta Cormac McCarthylta viisi romaania. Kesäkuussa kuolleen McCarthyn viimeisen teoksen suomennos Stella Maris ilmestyy Sivillin kääntämänä lokakuun puolivälissä.

”Mielestäni opiskelijavaihdosta annetaan usein liian ruusuinen kuva”, kirjoittaa Lauri Niemelä. ”Vaihtoon ladataan suuret odotukset, jotka eivät toteudu kaikilla. Kuten moni asia elämässä, vaihto ei ole mustavalkoista. Huippukokemusten ja kamaluuksien väliin jää suuri harmaa alue, josta puhutaan vähemmän.”

Seksitautien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tauteihin liitetään kuitenkin edelleen paljon häpeää, eikä niistä aina kerrota.

P***a kotiseutu on tällä kertaa Rovaniemi, jossa porot ovat sekaisin, turistit eksyksissä, ja jossa lunta voi löytää vielä kesäkuussa.

Ensimmäinen Korkeajännitys ilmestyi Suomessa seitsemänkymmentä vuotta sitten. Mikä selittää sarjakuvan pitkäkestoista suosiota?

Ihmiset ovat huolissaan etäisestä luontosuhteestaan, m***a jos luonnolta kysytään, asia olisi luultavasti päinvastoin, kirjoittaa Aleksiina Asell esseessään.

Erika Hast päätti jo lapsena, että hänen uransa on teatterissa. Myös johtamista opiskelleen Hastin mielestä teatteriesitysten ohjaamisessa ja johtajuudessa on paljon samaa.

Lisäksi paljon muuta! Lehti saatavilla tänään telineistä ympäri kaupunkia ja kampuksia, ja se jaetaan tuttuun tapaan myös Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaille. Abinumero jaetaan myös alueen toisen asteen oppilaitoksiin. Näköislehti verkossa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/jyvaskylan_ylioppilaslehti/

Kannen kuvitus: Emmi Sihvo

05/09/2023

Leevi Leijon piti huhtikuussa puheen. Hän kertoi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan aine- ja harrastejärjestöjen puheenjohtajiston tapaamisessa ilmiöstä ”pörssiviha”.

Leijon on kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssin puheenjohtaja. Ilmiöllä hän tarkoitti pörssiläisiin kohdistuvaa ikävää suhtautumista, kuten ulkopuolelle sulkemista, tai ikävää puhetta.

Vaikka opiskelijalla on oikeus syrjinnästä vapaaseen yliopistoon, eri muotoista kiusaamista on myös korkeakouluissa.

Eri ainejärjestöjen jäsenille naureskelua on pidetty sosiaalisesti hyväksyttävänä, sanoo ylioppilaskunnan puheenjohtaja Konsta Tarnanen. On ajateltu, että kyse on ”vitseistä”. Viime vuosina JYY:n tietoon on kuitenkin tullut kiusaamista eri väristen haalarien perusteella.

Vaikka ilmiö on kohdistunut etenkin Pörssiin, samanlaisia asenteita on Tarnasen mukaan myös muiden ainejärjestöjen jäseniä kohtaan.

Lue juttu Jyväskylän ylioppilaslehdestä 4/23 tai verkosta https://www.jylkkari.fi/2023/08/haitallista-kaytosta/

Teksti: Oona Komonen
Kuvitus: Maria Hallikainen

Vaikka ikävät puheet ja teot ovat kohdistuneet etenkin ainejärjestö Pörssin jäseniin, samanlaisia asenteita on myös muiden ainejärjestöjen jäseniä kohtaan, sanoo ylioppilaskunnan puheenjohtaja.

29/08/2023

Raija Vainio matkusti Ateenaan toukokuussa 2000. Oli lämmin kevät. Hän hoiti assistentin virkaa Turun yliopiston klassillisessa filologiassa.

Ateena on vuorten välissä sijaitseva Kreikan pääkaupunki. Rakennukset ovat eri aikakausilta. Kreikkalaisroomalaisesta antiikista bysanttiin, osmaniajalta uusklassiseen ja moderniin. Ei ole hiljaista. Metropolialueen väkiluku on yli kolme miljoonaa, turisteja käy vuosittain pari miljoonaa.

