Hyödyllistä, ajantasaista tietoa metsänomistajille ja metsästä kiinnostuneille. Nämä ja paljon muuta metsästä osoitteessa www.metsalehti.fi
Metsälehteä on julkaistu metsänomistajille ja metsäammattilaisille vuodesta 1933, ja vuonna 2000 vuosikertaa on täydentänyt Metsälehti Makasiini. Monipuolinen verkkopalvelumme ydin on Metsäuutiset joka arkipäivä, vilkas keskustelupalstamme, Metsämaa-palvelu sekä puunhintaseuranta.
Uusissa metsänhoidon suosituksissa esitellään kolme tapaa perustaa sekametsä. Varmimmin sekametsä syntyy istuttamalla kuusta ja mäntyä. 🌱
(🌱 = Tilaajille)
Uusissa metsänhoidon suosituksissa esitellään kolme tapaa perustaa sekametsä. Varmimmin sekametsä syntyy istuttamalla kuusta ja mäntyä.
Tässä on kyse yhtä lailla maaseudun elinvoimasta, huoltovarmuudesta, aluepolitiikasta kuin hyvästä metsänhoidosta. Myös maanpuolustuksen turvaamiseksi Itä-Suomen maaseutu pitäisi pystyä säilyttämään asuttuna, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
MTK:n metsäpuheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan Itä-Suomen elinvoima on turvallisuuskysymys.
Kiteellä asuvan metsänomistaja Markku Hyvösen 31 vuotta sitten istutettu koivikko tuottaa laadukasta puuta. Samalla koivikon varjossa kehittyy kuusialikasvos. 🌱
(🌱 = Tilaajille)
Kaksijaksoinen koivu-kuusimetsikkö kannattaa hyödyntää, kun istutuskoivikkoon ilmestyy kattavasti kuusentaimia.
Teoriassa metsäyhtiöt ovat sitoutuneet ely-keskusten suositukseen, joten suojavyöhykkeen leveyden kasvattaminen 50 metriin ei ole yhtä dramaattinen päätös kuin äkkiseltään voi kuulostaa. Eri asia tietenkin on, että suositusta on tähän asti noudatettu vaihtelevasti, toimittaja Heli Virtanen kirjoittaa.
Metsänhoidon suositusten mukaan jo 30 metrin suojavyöhyke pystyy pitkälti ylläpitämään hakkuita edeltäneitä olosuhteita, toimittaja Heli Virtanen kirjoittaa.
Voisi ajatella, että ainutlaatuisuus näkyisi myös ympäristöministeriön asettamissa korvaushinnoissa. Todellisuudessa saimaannorppakanta on pahasti ale-hinnoiteltu, kirjoittaa Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä.
Metsälehden blogit
Ympäristörikos voi pahimmillaan pudottaa pörssiyhtiön vastuullisuusindekseistä. Stora Enson pääomistajista ainakin työeläkevakuutusyhtiöt noudattavat tarkasti vastuullisen sijoittamisen periaatteita, päätoimittaja Petri Koskinen kirjoittaa.
Tänään ilmestyneessä Metsälehdessä tutustutaan muun muassa ampumahiihtäjän metsälannoituskohteisiin, vanhan ja luonnontilaisen metsän tunnistamiseen sekä siihen, kuinka nuoren metsän hoitokohde kannattaa hyödyntää – kuitu- vai energiapuuna. Lisäksi opit sekametsän perustamisen tärkeimmät periaatteet. Lue lisää näistä ja muista ajankohtaisista metsäalan aiheista uusimmasta Metsälehdestä!
Metsähallituksen mukaan ennallistamistöitä ei pidä verrata rakennusten restaurointiin eikä Livojokea Hukkajokeen.
Tero Seppälän lannoituskohde ei ole oppikirjamaisimmasta päästä, m***a pari vuotta sitten tehdyn kokeilun tulokset rohkaisevat.
”Kuka valvoisi etuani ristiriitatilanteissa, kun toimijana onkin metsänhoitoyhdistys?” metsänomistaja Jari Eskola ihmettelee.
