Tutkijaliitto

Koti
Suomi
Helsinki
Tutkijaliitto

Tutkijaliitto Tieteellisen tutkimustyön tekijöiden yhdistys, joka edistää monitieteistä ja kriittistä tutkim

Tutkijaliitto on vuonna 1977 perustettu tieteellisen tutkimustyön harjoittajien yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea monitieteellistä ja kriittistä tutkimusta. Tutkijaliitto järjestää tieteellisiä seminaareja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, koulutus- ja tiedotustoimintaa sekä julkaisee tieteellistä kirjallisuutta ja Tiede & edistys -aikakauslehteä.

11/02/2025

Tutkimuspäivä: Merkkien elämästä – Kieli, ruumis ja aine runoudessa ja filosofiassa

Aika: 13.4.2025 klo 10.30–18.00
Paikka: Hietsun paviljonki

Ilmoittautuminen 31.3. mennessä: https://forms.gle/Jtx74JdqzRyYDnJC9

Merkkien elämästä -tutkimuspäivä kutsuu pohtimaan yhdessä perustavanlaatuista ongelmaa, joka koskee erilaisia tapoja ymmärtää ja käyttää kieltä. Kuinka voi olla mahdollista että ”sama” kieli taipuu sekä tiedollisiksi diskursseiksi että runoudeksi, taiteeksi? Entä kuinka kieli voi antautua teoretisoitavaksi niin monilla eri tavoilla, joita ei voi sulkea keskenään pois? Miten kieli voi vuoroin aineellistua tai ruumiillistua ja vuoroin irtautua kaikesta aineesta tai ruumiista? Kuinka kieli saattaa antautua käytettäväksi ja vastustaa kaikkea käyttöä, elää, kuolla ja syntyä uudestaan? Opillisesti kysymys on viime vuosisadan jälkistrukturalistisen ajattelun ja sen kanssa debatoivan, uuden vuosituhannen uusrealististen ja -materialistisen ajattelun eroista ja sokeista yhtymäkohdista.

Aiheen äärellä ovat Pauliina Haasjoki, Esa Kirkkopelto, Kuisma Korhonen, Raisa Marjamäki, Anna Nurminen, Pajari Räsänen, Antti Salminen, Olli-Pekka Tennilä, Eetu Viren sekä Corpus Dramaturgicum -ryhmä. Tutkimuspäivän koollekutsujana toimii Esa Kirkkopelto ja sen järjestää Tutkijaliitto yhteistyössä Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n kanssa.

Tapahtuma alkaa klo 10.30 ja ohjelmaosuus päättyy klo 18.00 mennessä. Sen jälkeen ilta jatkuu vapaan seurustelun merkeissä. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Tapahtumassa on tarjolla lounasta sekä kahvia. Tarjoilujen mitoittamiseksi ilmoittauduthan etukäteen 31.3. mennessä

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/Jtx74JdqzRyYDnJC9

04/02/2025

Tervetuloa Black Meme -kirjan julkaisutilaisuuteen Tekstin taloon. Tapahtuma on osa Black Meme -aiheista ohjelmistoa, jota tuottavat Helen Kaplinsky ja Vishnu Vardhani Rajan. Tilaisuudessa teoksen kirjoittaja Legacy Russell keskustelee yhdessä taiteilija Sasha Huberin ja kuraattori-filosofi Päiviö Maurice Omwamin kanssa.

Black Meme: A history of the Images that Make Us (Verso, 2024) on Legacy Russellin uusin teos. Kirjassa analysoidaan Mustaa kuvastoa ja sen paikkaa feminististen viitekehysten, visuaalisen kulttuurin ja Black studies -tutkimuksen puitteissa. Vaikka Mustien elämien kuvauksia onkin jätetty huomiotta ja suoranaisesti hävitetty, niillä on Russellin mukaan ollut keskeinen rooli nykyisen digitaalisen kulttuurin muodostumisessa. Black Meme kartoittaa Mustan kuvaston juuria ja kulkureittejä valokuvauksen ja elokuvan synnystä nykypäivän nettikulttuuriin.

Legacy Russell on New Yorkissa asuva kirjailija ja kuraattori. Hän on newyorkilaisen The Kitchen -gallerian toiminnanjohtaja ja pääkuraattori. Lisäksi Russell on toiminut Harlemissa sijaitsevan The Studio Museumin näyttelyiden apulaiskuraattorina. Työssään Russell keskittyy sukupuolen, performanssin, digitaalisen identiteetin/minuuden, internetin palvonnan ja median rituaalisuuden teemoihin. Russellin kirjoja, haastatteluja ja esseitä on julkaistu useissa maissa. Hänen esikoisteoksensa on Glitchfeminismi – Manifesti (2022, Tutkijaliitto). Black Meme: A history of the Images that Make Us (2024, Verso) on Russellin toinen kokonainen kirja.