Vainio aloitti latinan kielen lehtorina Jyväskylän yliopistossa 2007. Hän on myös antiikin kulttuurin oppiaineen vastuuopettaja.

Kun hän on Jyväskylässä, hän ei kuvittele olevansa Ateenassa.

”Eihän tunnelma ole lainkaan sama.”

Suomen eri kaupungeille on keksitty kansainvälisiä vastineita.

Varkaus voisi olla Suomen Detroit, autioitunut autoteollisuuden keskus. Kauniainen Beverly Hills, Oulu Toronto, Turku Boston. Tampere on Suomen Manchester, tai Nääsville.

Lahtea on nimitetty Chicagoksi. Molemmat ovat entisiä teurastamokaupunkeja, joissa on rikollisuutta.

Jyväskylää on puolestaan kutsuttu Suomen Ateenaksi. Nimitys ei tosin ole vain keskustelupalstoilta (ja Kalevauvan kappaleesta).

Sitä on käytetty yli sata vuotta.

Suomen Ateenalla viitataan kreikkalaisen maailman antiikin Ateenaan. Etenkin klassiseen kauteen eli vuosiin 440–330 ennen ajanlaskun alkua. Ajanjaksoa pidetään yhtenä ihmiskunnan historian hedelmällisimmistä. Ateena tunnettiin paitsi sotamenestyksestä myös taiteiden, oppineisuuden ja filosofian keskuksena.

Yhä nykyään antiikin Ateenaa pidetään länsimaisen kulttuurin kehtona ja demokratian syntypaikkana.

Mitä yhteistä Jyväskylällä sen kanssa on?

Lue juttu Suomen Ateenasta Jyväskylän ylioppilaslehdestä 4/23 tai verkosta:
https://www.jylkkari.fi/2023/08/suomen-ateena/

Teksti: Oona Komonen
Kuvitus: Sofia Kyllönen

Jyväskylän lempinimellä Suomen Ateena viitataan antiikin Ateenaan, jota pidetään yhä nykyään länsimaisen kulttuurin keskuksena. M***a mitä yhteistä Jyväskylällä sen kanssa muka on?

25/08/2023

Suomen ensimmäisen palkkamurhan tekijä oli Ilpo Larha. Murha tapahtui 1992. Keväällä 2022 ohjaaja-käsikirjoittaja Petri Kotwica alkoi kuvata Larhasta kertovaa televisiosarjaa Piiritys. Pääroolia, palkkamurhaaja Larhaa näytteli Elias Salonen.

”Tein ensimmäistä kertaa hahmon, jota ei voi sanoa hyvikseksi.”

Salonen on suomalainen näyttelijä, joka tunnetaan Piirityksen lisäksi Kotikadusta ja Sorjosesta. Etenkin hänet tiedetään Aikuiset-televisiosarjan Arttuna.

Välillä kadulla pysäytetään ja pyydetään kuvaan. Julkisuus ei kuitenkaan kiinnosta Salosta. Hän ei näyttele huomion takia.

”Mä vaan tykkään näytellä niin helvetisti. Se on iso osa mun identiteettiä.”

Lue juttu Jyväskylän ylioppilaslehdestä 4/23 tai verkosta https://www.jylkkari.fi/2023/08/onnenpoika/ .

Teksti: Leo Heinämäki
Kuvat: Eetu Linnankivi

Kun Elias Salonen puhuu näyttelemisestä, hän innostuu. Kadulla hänet tunnetaan usein Aikuisten Arttuna. Pysäytetään, pyydetään kuvaan. Julkisuus ei kuitenkaan kiinnosta.

16/08/2023

Jokaisen yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Niin sanoo yliopistolaki.

Petteri Orpon hallitus haluaa kuitenkin selvittää, voiko ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyydestä” luopua. Hallitusohjelman mukaan muutos vastaisi ”perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta”.

