Kuvattu Karjala

Koti
Suomi
Joensuu
Kuvattu Karjala

Kuvattu Karjala on Itä-Suomen yliopistossa toteutettava valokuvien tutkimushanke. Tule mukaan löytämään valokuvien Karjala kaikessa rikkaudessaan.

Kysy, kerro, kommentoi ja näytä!

11/06/2021

Kalevalan päivästä 2020 Impin päivään 2021. Kuvattu Karjala -hankkeeseen liittyvän Facebook-sivun päivittäminen päättyy tänään, m***a tieteellisiä artikkeleita ja julkaisuja on vielä tulossa. Kiitos kaikille kuvavirtaa seuranneille, toivottavasti päivityksistä on ollut teille iloa. Suomen itä valokuvissa -näyttely on avoinna Joensuun Carelicumissa 12. syyskuuta saakka. Lokakuun alussa näyttely avautuu Kainuun museossa Kajaanissa ja tammikuussa 2022 Savonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa. Tervetuloa!

11/06/2021

Kyllä ennen osattiin pukeutua! Uimalaistereiden vihkiäiset Joensuun Ilosaaren uimalaitoksella kesällä 1909. Kuva V. Varis, .

09/06/2021

Joensuu kasvoi oikeaksi kaupungiksi 1900-luvun alussa. Pietisen valokuvaamon kuvassa vuodelta 1936 keskusta on täyttynyt puutaloista. Kuva: .

08/06/2021

Kuvatun Karjalan kuvia Carelicumissa torstaista alkaen.

07/06/2021

Malko avoin on Joensuun kirkon ympäristö vielä vuonna 1909, jolloin se valokuvattiin kustantaja M. L. Carstensin kokoelmaa varten. .

05/06/2021

Joensuun kansakoulu kustantaja M. L. Carstenin kokoelman kuvassa vuodelta 1909 ja Pietisen kuvassa vuodelta 1936. .

03/06/2021

Yleinen rokotustilaisuus lapsille Juuan Etelä-Vuokon kylässä Tiinalan talossa vuonna 1919. Kuva .

01/06/2021

Kesä tulee, ja Höyrylaiva Nurmes on nähty Ahvenisen laiturissa Enossa - todennäköisesti joskus 1900-luvun alussa. Schlüterin Kirjakauppa Yhtiön kuvan on tallentanut .

30/05/2021

Uittomiehiä Oinasvaarassa 1927. Talvet savotoilla, kesät uitoilla – kymmenet tuhannet itäsuomalaiset perheet elivät sen varassa, että pojat ja miehet kykenivät näihin raskaisiin ja vaarallisiin töihin. Kuvan henkilöt vasemmalta Rytkönen, Kalle Tikka, Toivo Kurvinen, Yrjö Tikka, Atte Tikka, Väinö Tikka, Kalle Rytkönen, Heikki Kainulainen, Heikki Pussinen ja pieni poika Aulis Tikka. Kuva: Toivo Rautiainen, Ilomantsin Museosäätiö.

28/05/2021

Uittomiesten majapaikka laavuineen jossain Itä-Suomessa. Kahvia keitetään rakovalkealla, emännän pöytä näkyy oikealla. Vasemmalla kaksi nuorta poikaa. Enson kokoelma, Suomen Metsämuseo Lusto.

26/05/2021

Uittoränni rakenteilla ilmeisesti 1920-luvulla Pohjois-Karjalassa. 1900-luvun alkupuoliskolla kaikki mahdolliset Itä-Suomen purot perattiin uittoa varten, ja missä puroja ei ollut, sinne saatettiin kaivaa käsin kanava ja rakentaa uittoränni. Kun veden juoksua järvistä säädeltiin padoilla, saatiin ränneihin virtausta ja puutavara uimaan kaukaisistakin erämaista kohti sahoja ja tehtaita. Järjestelmä perustui siihen, että työvoimaa riitti lähes rajattomasti. Kuva Pielisen museosta.

24/05/2021

Nuoret miehet menossa uitolle. Vasemmalta Hannes Kyykallio, Pekka Savinainen, Eino Savinainen ja Toivo Kyykallio. Kuva: Ilomantsin Museosäätiö.

22/05/2021

Rottapoika" eli pieni, isompien miesten mukana työmailla pyörinyt poika uittomiesten laavulla Ilomantsin Hattujoella 1910-luvulla. Kuva: Hans Nilsen, Suomen Metsämuseo Lusto."