Keskustelu järjestetään Tekstin talon Permantosalissa lauantaina 1. maaliskuuta klo. 17.30–19.00. Keskustelun jälkeen tiedossa on kirjamyyntiä (kirjakauppa Pp.) ja omistuskirjoituksia. Illan päätteeksi siirrytään bar Tÿpoon.

Tapahtumaa tukevat Taike, Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti sekä Museum of Impossible Forms.

Tila: Tekstin talo, Permantosali (Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki)

Päivämäärä: 1.3.2025
Aika: 17.30

Kieli: englanti

Lisätietoja: https://tutkijaliitto.fi/2025/02/04/black-meme-julkaisutilaisuus/

In English: https://www.tekstintalo.fi/tapahtumat/black-meme-book-launch

Permantosalin esteettömyystiedot: https://tekstintalo.fi/esteettomyystiedot

07/01/2025

Tutkijaliitto järjestää Tieteiden yönä tilaisuuden, jossa tarkastellaan petron ja hydron, öljyn ja veden, tematiikkoja. Tilaisuutta pohjustaa kuraattori Elina Suoyrjön ja väitöskirjatutkija Sakari Säynäjoen puheenvuorot. Puheenvuorojen jälkeen järjestetään lyhyt keskustelu. Tilaisuus toimii lähtökohtana Tutkijaliiton kesäkoululle 2025. Tervetuloa osallistumaan keskusteluun Tieteiden yössä 9.1. klo 20. Tapahtuma järjestetään Tekstin talon 6. kerroksen Parvisalissa (Lintulahdenkatu 3).

Klo 21 alkaa Parvisalissa Tiede & edistys -lehden keskustelu tiedejulkaisemisen voimista ja voimattomuuksista. Keskustelemassa aiheesta ovat lehden päätoimittajat Katariina Mäkinen ja Ari Korhonen.

03/01/2025

Tutkijaliiton verkkokaupassa on nyt ale! Kaikki kirjat -30 % koko tammikuun ajan alekoodilla ”tammikuu”. Alennus koskee myös kaikkia vuoden 2024 kirjoja.
Tervetuloa ostoksille osoitteeseen: https://tutkijaliitto.fi/tuote-osasto/01-paradeigma/

20/12/2024

Vuoden 2024 Tutkijaliitto-palkinto myönnetään Sumud-yhdistykselle, joka on kuluvan vuoden aikana kampanjoinut aktiivisesti palestiinalaisten oikeuksien puolesta.

Tutkijaliitto-palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on osoittanut, miten käsitteellinen ja käytännöllinen työ voivat yhdistyä uutta luovaksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. Tutkijaliitto-palkintoa on jaettu vuodesta 2017 alkaen. Tämän vuoden palkintoperusteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan Tutkijaliiton blogissa: https://tutkijaliitto.wordpress.com/2024/12/20/tutkijaliitto-palkinto-sumud/

03/12/2024

Kolmen ekologian ja Kaaosmoosin uuden laitoksen kunniaksi ilmestyi myös t-paita. Guattari, Félix -paitaa voi ostaa Tekstin talon Pienkustantajien kirjamyyjäisistä, jotka järjestetään 7.–8.12. klo 12–18.

Värit: Natural White, Ice Gray
Koot: L, XL, XXL

28/11/2024

Tutkijaliiton blogissa on nyt luettavissa Jaakko Karhusen kirjoittamat alkusanat Félix Guattarin Kolmen ekologian ja Kaaosmoosin uuteen yhdistettyyn laitokseen.
https://tutkijaliitto.wordpress.com/2024/11/26/psyykkinen-vai-poliittinen-kamppailu/

Tänään juhlitaan myös teoksen julkkareita. Tervetuloa Ylioppilasteatterille klo 18 eteenpäin! Luvassa keskustelua ja musiikkia.
https://www.facebook.com/events/8982790121731014

Tapahtumaa voi seurata myös striiminä alla tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=gLtbSvgDuXM

18/11/2024

Tutkijaliitto-podcastissa on julkaistu uusi jakso, jossa Viljami Hukka ja Jaakko Rintala keskustelevat Maurice Blanchot’n teoksesta Tuhon kirjoitus.