Ensiharvennus epäonnistui. Metsänhoitoyhdistys turvautui juristiin ja halusi salata sovinnon.
Kotimaisesta mäntytukista hirsirakennuksia valmistava Kontio sai elokuun alussa vahvistettua ennätyskaupat. Kontion 250 miljoonan euron arvoinen ennätystilaus paikkaa kotimaan hiljaista kysyntää.
Kontion 250 miljoonan euron arvoinen ennätystilaus paikkaa kotimaan hiljaista kysyntää.
Suomussalmen raakkutapaus on aiheuttanut ihmettelyä, hakattiinko alueella kaiken lisäksi keskenkasvuista metsää. Esiin tulleet tiedot kertovat, millaista voi olla metsäsijoittamisen matematiikka.
Ruotsissa metsäyhtiöt ja sahat julkaisevat puun hinnat nettisivuillaan. Tukin hinta määräytyy laatuluokan, läpimitan ja metsän sijainnin perusteella. Lisähinta laadusta ei olisi mahdoton meilläkään. 🌱
(🌱 = Tilaajille)
Ruotsissa metsäyhtiöt ja sahat julkaisevat puun hinnat nettisivuillaan. Tukin hinta määräytyy laatuluokan, läpimitan ja metsän sijainnin perusteella. Lisähinta laadusta ei olisi mahdoton meilläkään.
Kansalaishavainnot kertovat poikkeuksellisesta ampiaiskesästä. Mikäli pistoilta mielii välttyä metsätöissä, kannattaa raivuussa hyödyntää alkusyksyn kuulaat aamut.
Arvonta on päättynyt. Olemme olleet yhteydessä voittajaan, kiitos kaikille osallistuneille!
Metsälehti toivottaa hyvää Suomen luonnon päivää!
Suomen luonnon päivän kunniaksi kysyimme paljon luonnossa liikkuvilta toimittajiltamme, mitkä luontohetket ovat painuneet heidän mieleensä kuluneen vuoden ajalta.
Kuvat 1-2: "Kävimme pari viikkoa sitten Kotkan Langinkoskella, joka on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Sen erikoisuus on keisarillinen kalastusmaja, jonka Aleksanteri III rakennutti 1800-luvun lopulla. Ymmärrän keisarin makua. Paikka oli nimittäin superhieno, siinä oli jopa vähän erämaatunnelmaa! Koskella uiskenteli vesilintuja ja rannalla kökötti haikara", toimittaja Heli Virtanen.
Kuva 3: "Näiden ikääntyneiden mäntyjen kasvua ehdin seurata mökkini pihalla Pirkanmaalla nelisenkymmentä vuotta. Niiden tyvellä oli paksu kilpikaarna ja oksat kauniin kiehkuraiset. Viimeisimpinä vuosina latvat kuivatti ja kelotti tervasroso. Tänä keväänä löysin männyt kaatuneina. Latvat ulottuivat järveen asti, m***a muuten ne olivat rojahtaneet siististi muiden puiden välistä maahan. Juurista löytyi juurikäävän tekeleitä. Sahatessa paljastuneet vuosilustot kertoivat hyvistä ja huonoista vuosista. Kaikkiaan sain laskettua vuosirenkaita 129 kappaletta. Todellisuudessa hongilla oli varmaankin ikää jopa tätä enemmän, sen verran vaikea oli erottaa viimeisimpien vuosien kasvua", toimittaja Tiia Puukila.
Kuvat 4-5: "Metsänrajan siirtyminen -juttua tehdessä oli illalla omaa aikaa ja nousin tunturiin Kiilopäälle. Tunturikoivusta on äärioloihin sopeutunut, maanmyötäisesti kasvava muoto kiilopäänkoivu, jota tavataan vain Kiilopäällä ja Kaunispäällä. Mielenkiintoista miten koivu pystyy sopeutumaan – tunturikoivu on hieskoivun alalaji, ja alalajista on vielä tällainen erikoismuoto.