Jäsenyydestä luopuminen tarkoittaisi, ettei yliopisto-opiskelijan tarvitsisi olla ylioppilaskunnan jäsen ja maksaa jäsenmaksua. Tällä hetkellä jäsenyys ja maksu ovat pakollisia.

Suomen ylioppilaskuntien liitto ei kannata jäsenyydestä luopumista. ”Se on edunvalvontatyömme lähtökohta”, pääsihteeri Roope Tukia sanoo.

SYL ajaa yliopisto-opiskelijoiden etua. Se saa tuottoja jäsentensä eli ylioppilaskuntien jäsenten jäsenmaksuista. Jos ylioppilaskuntien automaattisesta jäsenyydestä luovutaan, SYL:n nykyisenkaltainen edunvalvonta jäisi Tukian mukaan ”ainakin osittain pois”.

Lue juttu maanantaina ilmestyneestä Jyväskylän ylioppilaslehden printtilehdestä, näköislehdestä tai verkosta https://www.jylkkari.fi/2023/08/ylioppilaskuntien-automaattisesta-jasenyydesta-luopumista-selvitetaan-taas/ .

Teksti ja kuva: Oona Komonen

Petteri Orpon hallitus selvittää luovutaanko ylioppilaskuntien "pakkojäsenyydestä". Jos ylioppilaskuntien automaattisesta jäsenyydestä luovutaan, monien ylioppilaskuntien toiminta todennäköisesti pienenisi. Vaikutuksia olisi myös Suomen ylioppilaskuntien liiton toimintaan.

14/08/2023

Syksyn ja alkavan lukuvuoden ensimmäinen Jylkkäri (4/23) on ilmestynyt!

Kansijuttu kertoo näyttelijä Elias Salosesta. Jos Salonen olisi kymmenen vuotta sitten tiennyt, mitä on saavuttanut tähän mennessä, hän olisi silloin ajatellut, että ei ole varmasti huolia. M***a nyt hän sanoo, ettei se noin mene.

Suomen kaupungeille on keksitty kansainvälisiä vastineita. Jyväskylää kutsutaan Suomen Ateenaksi. Nimitys on yli sata vuotta vanha. Antiikin Ateenaa pidetään länsimaisen kulttuurin kehtona. Mitä yhteistä Jyväskylällä muka sen kanssa on?

P***a kotiseutu on Pielavesj. Se tunnetaan hidastetöyssyistään ja lentopallojoukkueesta. Ylpeyden aihe on Kekkonen, jonka muut tosin yrittävät omia itselleen, kirjoittaa Susanna Auvinen.

Suomessa yliopistosta voi valmistua ilman, että on opiskellut rasismista tai antirasismista mitään. Huolestuttavaa, sanoo rasismia tutkimukseen erikoistunut yliopistonlehtori. Rasismiin puuttuminen on vaikeaa, jos ei ymmärrä, mitä rasismilla tarkoitetaan.

Petteri Orpon hallitus selvittää, voiko ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyydestä” luopua. Suomen ylioppilaskuntien liitto ei kannata. SYL:n mielestä ”automaatiojäsenyydestä” luopuminen heikentäisi opiskelijoiden edunvalvontaa.

Yhden opintopisteen työpanos on noin 27 tuntia. M***a entä jos opintopisteitä voisikin suorittaa verkkokursseina jopa alle tunnissa?
Opiskelijalla on oikeus syrjinnästä vapaaseen yliopistoon. Silti eri muotoista kiusaamista on myös korkeakouluissa. Jyväskylän yliopistossa opiskelijoita on kiusattu heidän ainejärjestönsä takia.

Miksi maksaa palvelusta, josta ei saa apua, kysyy Monica Hepo-oja kommentissaan. ”YTHS:n on pakko uudistua, jos pakollista maksua ei poisteta.”

Kristiina Tuhkanen ajatteli nuorena, ettei hänestä tule muusikkoa. Toisin kävi. Kristiina-yhtyeen debyyttialbumi ilmestyy syksyllä.

Lisäksi paljon muuta! Lehti saatavilla telineistä ympäri kaupunkia, ja se jaetaan tuttuun tapaan myös Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaille. Näköislehti verkossa https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/jyvaskylan_ylioppilaslehti/ .