Maurice Blanchot’n (1907–2003) Tuhon kirjoitus on fragmenteista koostuva teos, jonka keskiössä on tuho. Blanchot’lle tuho edeltää niin olemassaoloa kuin kieltäkin ja toimii niiden kummankin eräänlaisena ennakkoehtona, niitä muodostavana ulkopuolena. Alun perin vuonna 1980 julkaistu teos sijoittuu Blanchot’n uran loppuvaiheille ja tuo yhteen useita hänen tuotantoaan läpäiseviä teemoja, kuten kirjoitus ja kirjallisuus, etiikka, subjekti, toiseus, fragmentti, yhteisö ja kuolema, peilaten niitä suhteeseen tuhon kysymykseen.

Tutkijaliiton uusimmassa podcast-jaksossa Tuhon kirjoitukseen ja yleisestikin Blanchot’hon ajattelijana paneutuvat teoksen suomentanut kääntäjä Viljami Hukka ja väitöskirjatutkija Jaakko Rintala. Keskustelussa käsitellään muun muassa sellaisia aiheita kuin psykoanalyysi, kirjoitus, etiikka, Blanchot’n suhde muihin filosofeihin, fragmentti sekä romantiikka. Hukka ja Rintala pohtivat myös, mikä heidät johti Blanchot’n pariin, mikä hänen tuotannossaan viehättää ja mitä tuho Blanchot’lle tarkoittaa.

Voit kuunnella jakson esimerkiksi Applen, Googlen ja Spotifyn podcast-palveluissa. Voit myös kuunnella Tutkijaliiton podcastin suoraan anchor.fm-sivulta, jossa myös linkit eri alustoille on listattuna. Podcastissa julkaistaan Tutkijaliiton julkaisuja ja tapahtumia käsitteleviä keskusteluja, haastatteluja ja esityksiä.

13/11/2024

Tutkijaliiton kevätkatalogi 2025 on ilmestynyt!
Katalogiin voi tutustua täällä:https://tutkijaliitto.fi/hallinta/wp-content/uploads/2024/11/tutkijaliitto_katalogi_kevat2025.pdf

11/11/2024

Tervetuloa Félix Guattarin Kolme ekologiaa / Kaaosmoosi -kokoomateoksen (https://tutkijaliitto.fi/kirjat/kolme-ekologiaa-kaaosmoosi/) julkkareihin Ylioppilasteatterille (Aleksanterinkatu 23) torstaina 28.11. klo 18 alkaen!

Kirjasta ovat keskustelemassa Eetu Viren, Venla Okkonen, Tero Nauha ja Jaakko Karhunen. Paneelia moderoi Juho Narsakka. Keskustelun jälkeen musiikkia soittaa Spilius, ja illanvietto jatkuu.

07/11/2024

Félix Guattarin Kolme Ekologiaa/Kaaosmoosi on ilmestynyt! Kirjat julkaistiin alun perin suomeksi Tutkijaliiton Polemos-sarjassa vuosina 2008 ja 2010. Nyt ilmestyneessä kirja kokoaa molemmat käännökset yksiin kansiin uuden kontekstoivan esipuheen kera.
Félix Guattari (1930–1992) oli filosofi, psykoanalyytikko ja poliittinen aktivisti, joka tunnetaan yhtäältä yhteistyöstään filosofi Gilles Deleuzen kanssa, toisaalta Jacques Lacanin oppilaana ja kokeellisen psykoanalyysin hahmottelijana. Kaaosmoosi ja Kolme Ekologiaa edustavat Guattarin myöhäistuotantoa, ja ne käsittelevät tietokapitalismin suhdetta ekologiseen kriisiin sekä tarjoavat apua pääomahenkisyyden saartamalle subjektiviteetille. Uudenlaisen subjektiviteetin tuotannon kysymys ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan monikriisin ajassa.
Kolme Ekologiaa/Kaaosmoosi on saatavilla Tutkijaliiton verkkokaupasta ja hyvin varustelluista kirjakaupoista.

01/11/2024

Millaista tietoa koulussa tarvitaan? Tiede & edistys -lehden järjestämässä tapahtumassa koulusta, tiedosta ja vallasta puhuvat kasvatustieteen tutkijat Mikko Niemelä ja Jenni Marjokorpi. Keskustelun pohjana on numerossa 3/24 julkaistu powerful knowledge -käsitettä tutkiva artikkeli.

Koulusta puhutaan usein työelämän ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta, jolloin kysymys tiedosta muuttuu kysymykseksi osaamisesta. Koulun perimmäinen tarkoitus on kuitenkin muu kuin osaajien tuottaminen: koulu voi tuoda lapset ja nuoret sellaisen tiedon äärelle, joka ylittää arkisen kokemuksen, ja joka on myös enemmän ja toisenlaista kuin valtaapitävien tieto. Tällainen syvällinen tieto voi tuoda valtaa ja voimaa, ja se voi edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Tervetuloa tapahtumaan Tekstin talon (Lintulahdenkatu 3) Permantosaliin torstaina 7.11. klo 18.