Kevättalvella pitää hiihtää merellä ainakin kerran, se on perimässä. Maankohoamisen vaiheet tekevät Perämeren luodoista ja saarista moninaisia ja erilaisia. Jäiden muovaama kivinen rantavalli paljastuu lumen alta ensimmäisenä ja on säännöllisen muotoinen kuin ihmisen tekemä. Siikamatala Kuivaniemen edustalla huhtikuussa", taloustoimittaja Mikko Häyrynen.
Kuva 6: "Sinivuokot kukkivat päijäthämäläisessä sekametsikössä toukokuussa. Juttukeikkojen lomassa pääsee seuraamaan vuodenaikojen vaihtelua metsässä", toimittaja Liina Kjellberg.
Millainen luontohetki on jäänyt sinun mieleesi tänä vuonna? Jaa hetkesi kommentoimalla tähän julkaisuun. Kommentoineiden kesken arvomme Marttiinin vaelluskirveen (arvo 71,90 €). Vastausaikaa on ma 2.9. klo 23:59 saakka.
Meta-alustat eivät ole kilpailussa mukana. Mikäli voittajaa ei tavoiteta viikon (7 vrk) kuluessa tai voittaja ei halua vastaanottaa palkintoa, voimme Metsälehdellä valita uuden voittajan tilalle. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi tai vaihtaa toiseen.
Ruotsissa laadukkaasta tukista maksetaan lisähintaa. Kysyimme, miksei meillä. Tänään ilmestyneessä Metsälehdessä kerromme lisäksi, miten koivunkasvattajalle on tarjolla kaksi puusatoa puolessatoista kiertoajassa sekä miten tunnistat lehtipuut lehtien ja rungon perusteella. Olemme myös haastatelleet kahta metsäteollisuuden vaikuttajaa: yritysostoksilla käynyttä Westaksen Pekka Kopraa sekä jättikaupat tehnyttä Kontion Mika Rytkyä.
Oivaltavia lukuhetkiä uusimman Metsälehden parissa ja hyvää kuunvaihdetta!
Raakkuja koskeva tieto on salassa pidettävää. Maanomistajat ja metsäalan toimijat saavat tiedon raakkuesiintymistä usein vasta siinä yhteydessä, kun he lähettävät metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukseen.
Kun Suomussalmen päätehakkuualaa harvennettiin, Hukkajoen raakkuesiintymästä ei ehkä ollut Metsäkeskuksessa vielä tietoa.
Kannattava metsäteollisuus ja luontokadon pysäyttäminen eivät ole mahdoton yhtälö. Metsä Groupin luontoasiantuntijalla Timo Lehesvirralla on selvä visio, miten kumpikin onnistuu samanaikaisesti. 🌱
(🌱 = Tilaajille)
Kannattava metsäteollisuus ja luontokadon pysäyttäminen eivät ole mahdoton yhtälö. Metsä Groupin luontoasiantuntijalla Timo Lehesvirralla on selvä visio, miten kumpikin onnistuu samanaikaisesti.
Raakkujoen ylityksestä tehtiin ilmoitus ely-keskukseen jo edellisten hakkuiden jälkeen.
Suomussalmen raakkutuhossa tieto joenylityskiellosta on tullut hakkuuoikeuden haltijalle ja metsänomistajalle. Siitä, missä vaiheessa korjuuketjua on tehty päätös puunajosta joen yli simpukoista huolimatta, ei ole annettu tietoa julkisuuteen.
Ruotsissa kirjanpainajien määrä on kääntynyt laskuun. Vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa Suomessa.
Ruotsissa kirjanpainajien määrät laskevat, Suomessa suunta on päinvastainen.
Syysistutus voi toimia kuusella ja koivulla yhtä hyvin kuin taimien istuttaminen keväällä. Riskit ovat syksyllä kuitenkin suuremmat. 🌱
(🌱 = Tilaajille)
Syysistutus voi toimia kuusella ja koivulla yhtä hyvin kuin taimien istuttaminen keväällä. Riskit ovat syksyllä kuitenkin suuremmat.
