Tulva

26/06/2024

Hyvää pride-viikkoa! Lauantaina vietetään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavaa pridea, ja sen kunniaksi julkaisemme verkkosivuillamme viime numerossa ilmestyneen henkilökuvan Eva Isakssonista.

Isaksson on pitkän linjan ihmisoikeus- ja rauhanaktivisti, joka on tehnyt vaikuttavan monipuolisen uran. Isaksson lähti 70-luvulla mukaan silloin vasta perustettuun Setaan. Kipinä järjestötoimintaan ei syttynyt pelkästä idealismin liekistä – Isaksson myös halusi löytää sitä kautta tyttöystävän. Ihmisoikeusjärjestö Seta ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta.

Lue Pinja Eskolan kirjoittama henkilöjuttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/eva-isakssonista-tuli-aktivisti-koska-han-halusi-tyttoystavan/

18/06/2024

Wille Rydman vaikuttaa haluavan kansalaisten suhtautuvan vapaaseen mediaan samalla tavalla kuin patriarkaatti suhtautuu seksuaalirikoksista kertoviin naisiin, kirjoittaa päätoimittaja Hanna Hantula.

Oppositiopuolueet vasemmistoliitto, vihreät ja sdp jättivät tiistaiaamuna eduskunnalle välikysymyksen elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps) asemasta. Rydman on yrittänyt hiljentää itseensä kohdistuvaa kritiikkiä tekemällä rikosilmoituksen Helsingin Sanomien jutusta, jossa kerrotaan hänen käyttäytyneen teini-ikäisiä tyttöjä kohtaan ahdistavalla tavalla.

Kommentissaan Hantula huomauttaa Rydmanin tapauksen osoittavan, ettei MeToo ole mennyt "liian, eikä edes kovin pitkälle." Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/paatoimittajalta-lehdistoa-valehtelusta-syyttava-aarioikeisto-poliitikko-on-yhta-luotettava-kuin-naisia-valehtelijoiksi-syyttava-raiskaaja

17/06/2024

Tulvan kolumnisti Alma Tuuva lukee kirjoja, m***a ymmärtää hyvin, miksi moni ei tee samaa. Kulttuuriväen pitäisi hänen mielestään jättää Tiktokia selaavat väsyneet ihmiset rauhaan. Yhteiskunnassa, jossa tuottavuusvaatimukset kasvavat kasvamistaan, on Tuuvan mielestä kohtuutonta moralisoida arjen uuvuttamia ihmisiä.

Lue koko kolumni Tulvan verkkosivuilta: https://tulva.fi/lue/rahaa-ajatella/

Kuva: Sofia Okkonen

11/06/2024

Aina Matilda G. af Soldan-Friberg antaa vinkkejä lukijoiden arkisiin ja ei-arkisiin kriiseihin. Tällä kertaa seurapiirivaikuttaja ja naisasianainen Aina Matilda ohjeistaa lukijaa, jonka toisessa vaakakupissa on miesvaltaisen alan hyvä palkka ja toisessa taas ummehtuneen patriarkaalinen työyhteisö. Paraneeko vaihtamalla?

Lue Aina Matildan vinkit työelämään Tulvan verkkosivuilta: https://tulva.fi/lue/alanvaihto-vai-miespalkka/

05/06/2024

Millaista on feministinen seksi – ja mitä jos se ei olekaan kuumaa? Ennaliina Leiwon essee käsittelee feminismin sisäisiä seksikiistoja. Rintamalinja erottaa kaupallista seksiä vastustavat radikaalifeministit seksipositiivisuuden puolestapuhujista.

Koska seksi ja naisen keho ovat olleet tuhansia vuosia kuumaa kauppatavaraa, feministillä voi olla vaikeuksia löytää suhdetta omaan seksuaalisuuteen. Aihe on jakanut feministejä kauan. Voiko patriarkaaliset rakenteet jättää huomiotta, kun puhutaan yksilön nautinnosta?

Lue koko essee: https://tulva.fi/lue/panemisen-politiikkaa/

Kuva: Aleksi Tikkala & Piia Emilia

03/06/2024

Frida Kriikku kirjoittaa esseessään raiskauksen uhrin kokemasta vihasta rikoksen tekijää ja rikosta normalisoivaa yhteiskuntaa kohtaan. Raiskausta ei voi sovittaa, eikä tekijän saama tuomio tai uhrin saamat vahingonkorvaukset poista raiskaajan aiheuttamaa traumaa.