Keskustelu on samalla Tiede & edistyksen numeron 3/24 julkaisutapahtuma.

https://tiedejaedistys.journal.fi/issue/view/11158

24/10/2024

"Mikään ei voi olla filosofille vieraampaa kuin kuoleman ajatteleminen, itsensä rajaaminen maailmasta erilliseksi ja transsendentin hierarkian kuvitteleminen. Filosofia alkaa siitä, mitä ei voi ymmärtää. Se alkaa keskeltä eikä lopusta tai alusta. Keskellä on ero, se, mitä ei voida korvata ja kompensoida ja mikä juuri siksi voidaan vain toistaa. Ero on rajaton ja ainutkertainen.

Filosofi aloittaa keskeltä, m***a hän ei kuulu keskiluokkaan, eikä hänen järkensä ole terve. Keskiluokka ja terve järki arvioivat ja tuomitsevat tuloksen ja rajojen perustalta. Sen sijaan elämän – ja ajattelun – päämäärä on saada kaikki se, mikä voidaan vain toistaa, siis kaikki ainutkertaisuudet, yhteiseen, rajattomaan avaruuteen, jossa erot jakautuvat vailla viittausta rajoihin."

Jussi Vähämäen esipuhe kesällä laajennettuna laitoksena julkaistusta Gilles Deleuzen kirjasta Haastatteluja on nyt luettavissa Tutkijaliiton blogissa. Teksi on julkaistu alunperin kirjan ensimmäisessä painoksessa vuonna 2005. Deleuzen kirjan toinen painos on tilattavissa Tutkijaliiton verkkokaupasta sekä viikonloppuna myynnissä Helsingin kirjamessuilla ja Varjokirjamessuilla.

https://tutkijaliitto.wordpress.com/2024/10/23/esipuhe-kirjassa-gilles-deleuze-haastatteluja/

22/10/2024

Tutkijaliitto ja Tiede & edistys ovat mukana Helsingin kirjamessuilla sekä Varjokirjamessuilla!

OHJELMAA MESSUKESKUKSEN KRUUNUNHAKA-LAVALLA:

Pe 25.10. klo 12–12.30: Metsä puhuu!

Metsä on herättänyt viime aikoina kiivastakin yhteiskunnallista keskustelua, ja sen nimissä on esitetty monenlaisia puheenvuoroja. M***a voiko metsää itseään ajatella yhteiskunnallisena toimijana, jolla on oma ääni? Puhuuko metsä, ja miten metsän puolesta puhutaan? Kuka on metsän puolella? Mitä on ilmastoestäminen? Keskustelu perustuu Tiede & edistys -lehden numeroon 1/2024, joka käsitteli metsää.

Keskustelemassa Ville Lähde, Tuija Kokkonen ja Tero Toivanen. Haastattelijona Tiede & edistyksen päätoimittajat Ari Korhonen ja Katariina Mäkinen.

Pe 25.10. klo 13–13.30: Valkoista feminismiä purkamassa

Valkoisuuden normien sisällä pysyttelevä feminismi ei ole feminismiä. Näin toteaa ranskalainen tutkija ja aktivisti Françoise Vergès, jonka kirjan Dekoloniaalinen feminismi Tutkijaliitto julkaisi tänä vuonna suomeksi. Mikä valkoisessa keskiluokkaisessa feminismissä menee pieleen? Miten sen historia kietoutuu kolonialistiseen menneisyyteen? Entä mitä liittolaisuus voisi konkreettisesti tarkoittaa? Näitä kysymyksiä sekä Vergèsin ajattelua puidaan Tutkijaliiton järjestämässä keskustelussa feministitutkijoiden voimin.

Keskustelemassa Emma Kaskinen ja Katariina Yli-Malmi.

Pe 25.10. klo 18–18.30: Hiljaisuuden voima kirjallisuudessa

Puheen voima on ymmärrettävä laajemmin, kun sitä tarkastellaan kaunokirjallisen ilmaisun näkökulmasta: myös äänetön voi olla voimakasta, myös hiljaisuus voi puhua ja vaikuttaa. Ranskalaisen kirjallisuuden klassikon Marguerite Durasin teoksia tutkinut Aura Sevón on esittänyt, että Durasin teoksissa on tyyliteltyä hiljaisuutta, joka luo paradoksaalisesti aivan omanlaistaan kieltä. Miten yhteiskunnalliset voimat aiheuttavat hiljaisuutta, hiljentävät? Mistä hiljaisuus kertoo? Näitä teemoja pohditaan Tiede & edistys -lehden järjestämässä keskustelussa.