Mäntyjen tämän vuoden neulaset ovat mystisesti kadonneet Lapissa laajoilta alueilta. Ensimmäiset oireet havaittiin heinäkuun loppupuolella.
Mäntyjen uusin neulaskerta on kadonnut laajoilta alueilta eri puolilta Lappia.
Stora Enson uudeksi Suomen puunhankinnan johtajaksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri Tuomas Tiilikainen. Hänen pestinsä alkaa syyskuun alusta.
Nykyinen johtaja Janne Partanen jatkaa yhtiön palveluksessa vuoden loppuun.
Jokihelmisimpukat ovat kuolleet, kun hakkuita tekevät metsätyökoneet ovat kuljettaneet puuta ajamalla joen yli. Tuhossa on kuollut tuhansia raakkuja, Metsähallituksesta arvioidaan.
Tuhossa on kuollut tuhansia raakkuja, Metsähallituksesta arvioidaan.
Konkeloiden purkamisessa oma apu ei aina ole paras. Jos konkeloa kuitenkin omin voimin ryhdytään purkamaan, kerromme tässä jutussa muutaman vinkin.
Konkeloiden purkamisessa oma apu ei aina ole paras. Jos konkeloa kuitenkin omin voimin ryhdytään purkamaan, seuraavassa muutama vinkki.
Sahajohtaja on tyytyväinen, että Venäjä-pakotteet ovat tehneet tilaa markkinoilla, m***a varoittaa puun riittävyyden illuusiosta.
Kiinalainen sähkö-Maxus on asiallinen työkalu tavaroiden kuljetukseen. Tarvittaessa siitä saa virtaa sahaankin. 🌱
(🌱 = Tilaajille)
Kiinalainen sähkö-Maxus on asiallinen työkalu tavaroiden kuljetukseen. Tarvittaessa siitä saa virtaa sahaankin.
Metsänomistuksen ainainen haaste on tasapainoilla "hyvän ja pahan lahon" välillä, kirjoittaa Metsälehden kolumnisti Antti Sipilä.
Metsälehden kolumnisti Antti Sipilä seuraa metsiensä tuhotilannetta joka kevät. Etenkin kuviot, joilla on vanhaa puustoa, on hyvä katsastaa.
Metsälehti on palannut kesätauolta! ☀️ Kesätauon päättymistä juhlistaa tänään ilmestynyt Metsälehti Makasiini. Elokuun Makasiinissa käymme katsomassa, miltä metsänrajalla näyttää. Lisäksi tutustumme visaa kasvattavaan metsänomistajaan ja kuulemme, millaisia suunnitelmia Metsä Groupin Timo Lehesvirralla on luontokadon pysäyttämiseksi. Perehdymme myös kaavoituksen uhkiin ja mahdollisuuksiin sekä kerromme, miten konkeloita voi pyrkiä purkamaan turvallisesti.
Mukavaa viikonvaihdetta ja hyviä lukuhetkiä!
Maistraatinportti 4 A
Helsinki
00240
| Maanantai | 09:00 - 17:00 |
| Tiistai | 09:00 - 17:00 |
| Keskiviikko | 09:00 - 17:00 |
| Torstai | 09:00 - 17:00 |
| Perjantai | 09:00 - 17:00 |
Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Metsälehti :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.
Lähetä viesti Metsälehti :lle:
Viilun sorvausta Koskisen Oyj:n Kärkölän vaneritehtaalla. Lue lisää suomalaisesta vaneriteollisuudesta perjantaina 13.10. ilmestyvästä Metsälehdestä! 📹: Liina Kjellberg #metsälehti #polkuomaanmetsään #vaneri #metsäteollisuus #puutuoteteollisuus
Metsälehti laittoi raivausvaljaiden säätövarat koetukselle ja testasi, miten hyvin valjaat istuvat lyhyelle naisraivaajalle ja minkä kokoisille säädöt venyvät. Kokeiltavana olivat Husqvarnan Balance XT2 uutuusvaljaat, Stihlin Advance X-TREEm valjaat sekä Makitan Pro valjaat. Kaikki istuivat lyhyellekin raivaajalle, mutta eniten säätövaraa löytyi Husqvarnan ja Stihlin malleista. Lue lisää 7.7.2023 ilmestyvästä Metsälehdestä.