Silti tekijän saama tuomio on tärkeä, jotta uhri voi kokea olonsa kuulluksi ja uskotuksi. Kenellä on oikeus langettaa tuomio raiskaajalle, ja kuka päättää, mikä on oikeudenmukainen rangaistus? Lue koko juttu: https://tulva.fi/lue/voiko-raiskausta-hyvittaa/

Kuvitus: Ione Rawlins

29/05/2024

Bacha posh on darin kieltä, ja suoraan käännettynä tarkoittaa pojaksi puettua. Kyseessä on vanha afganistanilainen tapa pukea tyttölapsi pojan vaatteisiin, jos perheeseen ei synny poikia. Pojan sosiaalisen roolin omaksuminen mahdollistaa tytölle vapaamman elämäntyylin.

Afganistanilainen 26-vuotias Farkhunda vietti elämänsä 14 ensimmäistä vuotta poikana. Tulvan haastattelussa hän kertoo, miksi toivoo että tavasta luovuttaisiin. Lapsuudessa koettu paljastumisen pelko ja ja kaksoiselämän aiheuttama stressi purkautuivat hänen kohdallaan myrskyisenä teini-ikänä ja vaikeuksina tulla toimeen omien tunteidensa kanssa.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/pojaksi-puettu/

27/05/2024

Vaihdevuodet voivat tuoda mukanaan paljon rankempiakin oireita kuin kuumat aallot. Toimittaja Salla Paajanen ja elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa kertovat uusimman Tulvan kansijutussa, miksi ja miten vaihdevuosien hoitoa pitäisi parantaa Suomessa.
🌶️
Vuoksenmaa ja Paajanen ovat molemmat mukana kansalaisaloitteessa, joka ajaa vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamista hyvinvointialueille. Nyt perusterveydenhoidossa ei aina tunnisteta unettomuutta, mielialanvaihteluita ja nivelkipuja vaihdevuosien oireeksi.
🔥
Johanna Vuoksenmaa on elokuva- ja tv-ohjaaja, jonka Ylellä esitetty sarja Hormonit! käsittelee sitä, miten muun muassa vaihdevuodet laittavat keski-ikäisten päähenkilöiden rakkaussuhteet ja muun elämän mullin mallin. Vuoksenmaa tunnustautuu haastattelussa “innokkaaksi lääketieteen harrastajaksi” ja toivoo, etteivät naiset kilpailisi keskenään sillä, kuka pääsee vaihdevuosista helpoimmalla.
🌡️
Salla Paajanen on freelance-toimittaja ja monelle tuttu kasvo Ylen alueellisista tv-uutisista ja Ajankohtaisesta kakkosesta. Paajanen kertoo saaneensa vaihdevuosiltaan “tuplajättipotin kauheuksia”, ja on vertaistuen antamisen nimissä puhunut paljon omista kokemuksistaan julkisesti. Hän sanoo silti ymmärtävänsä, miksi aihe on joillekin tabu – monet vaihdevuosioireista ovat “noloja juttuja”, Paajanen tokaisee.
🥵
Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/ei-mitaan-menetettavaa/

P.S. Uudistimme verkkosivujamme. Kerro kommenteissa, mitä mieltä olet uudesta lookista!

23/05/2024

Uusi Tulva ilmestyy ihan näinä päivinä! Tämä alkukesän lukupaketti löytyy ainakin näistä kivijalkaliikkeistä:
Akateeminen kirjakauppa, Helsinki
Nide, Helsinki
Rosebud, Helsinki & Kuopio
Pp., Helsinki, Tekstin talo
📚
Puuttuuko oman paikkakuntasi kirjakauppa tai kuppila listalta? Etsime jatkuvasti uusia jälleenmyyjiä lehdelle, joten ilmianna meille hyvä jälleenmyyntipaikka tai pyydä omaa lähikauppiastasi ottamaan Tulva myyntiin!
📚
Joka tapauksessa Tulvaa saa aina ja kaikkina vuorokaudenaikoina Naisasialiitto Unionin verkkokaupasta. Kestotilaus sisältää 4 numeroa ja maksaa 34,50 euroa / vuosi: https://holvi.com/shop/unioni/section/tulva/

22/05/2024

Verta, hikeä ja kyyneliä – niistä on Tulvan seuraava numero tehty. Tulva 2/2024 pohtii feministisiä ratkaisuja ja selityksiä kärsimykseen. Mukana muun muassa:

🔥 Vaihdevuodet tulevat sinullekin! Kanteen kuvatut elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa ja toimittaja Salla Paajanen haluavat, että menopaussiin ja andropaussiin saisi Suomessa parempaa hoitoa.