20/05/2021

Uitto on käynnissä Sokojoella Lieksassa joskus 1900-luvun alussa. Kosken rannoilla seisovat miehet ohjaavat kekseillä puiden kulkua. Kuva Enson kokoelmasta, Suomen metsämuseo Lusto.

18/05/2021

Kun Suomen teollistuminen 1700-luvulla alkoi, se vaikutti ensiksi maaseudulla. 1800-luku levitti rautaruukit ja sahat kautta Itä-Suomen. 1900-luvun alussa puuta kuljetetiin pieninpienkin purojen latvoilta kaupunkien suurille puunjalostustehtaille. Uitot alkoivat keväällä heti kun lumi suli. Kuvan maisema uittojoelta jostain Pohjois-Karjalasta 1920-luvulla. Oikealla näkyy yksinkertaista saappania (kaplastus), jolla seisten uittomies työskenteli keksin kanssa. Kuva Pielisen museosta.

15/05/2021

Siiri Nevalainen ja 1920-luvun muotia Lieksasta, todennäköisesti Heikki Apellin kuvaamossa talletettuna. Pielisen museo.

13/05/2021

Kuusi poikaa Wilho Apellin valokuvaamossa Ilomantsissa joulukuussa 1917, juuri silloin kun Suomi itsenäistyi. Mistä he tulivat ja mitä kaikkea he elämänsä aikana näkivät? Poikien nimet olivat Pekka Tolvanen, VIljo Kontturi, Väinö Tikka, Väinö Leppänen, Matti Hassinen ja Heikki Hassinen. Kuva Ilomantsin museosta.

11/05/2021

Lieksan hienoja naisia noin vuonna 1910: Anni Aho kesäpukuineen, hattuineen ja polkupyörineen Heikki Apellin valokuvaamossa. Polkupyörät olivat vielä tuolloin melko harvinaisia ja kalliita, ja ne kuuluivat vain modernien naisten elämään. Kuva Pielisen museosta.

09/05/2021

Perhekohtaloita sadan vuoden takaa. Heikki Apell valokuvasi kirvesmies Mikko Rusasen (1880-1946) Lieksan Nurmijärveltä perheensä kanssa vvuoden 1916 tienoilla. Puoliso Amanda Josefina (o.s. Oikari, 1883-1931), poika takana Aarne Asarias (1907-1931), tyttö edessä keskellä Toini Siiri (1911-1926), poika isän sylissä Pentti Antero (1913-1941) ja tyttö äidin sylissä Tyyne Amanda (s.1915). Vuosiluvut ja kuvaan piirretyt ristit kertovat raskaista menetyksistä. Kuva ja tiedot Pielisen museon kokoelmasta.

07/05/2021

Maikki Hirvonen Lieksan Sarkkilasta valokuvattuna Heikki Apellin ateljeessa vuonna 1914. Taustalla hieno, romanttista linnamaisemaa muistuttavaksi maalattu kangas ja sen edessä kappale riukuaitaa, johon kuvattavat saattoivat nojata tai vaikka istua sen päällä. Mistä Maikki Hirvonen mahtoi tulla ja millaiseen elämään palata sen jälkeen, kun kuvaus oli ohi? Miten hänen elämänsä jatkui? Kuva Pielisen museon kokoelmasta.

04/05/2021

Kyläkuvaajat ja -kuvaamot olivat 1900-luvun alussa tärkeitä paikallishistorian tallentajia. Pohjois-Karjalassa useat pienten kuvaamojen kuvaajat liittyivät Nilsiästä lähtöisin olleeseen Apellin sukuun. Heikki Apell (1965–1936) toimi valokuvaajana Lieksassa vuosina 1910–1927. Hänen ateljeessaan on otettu myös tämä 1910-luvun kuva tuntemattomasta miehestä ja hänen pienestä tyttärestään. Kuvaustilan rekvisiittaa – mattoa, taustakangasta, pöytää, liinaa ja tuolia – vaihdeltiin aina tarpeen mukaan. Kuva Pielisen museon kokoelmasta.

02/05/2021

Vappujuhla Lappeenrannassa vuonna 1912: Työväenyhdistysten väkeä kokoontuneena Nikolain vallien radan puoleiseen rinteeseen. Kuva: Lappeenrannan museot.

01/05/2021

Vappumarssi Ilomantsissa, ilmeisesti 1920-luvun alussa. Kuvaaja tuntematon.