Kannen kuva: Eetu Linnankivi

14/08/2023

Jari Ojala ei ollut suunnitellut hakevansa rehtoriksi. Ei ainakaan tosissaan, eikä ainakaan vielä keväällä. Silti hän haki.

Kesäkuussa Jyväskylän yliopiston hallitus päätti: Ojala.

Ojala aloitti rehtorina maanantaina 14. elokuuta.

Yliopiston rehtori muun muassa johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien taloudellisesta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Tehtävä ei välttämättä ole helppo. Yliopistolla on Ojalan mukaan paljon vaikeita pulmia.

Lue yliopiston uuden rehtorin Ojalan haastattelu: https://www.jylkkari.fi/2023/08/rehtori-jari-ojala/

Teksti: Oona Komonen
Kuvat: Mikko Kuparinen

Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan mielestä Jyväskylän yliopisto ei ole niin kiinnostava opiskelupaikka kuin ennen. Helppoja ratkaisuja kehityksen kääntämiselle ei ole.

04/05/2023

"Kun voimakkaat maanjäristykset ravistelivat Turkkia ja Syyriaa helmikuussa, halusin tehdä jotain. Aloin etsiä netistä järjestöjä, jotka lähettävät vapaaehtoisia paikalle. Minulla ei ollut kokemusta pelastustöistä, jälleenrakentamisesta tai sairaanhoidosta, m***a yhdelle käsiparille olisi varmasti käyttöä.

Auttamishaluni herääminen ei ollut sattumaa", kirjoittaa Aleksiina Asell esseessään.

”Ihminen on luonnostaan taipuvainen auttamaan muita. Toisten auttamista kutsutaan myös altruistiseksi käytökseksi. Todellisesta pyyteettömyydestä voi kuitenkin olla eri mieltä. Sosiaalisina egoisteina odotamme saavamme auttamisesta itse jotain.”

Lue juttu Jyväskylän ylioppilaslehdestä 3/23 tai Jylkkärin verkosta https://www.jylkkari.fi/2023/05/laupiaat-samarialaiset/

Teksti: Aleksiina Asell
Kuvitus: Emmi Sihvo

Olemme laumaeläimiä ja muiden auttaminen on geeneissämme. Toisten auttamista kutsutaan myös altruistiseksi käytökseksi. Todellisesta pyyteettömyydestä voi kuitenkin olla eri mieltä, kirjoittaa Aleksiina Asell esseessään.

04/05/2023

Rasti sijaitsee Mattilanniemen Agora-rakennuksen seinustalla. Keijo Hämäläinen katselee karttaa.

Hän oikaisee rastille kukkapenkin halki.

”Itse asiassa tästä ei olisi saanut mennä. Tummanvihreä väri kartassa on istutus, jota ei saa ylittää.”

”Minä en sitten lukenut karttaa.”

Hämäläinen tunnetaan intohimoisena suunnistuksen harrastajana. Hän puhuu siitä paljon.

Hän on myös Jyväskylän yliopiston entinen rehtori. Toimi päättyi huhtikuussa. Hän aloittaa kesäkuussa rehtorina Tampereen yliopistossa.

Jyväskylän ylioppilaslehti testasi Hämäläisen suunnistustaitoja. Seitsemän rastia oli sijoitettu yliopiston kampusten alueille, ja niissä olevien kysymysten aiheina olivat Hämäläisen elämä ja ura.

Miten Hämäläinen selviytyi? Lue tulos maanantaina 24. huhtikuuta ilmestyneestä Jyväskylän ylioppilaslehdestä 3/23 tai verkosta https://www.jylkkari.fi/2023/04/keijo-hamalainen-lahtee/

Teksti: Leo Heinämäki
Kuvat: Eetu Linnankivi

Jyväskylästä Tampereen yliopiston rehtoriksi siirtyvä Keijo Hämäläinen tunnetaan intohimoisena suunnistajana. Suunnistusrastiradalla hän muisteli uraansa ja haaveili edelleen gondolihissistä.