🇦🇫 Afganistanissa moni poika onkin salaa tyttö. Vanha perinne kannustaa tyttöjen vanhempia pukemaan lapsensa pojan vaatteisiin. Poikana 14-vuotiaaksi elänyt Farkhunda kertoo, miksi hän toivoo, että tavasta luovuttaisiin.

🔫 Millaista on feministinen seksi – ja mitä jos se ei olekaan kuumaa? Ennaliina Leiwo kysyy esseessään, ovatko feministiset seksisodat todella ohi, vai onko pitkä rauhan aika sittenkin vain venähtänyt tulitauko.

🤢 Pahoinvointia, paineita ja ylitiukkoja ruokarajoituksia: Rehellinen raskausviikkokalenteri kertoo, miten lisääntymisen yhtälöstä vähennetään patriarkaatti.

💪 Maaseudun miesihanne masentaa – Paavo Kässi kertoo esseessään, miten maitotilalla kasvaminen nyrjäytti suhteen työhön pitkälle aikuisikään.

⚖️ Voiko raiskausta hyvittää edes tuomion kärsimällä? Frida Kriikku pohtii esseessään, miten on mahdollista määrittää oikeudenmukainen seuraamus seksuaalirikoksesta.

🫰My Voice My Choice: Naisasialiitto Unionin sivuilla paljon asiaa aborttioikeudesta ja siitä, miksi se pitää turvata nyt kaikille EU:ssa.

+ Melkein 60 sivun edestä arvioita, journalismia, sarjakuvaa & Alma Tuuvan kolumni…

Tulva 2/2024: Kärsimys ilmestyy ensi viikolla. Ryhdy tilaajaksi nyt: https://holvi.com/shop/unioni/section/tulva/

Kuva: Aava Eronen

12/05/2024

Tänään vietetään äitienpäivää. Heleä keväinen juhla perinteisine perheidylleineen on monelle yksin lapsiaan kasvattavalle kaukainen haavekuva. Valtaosa suomalaisista yksinhuoltajista on naisia, joille äitienpäivä on vain yksi lukuisista päivistä, joina arjesta on selviydyttävä.

Pitkässä lukujutussa pohditaan, miksi hoivavastuu eroperheiden lapsista jää edelleen niin usein äidin niskoille. Tiesitkö, että lapsella on Suomessa oikeus tavata etävanhempaansa, eron jälkeen, m***a vanhemmalla ei ole mitään velvollisuutta tavata lastaan?

Yllättäen yksinhuoltajaksi jäänyt Liisa pohtii, miksi miehille on sosiaalisesti niin hyväksyttyä hylätä lapsensa.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/yksinhuoltaja-on-melkein-aina-aiti/

P.S. Äitienpäivätarjouksemme on voimassa vielä tänään! Tilaa nyt, niin saat Tulvan kestotilauksen ensimmäisen vuoden roimaan alehintaan: https://holvi.com/shop/unioni/product/0f83d7ab991ed319cb6a32763ee9cc16/

Teksti: Petriina Punna & Elina Wallin

08/05/2024

Äitienpäivä tulee taas! Mitä jos tänä vuonna lahjoittaisit elämäsi äitihahmolle yhteisiä puheenaiheita? Feministinen aikakauslehti Tulva ilahdutaa, liikuttaa ja informoi neljästi vuodessa. Seuraavassa, loppukuusta ilmestyvässä numerossa puhutaan muun muassa vaihdevuosista, Afganistanin tytöistä ja siitä, onko raskaus yhtä kärsimystä. Nyt vain 29,50!

Toimitamme tällä hetkellä tuotteita ja Tulva-lehteä vain Suomen sisällä. Ostamalla kaupan tuotteita tai lahjoittamalla tuet Unionin vaikuttamistyötä. Keräysluvan tiedot: Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2022/870 on voimassa 31.5.2022 alkaen kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata...