29/04/2021

Vornasen naisia Aunuksen Kopiselän Tolvajärvellä vuonna 1894. I. K. Inha, .

27/04/2021

Luvajärven miehiä kyykkää pelaamassa. Jostain syystä kyykkä ei ollut naisten eikä sekajoukkueiden peli, miksiköhän? Pohjois-Aunus, Kiimasjärvi, Luvajärvi 1894. I. K. Inha, .

25/04/2021

Karhunmetsästäjä Röhöstä nylkee uhripokkoa eli -pässiä Venehjärven Pyhälle Miikkulalle pyhitetyn tsasounan männikössä kesällä 1894. Poppouhrijuhla oli vienankarjalainen sekoitus vanhaa luonnonuskontoa ja ortodoksisuutta. Siinä Miikkulalle uhrattiin pässi, jonka veri valutettiin tsasounan portailla. Sen jälkeen pässi nyljettiin ja keitettiin. Pokkouhri oli miesten juhla, vain pojat ja miehet saattoivat syödä keitettyn pässin lihaa, ja naiset seurasivat tapahtumaa etempää. Uhripokkoja keitettiin kerralla useita, niitä tuotiin kiitokseksi jumalallisesta avusta, ja myös siksi, että uhrien avulla pyydettiin suojelusta karjalle karhujen tekemiä tuhoja vastaan. Kuva: I. K. Inha, 1894, .

23/04/2021

Kotoa lähtö. Vienan karjalainen tyttö tiesi harvoin, mitä edessä odotti, kun hän siirtyi vanhempiensa kodista uuden aviomiehen kotiin. Siksi itkuvirsiäkään ei laulettu pelkän tavan vuoksi, vaan ne kanavoivat tunteita. I. K. Inhan valokuva Jyvöälahdesta on kesältä 1894, .

21/04/2021

Yksi I. K. Inhan hienoimmista valokuvista esittää Vienan karjalaista morsianta, joka "prostittaa turkilla". Se tarkoitti, että morsian pyytää vanhemmiltaan anteeksi kaikkea aiempaa ennen kuin jättää lapsuuskotinsa ja lähtee miehensä luokse. Turkki oli pihalla alustana, kun tyttö painoi päänsä maahan.

19/04/2021

Vienan Karjalassa antilas eli morsian kiersi ennen häitä naapureidensa luona pyytämässä hääapua ja kutsumassa heitä juhliin. Sekä pyyntö että kiitokset tehtiin itkemällä, joten morsiamen mukana oli aina pari ammatti-itkijää. "Hääavuksi" morsian sai yleensä tekstiilejä: "kaikenlaista vaatetta, sulkupaikkoja, rätsinöitä, käsipaikkoja". Kuva: I. K. Inha, .

17/04/2021

"Rakkaus on hänelle (karjalaiselle) melkein tuntematon, joutava korusana.(-) Rikas mies voi naida vain rikkaan talon tyttären, tuottamatta häpeää itselleen ja suvulleen." "Harvoin he (tytöt) tuntevat tulevaa kumppaniaan hampaita edemmä, vieläpä käy niinkin, että aivan outo mies tulee kosjomaan, nähtyään immen jossain tilaisuudessa, ja tämä (-) lähteekin tuntemattomaan kohtaloon vain sen vuoksi, ettei jäisi vanhaksi piiakaksi, sillä vanhan piian tilaa pidetään kauheana." Valokuvaaja I. K. Inha ja hänen matkakumppaninsa Kustu Karjalainen perehtyivät kesällä 1894 Jyvöälahdessa Vienan karjalaisiin häämenoihin. Inhan kuvan aiheena oli kihlonta, joka oli miesten välinen sopimus. Tyttö sai kuitenkin kertoa kantansa ikonin eteen asetetun tuohuksen kautta. Jos hän antoi tuohuksen palaa, liitto toteutui, m***a jos tyttö puhalsi sen sammuksiin, vastaus oli ei. Karjalaisen kirjoittaman tekstin lainaus "Kalevalan laulumailta" -kirjasta, kuva: .

15/04/2021

Ystävykset Okahvi ja Seni pelaavat noppaa eli "kisaavat uraa" Senin kotona Jyvöälahden Romanaisessa. Ramanaisessa kortteeria pitänyt valokuvaaja I. K. Inha viihtyi tyttöjen seurassa ja kertoo Kalevalan laulumailta -kirjassa, että "usein istuimme siten hauskassa pakinassa myöhään vaalenevaan kevätyöhön". Kuva I. K. Inha, .