Keskustelemassa Aura Sevón, Katariina Mäkinen ja Ari Korhonen.

OHJELMAA VARJOKIRJAMESSUILLA:

Su 27.10. klo 17–18: Huomioita nimestä

Ruka Toivonen haastattelee tuoreen Huomioita nimestä -teoksen tekijää Emil Santtu Uuttua.

25/09/2024

Emil Santtu Uutun näytelmä Ihana tytär Erika – Huomioita nimestä on vuoden 2024 Lea-palkintofinalisti! Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry myöntää vuosittain Lea-palkinnon parhaalle kotimaiselle näytelmätekstille.

Teatterialan ammattilaisista koostuva kolmihenkinen raati perustelee valintaansa seuraavasti: "Emil Santtu Uutun Ihana tytär Erika - Huomioita nimestä on poikkeuksellisen tarkkaan hiotun dramaturgisen konseptin tulos. Näytelmän keskiössä on Jakovan Erikana tunnettu henkilö, ja häntä koskeva 1960-luvulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon talletettu muistiinpano. Arkistodokumenttien, tutkimuskirjallisuuden ja haastattelujen kautta näytelmän pienieleinen dramaturgia piirtää näkyviin Jakovan Erikaa koskevan muistiinpanon syntyä, merkitystä ja vaikutusta maailmassa, ja etsii todellista henkilöä muistiinpanon ja toisten tekemien määrittelyjen takaa. Teos pohtii, miten todellisuutemme perustuu vajavaiseen tietoon, ja antaa äänen historian varjoon jääneelle ihmiselle."

Vuoden 2024 Lea-palkinnon voittaja julistetaan maanantaina 7.10.2024 Tekstin talossa järjestettävässä Näytelmäkirjailijajuhlassa.

Osoite

FredrikinKatu 23 D 4
Helsinki
00120

Puhelin

+358504753317

Nettisivu

http://www.tutkijaliitto.fi/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Tutkijaliitto :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Tutkijaliitto :lle:

Videot

Esa Kirkkopelto: Logomimesis

Ohessa taltio Esa Kirkkopellon kirjan "Logomimesis – Tutkielma esiintyvästä ruumiista" julkistamiskeskustelusta. Mitä esiintyvillä taiteilla, erityisesti näyttelijäntaiteella, on annettavanaan filosofiselle, eettiselle ja poliittiselle ajattelulle tänä päivänä? Kirjasta keskustelevat Esa Kirkkopelto, Outi Condit, Eetu Viren ja Janne Porttikivi. Keskustelun lisäksi Kirkkopelto demoaa kirjassa esiteltyjä harjoitteita ruumiillisesti. *** Logomimesis. Tutkielma esiintyvästä ruumiista on filosofinen ja taiteellinen tutkielma esiintyvistä taiteista, ruumiista ja kielestä. Omintakeisen filosofisen analyysin ja toisaalta tarkan kokemusperäisen kuvauksen avulla teos näyttää, mihin taiteellinen tutkimus taiteellisten ilmiöiden tutkimuksena voi yltää ja kuinka se voi osallistua yhteiseen tiedonmuodostukseen tässä ja nyt. Se summaa tekijänsä monivuosikymmenisen filosofisen työn esiintyvien taiteiden tekijänä ja tutkijana. Teos synnyttää uudenlaista ymmärrystä ruumiillisuudesta, jolla ei ole suoraa vastinetta olemassa olevien ruumiin filosofioiden, luonnontieteen eikä arkikokemuksen piirissä. Kun esiintyvää ruumista tarkastellaan kielellisenä ilmiönä, kielen jäljittelynä – logomimesiksenä – alkaa taiteellisen kokemuksen ja muiden kokemuksen lajien välille ilmetä odottamattomia yhteyksiä. Esa Kirkkopelto on esitystaiteilija, filosofi ja taiteilija-tutkija. Hänen tutkimuksensa kohteena on esiintyvän ruumiin dekonstruktio sekä teoriassa että käytännössä. Vuosina 2007–2018 Kirkkopelto toimi Taideyliopistossa taiteellisen tutkimuksen professorina. Tällä hetkellä hän työskentelee samassa toimessa Lundin yliopistossa. Hän on myös Toisissa tiloissa -esitystaideryhmän perustajajäsen.

Tutkijaliiton kritiikkikahvila: Fanonin Poliittisia kirjoituksia. Keskustelemassa Jukka Könönen & Eetu Viren