03/04/2024

Emilia Männynvälin esseestä Toiste en suostu katoamaan nousi viime syksynä kulttuurikiista, koska teksti oli monen mielestä transvihamielinen. Kirjailija Raisa Omaheimo ja tutkija Saara Särmä päättivät selvittää juurta jaksain, mikä tekstissä osuu intersektionaalisen feministin hermoon. Kahden feministin dialogissa pohditaan liittolaisuutta, olettamisen välttämättömyyttä ja sitä, mikä on cis-naiseuden ydin.

Lue koko teksti verkkosivuillamme: https://tulva.fi/lue/liittolaisuudesta-kieltaytyminen-tuntuu-iskulta-palleaan/

Teksti: Raisa Omaheimo & Saara Särmä

Oikaisu: Alkuperäisessä postauksessa oli virhe. Saara Särmän sitaatti oli lähteytetty Raisa Omaheimon sanomaksi. Vanha postaus on nyt poistettu.

21/03/2024

Harva vaate kantaa yhtä monia tarinoita, signaaleja ja historiaa kuin saamelaisten kansanpuku gákti, jona se pohjoissaameksi tunnetaan. Gákti ja muut saamenkäsityöt ovat täynnä oman yhteisön jäsenille tarkoitet­tuja viestejä ja niiden sanotaankin joskus olevan oma kielensä. Viestit kertovat esimerkiksi esineen omista­jan perheestä, suvusta, esivanhempien elinkeinosta ja kotiseudusta, m***a voivat ilmaista myös paljon muuta kantajansa identiteetistä.
🏳️‍🌈
Miten gákti taipuu ilmaisemaan binääristä poikkeavaa sukupuoli-identiteettiä? Entä miksi queer-gáktin päälle pukeminen voi olla helpottava kokemus? Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/pehmeat-haarniskat/
🏳️‍🌈
Teksti: Lotta Raukomaa
Kuva: Lotta Hagelin

18/03/2024

Äkkiseltään vaikuttaa siltä, että näyttelijä, näytelmäkirjailija ja aktivisti Noora Dadu suuntaa energiansa aivan eri asioihin. Yhtenä päivänä hän ilmoittaa kirjoittavansa kirjan, joka käsittelee teatterialan syrjiviä rakenteita. Toisena hän on mukana perustamassa Suomeen uutta kansalaisjärjestöä, joka ajaa palestiinalaisten oikeuksia. Ensivaikutelma ei kuitenkaan pidä paikkaansa – molemmissa nimittäin on kyse sortavien rakenteiden purkamisesta.

Viime vuonna alkunsa saanut Sumud-verkosto puhuu palestiinalaisten asiasta ja yrittää vaikuttaa suomalaisiin vallankäyttäjiin. Työ on välillä turhauttavaa, Dadu kertoo. ”Me tehdään tätä kuukausikaupalla ilman palkkaa, jotta saadaan heidät tekemään vähän parempia tekstejä tai päätöksiä. Meidän pitäisi harrastuspohjalta pysäyt­tää kansanmurha.”

Tammikuussa julkaistu Dadun kirjoittama Roolitus-kirja puolestaan käsittelee teatterialan syrjiviä rakenteita. Sen perusviesti on, että myös POC-ihmisen pitää voida näytellä ihan tavallista tyyppiä. ”Jos roolitusta halutaan parantaa, pitää mahdollis­taa monenlaisten ihmisten pääsy näyttelijöiksi Suomes­sa. Pitää ottaa vastuuta siitä, miten näyttelijöitä alalle kannustetaan ja rekrytoidaan eri yhteisöistä”, Dadu sa­noo. ”Pitää myös kirjoittaa kiinnostavia, universumin kokoisia rooleja kaikenlaisille kehoille.”

Sekä Sumud että Roolitus nojaavat intersektionaalisuuden periaatteisiin. Moni kokee sanan hankalaksi, m***a Dadun mielestä sitä on turha pelätä. Dadu ajattele, että intersektionaalinen lähestymistapa syrjinnän tarkastelussa ja roolittamisessa on tärkeää, koska muuten voi unohtua se, että syrjintää aiheutta­vat samaan aikaan monet eri asiat. Intersektionaalinen lähestymistapa mahdollistaa sen, että ihmiset voivat katsoa sekä itseään että toisiaan kokonaisina. ”Me emme ole viipaleita”, Dadu muistuttaa.

Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/noora-dadu-emme-ole-viipaleita/

🖋️: Merit Hietanen

13/03/2024

Tulvan kolumnisti Alma Tuuva on huomannut viime aikoina hahmottavansa maailman yhtenä suurena zombileffana.
🧟‍♀️
Sosiaalisessa mediassa antifeministien kanssa vääntämään kyllästynyt Tuuva kirjoittaa, että erimielisten käännyttäminen omalle kannalle on usein epäkiitollista hommaa. Jos nettitrollit ovat kuin zombeja, joiden tilaan ei ole parannuskeinoa, pitäisikö feministien keskittyä pikemminkin vaalimaan omia maailmanlopussa selviämistä helpottavia yhteisöjään?
🧟‍♀️
"Kuvittele, että zombi on juuri hyökkäämässä sinua päin. Zombille voi kyllä yrittää selittää, että aivosi ovat sinulle tärkeät, ja siksi niiden syö­minen olisi väärin. Samalla tavalla voimme selittää rikkaille, että köyhiltä leikkaami­nen on huono veto ja hiilinieluja kannattaa suojella. Olisi kuitenkin tyhmää laskea sen varaan, että puheenvuorosi jälkeen zombi perääntyy."
🧟‍♀️
Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/zombiepidemia/

08/03/2024

Hyvää naistenpäivää! Juhlista tasa-arvoa tilaamalla feministinen aikakauslehti Tulva itsellesi tai lahjaksi. Kestotilauksen ensimmäinen vuosi nyt vain 30 euroa! Sunnuntaiyöhön saakka, joten toimi nopeasti: https://holvi.com/shop/unioni/product/c2078c96887ecd8b495e5915e80af15d/

Feminismiä kotiin kannettuna! Tilaa nyt maailman ainoa suomenkielinen feministilehti! Kun tilaat nyt, alkaa tilaus ensi vuoden ensimmäisestä numerosta, joka ilmestyy helmi-maaliskuun vaihteessa. Vuonna 2024 Tulva ilmestyy neljänä erillisenä numerona, kun aiemmin olemme tehneet kaksi normaaliko...

07/03/2024

Esikoiskirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini haluaa, että myös valkoiset feministit opettelevat puhumaan kunniaväkivallasta. Oman kortensa hän on jo kantanut kekoon kirjoittamalla kirjan avioliitosta, johon perhe hänet pakotti.
🌊
Al Husainin omaelämäkerrallinen romaani Huono tyttö kertoo, miten päähenkilön irtaantuminen islamista saa sukulaiset järjestämään hänelle pakkoavioliiton. Huono tyttö on suorapuheisuudessaan ravisuttava lukukokemus, joka on avannut monet silmät näkemään Suomessakin tapahtuvaa kunniaväkivaltaa. Kirjailija itse toivoo, ettei aiheesta puhuminen jäisi aina uhrien harteille.
🌊
”Puhumista ei voi vastuuttaa väkivaltaa kokeneille”, toteaa Al Husaini. Jos vastuu sysätään uhreille, he uupu­vat. Al Husaini kertoo ymmärtävänsä, miksi moni valtaväestöön kuuluva pitää aihetta vaikeana – moni pelkää pelaavansa rasistien pussiin. ”Rasisti tulee käyttäytymään rasistisesti riippu­matta siitä, mitä sanotaan”, Al Husaini kuitenkin toteaa muistut­taen, että mitä enemmän jostain vaietaan, sitä helpompi sitä on käyttää lyömäaseena. Lue koko juttu: https://tulva.fi/?p=3393&preview=true&_thumbnail_id=3441
🌊
Teksti: Pinja Eskola
Kuvat: Aava Eronen