Saksassa savotoivan Finnharvestin metsuri Riku Kukkosen työssä mäkiennätys saa uuden merkityksen. Kun jättimäisiä kuusia kaadetaan jyrkiltä rinteiltä, saattaa puu ottaa kannosta irrotessaan huiman loikan alarinteen suuntaan. Kukkonen kertoo, kuinka kaukaa puuta on parhaimmillaan saanut etsiä. Lue lisää Finnharvestin Saksan toiminnasta juhannuksen alla ilmestyvästä Metsälehdestä. #metsälehti #polkuomaanmetsään #metsätalous
Hirvet olivat jo rouskuttaneet ensiharvennuksen käyntiin ampumahiihtäjä Tero Seppälän metsässä. Hirvieläimet aiheuttavat myös päänvaivaa puulajivalinnassa tulevaisuuden uudistuskohteilla. #metsälehti #polkuomaanmetsään #metsänomistus #metsätalous #metsänhoito
Muun muassa korjuukoneiden koko vaikuttaa puukauppavalintaan ampumahiihtäjä Tero Seppälän metsissä. #metsälehti #polkuomaanmetsään #metsänomistus #puukauppa
Monet urheilijat ovat löytäneet itsensä metsäalalta. Mikä metsään vetää? Ampumahiihtäjä Tero Seppälän mukaan moniuloitteinen kipinä metsään on voinut tulla metsäisistä harjoitusmaastoista. #metsälehti #polkuomaanmetsään #metsänomistus
Ampumahiihtäjä ja metsätalousinsinööri Tero Seppälä omistaa metsää yhdessä vanhempiensa kanssa, mutta on myös hankkinut itselleen pari pienehköä metsätilaa. ”Metsä on urheilijalle vähän kuin eläkesijoitus”, hän kuvailee. #metsälehti #polkuomaanmetsään #metsänomistus
Joensuussa asuva Tero Seppälä on paitsi Suomen ampumahiihtomaajoukkueen kantavia voimia, myös metsänomistaja sekä metsätalousinsinööri. Muutama vuosi sitten Pihtiputaan Muurasjärveltä ostetulla tilalla kuusten istutuksesta on vastannut edellinen omistaja, mutta Seppälä pääsee tekemään taimikkoon nyt varhaisperkauksen. #metsälehti #polkuomaanmetsään #metsänhoito #varhaisperkaus
Metsälehti kävi tutustumassa Koistinen Kanteleen Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan kanteleverstaaseen. Kanteleen rakentaminen alkaa verstaalla puumateriaalin valinnalla. Soittimissa käytetyt puulajiyhdistelmät päätetään sen mukaan, millaista sointia asiakas soittimeltaan haluaa. Videolla Koistinen Kanteleen verstaalla työskentelevä Carol Chan soittaa loimuvaahteraisella konserttikanteleella. Video: Johanna Kokkola #metsälehti #polkuomaanmetsään #kantele #puulaji
Metsälehti perehtyi metsäkoneiden tuotekehitykseen ja tulevaisuuden visioihin. Kävimme jututtamassa laajasti alan parhaita asiantuntijoita tutkijoista isojen metsäkonefirmojen tuotekehittäjiin ja korjuuyrittäjistä pienmetsäkoneiden valmistajiin. Lue alan tuoreimmat kuulumiset 17.3.2023 ilmestyvästä Metsälehti Makasiinista. Luvassa myös videota, pysy Metsälehden matkassa mukana!