13/04/2021

I. K. Inhan vuonna 1894 Vienan Karjalan Akonlahdella ottama kuva esittää seulalla arpomista, joka oli tuolloin toimivaksi todettu keino ennustaa tulevaisuutta. Arpojana tietäjä ja laulaja Poahkomie Omenainen. Kuva: .

11/04/2021

Jokihelmisimpukoiden pyynti eli raakustaminen oli Vienan Karjalassa ja Kainuuussa tärkeä tulonlähde. Raakustajat makasivat kuvista puista tehdyllä lautalla, jonka kulmassa olevasta reiästä tähystettiin kirkasvetisten purojen pohjaan. Heiniä tarvittiin tiivistämään reiän reunat valolta. Löydetyt simpukat nostettiin haavilla ja avattiin rannalla. I. K. Inhan kuva Vuokkiniemeltä on kesältä 1894 ja sitä säilyttää .

09/04/2021

Liput liehuvat tänään Mikael Agricolan muistoksi ja suomen kielen kunniaksi. Itäinen kieliperinnne vaikutti monin tavoin siihen, milaiseksi yleiskielemme 1800-luvulla muotoutui – kiitos mm. Lönnrotin ja idän ihmisten kohtaamisen. Miihkali Perttunen, kalevalaisen suurlaulajan poika, kantoi isänsä henkistä perintöä vielä vanhuutensa päivinä, jolloin hän oli jo menettänyt näkönsä. I. K. Inha valokuvasi Arhippaini Miihkalin Latvajärvellä Vienan Karjalassa kesällä 1894. Sokean Miihkalin kuva on kaivertunut suomalaisten mieliin runonlaulajan arkkityypiksi.

06/04/2021

Kalakukko Vienan karjalaisten tapaan kesällä 1894.
Oletko nähnyt vastaavaa tapaa leipoa tai avata kukko?
Kuva: I. K. Inha,

04/04/2021

Tyttöjä virpomassa 1960-luvulla. Takit, kengät, vaatteet, laukku ja kreppipaperiset kukat, kaikki suoraan puolen vuosisadan takaa. Voisiko joku meistä tai meidän vanhemmistamme voisi olla joku heistä? Hyvää pääsiäistä! Kuva: Erkki A. Sivonen, Ilomantsin museosäätiö.

02/04/2021

Pitkäperjantai. Väinö Kaukonen kuvasi hautaristit Akonlahden kalmistosaaressa jatkosodan aikaan vuonna 1943. Jatkosodan vuosina kansatieteilijät pääsivät ensimmäistä kertaa Suomen itsenäistymisen jälkeen Neuvostoliiton alueella sijaitseviin karjalaiskyliin. Seuraavaan kertaan menikin sitten pitempi aika. Kuva: .

31/03/2021

Tsenajärveltä Kivijärvelle johtanut maantie 1894. Vienan Karjalassa suuri osa teistä oli niin huonoja, että niitä ei pystynyt kärryillä ajamaan, ja hevosten perässä vedettiinkin kesärekiä. Monet kulkivat myös ratsain, vielä useammat jalan, ja veneellä niin paljon kuin mahdollista. Kuva: I. K. Inha, .

29/03/2021

Kiestingissä I. K. Inha asui isossa talossa, jonka vanhan emännän hän kertoo Kalevan laulumailta -kirjassa olleen kuin "ilmetty Louhi itse". Hän hallitsi poikansa omistamaa taloa "Louhen tapaan, voimalla ja lujuudella". Lohjalta kotoisin ollut nainen oli omaksunut Vienan karjalaisten uskonnon, perinteen ja tavat. Niiden mukaisesti hän vaati vasta taloon naitua miniäänsä "kumartamaan jalkaa" maahan asti "kuusi kuukautta häiden jälkeen joka kerta, kun minjä lähti uudelle työlle". Kuva: .

27/03/2021

Kostamuksen stroitša eli helluntaijuhla oli yksi Vienan Karjalan suurimmista praasniekoista. Se pidettiin keskellä ihaninta alkukesää, ja väkeä kokoontui kaikkialta lähijärvien tuntumasta. I. K. Inha valokuvasi praasniekoilta palaajia vuonna 1894. Kuva: .

Osoite

Yliopistonkatu 2
Joensuu
80100

Nettisivu

https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/kuvattu-karjala/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Kuvattu Karjala :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.