06/03/2024

Intifada on arabiankielinen sana, joka tarkoittaa pois ravistelua. Suomen kielessä sanalla viitataan yleensä kahteen palestiinalaisten kansannousuun Israelin laitonta miehitystä vastaan vuosina 1987 ja 2000.
🇵🇸
Uusimmassa Tulvassa näyttelijä, näytelmäkirjailija ja Palestiinaa puolustava aktivisti Noora Dadu kertoo, miten hänen käsityksensä maailman muuttamisesta on muuttunut vuosien varrella. Dadu ajatteli nuorempana, että hänen tapansa muuttaa syrjiviä rakenteita on olla itse mahdollisimman vapaa. Syrjinnästä Dadu ei halunnut puhua, sillä hän ajatteli muutoksen tapahtuvan ennen kaikkea elämällä muutoksen itse todeksi, ei valittamalla. ”Nyt ajattelen, että on ihan hyvä valittaa”, Dadu kertoo.
🇵🇸
Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Dadu on ollut mukana perustamassa intersektionaalista Sumud-verkostoa, joka ajaa Suomessa palestiinalaisten oikeuksia. Lisäksi Dadulta julkaistiin alkuvuodesta uusi kirja, Roolitus. Roolitus puhuu siitä, millaisia rooleja vähemmistöön kuuluville näyttelijöille tarjotaan. Usein ne ovat litteitä ja kliseisiä. Dadu näkee sekä roolitussyrjinnän että palestiinalaisen kansanmurhan osana samaa epäinhimillistämisen jatkumoa.
🇵🇸
”Oli kyseessä sitten Palestiina, saamelainen elämä, maan korjaaminen tai roolitus, on kysymys itselleni sama: Miten alistussuhteesta siirrytään kunnioittavaan, tasavertaiseen suhteeseen? Mitä kaikkea se vaatii?”, kysyy Dadu.
🇵🇸
Lue koko juttu tällä viikolla ilmestyvästä Tulvasta: https://holvi.com/shop/unioni/section/tulva/

05/03/2024

Tällä viikolla ilmestyvässä Tulvassa puhutaan kunniaväkivallasta. Kunniaväkivaltaa tapahtuu yhteisöissä, joissa suvun kunnian katsotaan riippuvan sen jäsenten käytöksestä. Kun perheenjäsen rikkoo yhteisön sääntöjä, siitä saatetaan rangaista väkivallan eri muodoilla. Tämän ajatellaan palauttavan suvun kunnian. Fyysisen väkivallan lisäksi kunniaväkivaltaa voi olla myös esimerkiksi pakkoavioliitto tai ystäväpiirin tai liikkumisen tiukka rajoittaminen.

Lehden kanteen kuvattu aktivisti ja esikoiskirjailija Sara Al Husaini kertoo haastattelussa, mitä suomalaiset valkoiset feministit usein eivät ymmärrä kunniaväkivallasta. Al Husainin mukaan on tärkeää ymmärtää, että usein väkivallan tekijä ei itsekään haluaisi siihen ryhtyä. Moni ajattelee kunniaväkivallan olevan jotain äärimmäistä, kuten henkirikos. Siksi lievemmät muodot saattavat jäädä piiloon.

”Sitä tuntee nahoissaan jonkin tuntuvan pahalta ja väärältä, m***a kokemukselta puuttuu nimi”, kuvailee Al Husaini, joka itsekin on kokenut pakkoavioliiton, josta lopulta onnistui pääsemään irti.

Lue koko juttu tällä viikolla ilmestyvästä Tulvasta! Jos et ole vielä tilaaja, ei hätää – uusimman lehden saat verkkokaupastamme: https://holvi.com/shop/unioni/section/tulva/

04/03/2024

Vuoden 2024 ensimmäinen Tulva tippuu postilaatikoihin tällä viikolla! Presidentinvaalien ja kriisitalven jälkimainingeissa pureudumme nationalismin, yhteisöllisyyden, identiteetin ja kuulumisen teemoihin.

🫡 Kanteen kuvattu esikoiskirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Sara Al Husaini kertoo, miksi ei jaksa valkoisten feministien hyssyttelyä ja hymistelyä kunniaväkivallan ympärillä. Al Husainin omaelämäkerrallinen romaani Huono tyttö kertoo pakkoavioliitosta, josta päähenkilö pääsee pakenemaan.

🌲 Suomalaiset kutsuvat itseään metsäkansaksi, vaikka moni meistä ei ole koskaan edes nähnyt luonnontilaista metsää. Erikoista erityistä luontosouhdettamme pui Vita nuova -kollektiivilta lainattu esseisti Artemis Myllynen.

🧟‍♀️ Tunnetko joskus joutuneesi keskelle zombileffaa? Vertaistukea saa vakiokolumnistiltamme Alma Tuuvalta, jonka mielestä konservatiivien käännyttäminen feministeiksi tuntuu samalta kuin pyytäisi kohteliaasti, että zombi lakkaa syömästä aivoja.

🌈 Gákti, suomeksi saamenpuku, kertoo paljon kantajastaan heille, jotka osaavat viestejä lukea. Pitkässä featuressa perehdytään siihen, miten rikas käsityöperinne elää ajassa, jossa sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta ilmaistaan aiempaa vapaammin.