Metsälehti vei savotalle laitteen, jollaista ei lähes kaiken kokenut toimittaja Mikko Riikiläkään ollut ennen nähnyt tositoimissa. Kuten moni muukin metsään soveltuva pienkone, Rautahepokin tulee Ruotsista. Kokeilimme juontaa Rautahevolla tukkeja sekä energiapuunippuja. Lue lisää 3.2.2023 ilmestyneestä Metsälehti Makasiinista ja verkkosivuiltamme: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/koeajo-vahva-kokoisekseen/ 🌱 (🌱 = Tilaajille) #metsälehti #polkuomaanmetsään #rautahepo #järnhäst
KILPAILU ON PÄÄTTYNYT! Metsälehti jalkautui luultavasti Suomen puustoisimpaan metsään. Jopa dronella oli vaikeuksia pysyä lennossa latvakerroksissa. Osaatko arvata, kuinka monta kuutiota puuta tässä metsässä on hehtaarilla? Laita vastauksesi kommenttikenttään! Lähimmäksi osunut arvaus palkitaan Metsälehti Digin vuosikerralla (arvo 142,80 €). Vastausaikaa on ke 15.2. klo 23:59 saakka. Meta-alustat eivät ole kilpailussa mukana. Mikäli voittajaa ei tavoiteta viikon (7 vrk) kuluessa tai voittaja ei halua vastaanottaa palkintoa, voimme Metsälehdellä valita uuden voittajan tilalle. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi tai vaihtaa toiseen. 📹: Sami Karppinen #metsälehti #polkuomaanmetsään #kilpailu
”Pihapuiden kaato on sellaista extremeä. Joka liikkeen täytyy onnistua”, sanoo metsuriyrittäjä Petri Oksanen. Oksanen esitteli pihapuiden kaatoa Loimaalla Varsinais-Suomessa tammikuun alussa. Pihapuiden kaato työllistää Oksasta varsinkin talvisin ja keväisin, kesät ja syksyt kuluvat pääosin metsänhoitotöissä. Lue lisää perjantaina 20.1. ilmestyvästä Metsälehdestä. ✏️: Liina Kjellberg 📹: Liina Kjellberg #metsälehti #polkuomaanmetsään #pihapuu #metsuri
Metsänhoitaja Kaisa Luukkonen on kotoisin Ruokolahdelta, jossa hän on VT-tyypin männikkökankailla myös sielunmaisemissaan. Kaisa Luukkonen hoitaa metsäasiantuntijana UPM:n omia metsiä. Tähän vuodenaikaan eli syksystä talven yli kevääseen hänellä ei ole vapaa-ajan ongelmia, sillä nyt käynnissä on metsästyskausi. Luukkonen tietää myös, miten metsänhoidossa otetaan huomioon myös riistanhoidolliset elementit. UPM on tehnyt myös linjauksen, että rehevissä korvissa ei tehdä lainkaan avohakkuita. Kuuntele uusin jakso Spotifyssä, https://open.spotify.com/episode/2MMVdBLx58LeHAzz1R5WsX?si=NDfyyR1HSDS3tPCTV8JXgg Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsälehden ja Metsämiesten säätiön kanssa. Toimittajana on Sini Silvàn. #metsälehti #polkuomaanmetsään #ihanmetsässä #podcast
Rekisteröityneenä saat enemmän! Metsälehden printtitilaajana käytössäsi on myös verkkosivujemme (www.metsalehti.fi) maksulliset sisällöt. Pääset niihin käsiksi rekisteröitymällä verkkosivuillemme ja syöttämällä asiakasnumerosi rekisteröitymislomakkeelle. Toimittajamme Mikko Riikilä opastaa tällä videolla miten se tapahtuu. Vaikket olisikaan vielä Metsälehden tilaaja, rekisteröityneenä pääset julkaisemaan kuvia Lukijoiden kuvissamme ja ottamaan osaa aktiivisiin metsäalan keskusteluihin keskustelupalstallamme. Pääset rekisteröitymään täältä: https://www.metsalehti.fi/rekisteroidy/ Nähdään verkossa! #metsälehti #polkuomaanmetsään