🇵🇸 Edelläkävijä-palstalle haastateltu näyttelijä, näytelmäkirjailija ja aktivisti Noora Dadu kertoo uudesta, roolitussyrjintää käsittelevästä kirjastaan ja siitä, miksi Suomeen tarvittiin Sumud-verkoston kaltainen intersektioonalisesti palestiinalaisten asiaa ajava liike.

+ paljon muuta: arvioita, ristikko, sarjakuva ja jo tutuiksi tulleet vakiopalstat!

Tulva 1/2024 ilmestyy tällä viikolla. Osta omasi verkkokaupastamme: https://holvi.com/shop/unioni/section/tulva/

28/02/2024

Transtaustaisten on nyt helpompi saada biologisia lapsia, kiitos yliopistollisten keskussairaaloiden tuoreen linjauksen.
🥚
Ensi viikolla ilmestyvässä Tulvassa kerrotaan Ouva Kotkanojasta ja hänen puolisostaan, jotka ovat odottaneet pitkään päätöstä lapsettomuushoidoista. Kotkanojan puoliso on transmaskuliini. Hänet on siis syntymässä määritelty naiseksi, m***a hänen sukupuoli-identiteettinsä on enemmän maskuliininen. Pariskunta on pitkään odottanut lupaa RIVF-hoitoihin eli perheensisäiseen munasolun luovutukseen.
🥚
Perheensisäinen munasolun luovutus eli RIVF-hoito mahdollistaa lapsen saamisen pariskunnille, joissa molemmat ovat kohdullisia. Siinä toinen parista luovuttaa munasolun, joka hedelmöitetään lahjaspermalla ja istutetaan toisen kohtuun. Näin molemmilla vanhemmilla on biologinen yhteys lapseen – toisella synnyttäjänä, toisella geneettisesti.
🥚
Lupaa RIVF-hoitoihin on pitänyt odottaa pitkään, sillä Suomessa ei ole tehty virallista linjausta siitä, kuuluvatko ne julkiseen terveydenhuoltoon. Vastikään yliopistolliset keskussairaalat ottivat ohjat omiin käsiinsä ja päättivät ryhtyä tekemään hoitoa pariskunnille, joissa toinen osapuoli on altis sukupuolidysforialle.
🥚
Aihetta käsitellään ensi viikolla ilmestyvässä Tulvan numerossa. Monia pariskuntia kohdannut ilouutinen RIVF-hoitojen aloittamisesta ei kuitenkaan lehteen ehtinyt printtiin. Sairaaloiden linjaus on helpotus monille sukupuolivähemmistöön kuuluville, m***a voivatko he luottaa siihen, että sairaaloiden linjaus kantaa tulevaan? Lue lisää verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/uusi-linjaus-transtaustaisten-on-nyt-helpompi-saada-lapsia/

23/02/2024

Oletko alle 25-vuotias? Onko tyttöys identiteetti, jonka olet valinnut, johon olet kasvanut tai jota sinulle on tuputettu? Tule mukaan tekemään Tulvan joulukuussa ilmestyvää Tytöt-teemanumeroa!

Tulva on feministinen aikakauslehti, joka käsittelee yhteiskuntaa, kulttuuria ja elämää kriittisellä ja intersektionaalisella otteella. Tytöt-numerossa sukelletaan tyttöjen maailmaan ja puhutaan siitä, mikä tyttöydessä on ihanaa, kamalaa, upeaa, pelottavaa, rumaa ja kaunista. Toivomme mukaan kirjoittajia monista eri taustoista. Teksteistä maksetaan palkkiot, joiden suuruus riippuu tekstin mitasta. Tulvan toimitus tukee kirjoitusprosessissa.

Lähetä juttutarjouksesi viimeistään 31.5. päätoimittaja Hanna Hantulalle osoitteeseen [email protected]. Vastaa viestissäsi seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä jutun aihe on?
- Mille palstalle se mielestäsi sopisi? Kuinka pitkän haluaisit siitä tehdä?
- Mihin lähteisiin pohjaat jutun? Keitä haastattelet, mitä kirjoja käytät taustatietona?
- Miksi aihe on tärkeä, kiinnostava ja ajankohtainen?
- Liitä mukaan pari juttu- tai kirjoitusnäytettä, jos sinulla sellaisia on! Näytteiden ei tarvitse olla aiemmin julkaistuja.

Valitsemme juttutarjouksista ne ideat, joista muodostuu yhdessä tasapainoisin kokonaisuus.