Metsäkoneenkuljettajaksi Ruokolahdella opiskellut valmistunut Tuomas Lahtinen sai heti opintojen päätteeksi vakituisen työn. Asiat ovat siis mallillaan. Lahtinen viihtyy paitsi koneen puikoissa myös kalareissuilla. Metsäkoneet ovat kiehtoneet häntä jo pikkupoikana. Hän kävi sinnikkäästi katsomassa koneiden työskentelyä. Ja parhaimmillaan kuljettajat päästivät tutustumaan myös koneisiin. Tuomas Lahtista jututettiin Ihan metsässä -podcastiin Imatralla. Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsälehden ja Metsämiesten säätiön kanssa. Toimittajana Sini Silvàn. Kuuntele uusin jakso Spotifyssa: https://open.spotify.com/episode/3t2Buf6PSAZDOdIFGXiiJJ?si=k1XW0O2ZTumEI-GQR5HVTg #metsälehti #polkuomaanmetsään #ihanmetsässä #podcast
Ihan metsässä -podcast vieraili Keski-Suomessa Keuruulla. Haastateltavana ovat yrittäjäveljekset Kai ja Aki Laaja Keuruulta. Heidän yrityksellään Metsä-Multialla on Keski-Suomessa melkoinen määrä metsäkoneita. Erityistä yrityksessä on kuitenkin sen henkilöstöpolitiikka. Aki ja Kai Laajalle paitsi puunkorjuulla, myös henkilöstöllä tuntuu todella olevan väliä. Podcastissa kuullaan tästä lisää, keskisuomalaisissa rantamaisemissa. Podcast on toteutettu yhteistyössä Metsämiesten säätiön ja Metsälehden kanssa. Toimittajana Sini Silvàn. Kuuntele uusin jakso täältä: https://open.spotify.com/episode/7fMojFEojQ6WxD0h1Sysfp?si=Y2xXLrOvQAC7pSeM2WgXog #metsälehti #polkuomaanmetsään #ihanmetsässä
Metsälehti tapasi Kuopiossa Suomen Metsäkeskuksen johtavan metsänhoidon asiantuntijan Markku Remeksen ja laittoi miehen selittämään sanoja. Remes on aktiivinen suomalaisen metsänhoidon puolestapuhuja, jolla on paljon tietoa ja mielenkiintoisia näkemyksiä. Lue 11.11.2022 ilmestyvästä Metsälehti Makasiinista Remeksen laaja haastattelu, jossa hän esittää painavan näkemyksensä muun muassa taimikoiden viljelytiheyksistä. #metsälehti #polkuomaanmetsään #metsänhoito #viljelytiheys
Mika Tiimonen opiskeli Jyväskylän yliopistossa matematiikkaa, eteni lisensiaatiksi asti. Hän teki elämässään kuitenkin ison suunnanmuutoksen ja vaihtoi uraa metsäpalveluyrittäjäksi ja sen rinnalla metsäsijoittajaksi. Sen askeleen ottamiseen hän sai rohkaisua toiselta metsäsijoittajalta. Uusimmassa Ihan metsässä -jaksossa Mika Tiimonen tavataan Tellan tilalla Pohja-Lankilan suunnalla Ruokolahdella. Päivän urakkana on ollut taimienistutus. Sää on mitä parhain ja aurinkoinen, sadesääkään ei Tiimosta hidasta. Hän pohtii, että vielä yhtenäkään päivänä ei ole harmittanut lähteä metsään töihin. Hän arvioi, että oma fyysinen kunto ainakin on nyt parempi kuin mitä se olisi ollut aiemmassa ammatissa. Kuuntele tästä uusin Ihan metsässä -jakso: https://open.spotify.com/episode/58DDlQO5UZ4HtQvuriTrgZ?si=cySFX41SQna8NG8M1Pc1EQ&nd=1 #metsälehti #polkuomaanmetsään #ihanmetsässä #metsäsijoittaja #metsäpalvelu