15/01/2024

"Jos näit jonkun varastavan ruokaa niin… Ei, et nähnyt." Näin kuuluu suosittu radikaalivasemmistolainen nettimeemi. Tätä ajatusta kirjailija ja teatterintekijä Amanda Palo lainasi loppuvuonna 2023 julkaisemassaan Instagram-postauksessa. Kieli poskessa kirjoitetussa somepostauksessa Palo ounastelee, että vuonna 2024 trendaavat jalapenot, työttömyys, vilpittömyys, taiteilija-dj Taika Mannilan energia, ruokakaupoissa huutaminen ja varastaminen.

Kolme viikkoa postauksen julkaisun jälkeen Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, jossa Palo laitetaan vastaamaan sanoistaan. Ei kai Palo vaan yllytä rikokseen, Hesari tenttaa. Juttu on varsin asenteellinen ja omiaan nostattamaan moraalista paniikkia. Tässä se muistuttaa uutisointia, joka viime viikolla keskittyi taiteilijana, meemiadminina ja Tulvan kolumnistina tunnettuun Alma Tuuvaan. Viimeviikkoinen kohu alkoi, kun Tuuva kertoi Ylen Sinkut paljaana -ohjelmassa jättäytyneensä tukien varaan, jotta voisi edistää taiteilijan uraansa ja hankkia kirjalleen kustannussopimuksen.

Sekä Tuuva että Palo ovat joutuneet kapitalismikritiikkinsä vuoksi isojen medioiden ja oikeistopoliitikkojen hampaisiin.

"On todella ymmärrettävää, miksi Tuuvan ja Palon sanomisten kauhisteleminen viehättää suomalaisia. Pöyristyminen on ihan kivaa ajanvietettä, koska siinä pääsee tuntemaan itsensä muita paremmaksi ihmiseksi. Mikäs sen mukavampaa kuin päästä kertomaan someseuraajilleen, miten ei hyväksy varastamista tai ole koskaan ottanut senttiäkään yhteiskunnan tukia vastaan. Poliitikoille moraalipaniikin kommentoiminen on ensiluokkainen tilaisuus. Siinä saa esittää ottavansa voimakkaasti kantaa täysin ilman sitä vaaraa, että kukaan olisi eri mieltä", kirjoittaa Tulvan päätoimittaja Hanna Hantula kommentissaan.

"Suomalainen valtamedia on ryhtynyt moraalinvartijaksi. Pöyristyksen herättäminen on tietysti laskevien levikkien maailmassa ymmärrettävää. Silti ajattelen, että jos media haluaa säilyttää paikkansa osana toimivan demokratian rattaita, pitää sen vartioida yksittäisten taiteilijoiden moraalin sijaan vallankäyttäjiä", Hantula jatkaa.

Lue koko teksti verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/paatoimittajalta-ala-tapa-ala-varasta/

20/12/2023

”Veganismi on mielissämme liian valkoista”, kirjoittaa Viral Vegans ja Students of Colour -yhdistysten perustajajäsen Sari Kivijärvi. Kivijärvi johdattelee lukijansa tarkastelemaan sortoa yhtenä ja samana jatkumona – riippumatta siitä, onko sen perusteena ihonväri, sukupuoli vai laji.
🍖
Millä tavoin mustan feminismin teoria ja käytäntö kytkeytyvät veganismiin? Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/mustien-feministien-nakokulmia-veganismiin-kohti-uutta-ajattelua/

18/12/2023

Liha on edelleen kulttuurissamme normaalien ihmisten normaalia ruokaa – erityisesti miehille. Miehet syövät enemmän lihaa kuin muut ja ovat myös vastahakoisempia luopumaan siitä. Miksi äijäruoka tarkoittaa niin monille juuri lihaa? Voiko maskuliinisuutta rakentaa niin, ettei siihen liity eläinten tappamista?
🍖
Pitkässä jutussa miesten ja lihansyönnin suhdetta pohtivat niin kuntosaliyrittäjä ja pitkän linjan eläinoikeusaktivisti Joni Purmonen, tutkijat Kadri Aavik ja Teea Kortetmäki sekä television Burgerimiehet-ohjelmasta tuttu Akseli Herlevi.
🍖
Lue koko juttu verkkosivuiltamme: https://tulva.fi/lue/aijaruokaa/
🍖
Teksti: Hanna Hantula
Kuvat: Aleksi Tikkala
Set design: Piia Emilia