Teologia.fi

Teologia.fi Tiede kuuluu kaikille - Teologia.fi esittelee yleistajuisesti teologian alan tutkimusta!

Teologia.fi-palvelun tehtävänä on esitellä suomalaista teologista tutkimusta. Palvelussa julkaistaan tutkimusartikkeleita kolme kertaa vuodessa vaihtuvan teeman mukaisesti. Lisäksi sivustolta löytyy muun muassa kirjaesittelyitä, ajankohtaisia uutisia ja opinnäytteiden pohjalta kirjoitettuja artikkeleita. Palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin teologiset tiedekunnat sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osasto.

Friedrich Schleiermacherin teologia pureutuu ajankohtaisiin yksilön uskonelämää koskeviin kysymyksiin:"Schleiermacherin ...
18/12/2025

Friedrich Schleiermacherin teologia pureutuu ajankohtaisiin yksilön uskonelämää koskeviin kysymyksiin:

"Schleiermacherin ansiona pidetään hermeneutiikan eli tulkintaopin kehittämistä. Siinä nähdään kaikuja romantikkojen tavasta kiinnittää huomio raa’an käsitteellisyyden ohella ihmisen aisti- ja tunnekokemukseen: uskonto on mielekästä käsittää uskontoperinteeseen sijoittuvan ihmisen sekä tämän henkilökohtaisen tilanteen välisenä vuoropuheluna. Ensi sijalla on kokemus, jonka ihminen uskonnollista kieltä käyttämällä koettaa saattaa kommunikoitavaan muotoon. Uskonnollinen kieli olisi näin ymmärrettynä kulttuuriin taltioitunut tapa käsitteellistää yleisinhimillisiä ja perimmäisiä tuntemuksia."

Lue lisää uudesta artikkelistamme "Schleiermacher. Uskonnon subjektiivisuuden tulkitsija" 👇 Linkki kommenteissa

18/12/2025
18/12/2025
18/12/2025

Musiikin siivellä yli rajojen?

"Uskonto Suomen ja Neuvostoliiton musiikkiyhteyksissä"

Professori Simo Mikkosen symposiumipuheenvuoro perustuu tuoreeseen kirjaan Äänirautaa rajalle – Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960–1985, jossa tarkastellaan maiden välisiä yhteyksiä erityisesti klassisessa musiikissa. Vaikka Neuvostoliitto oli ateistinen valtio, Suomeen tuotiin myös syvästi kristillisten säveltäjien kuten Arvo Pärtin, Alfred Schnittken ja Sofia Gubaidulinan teoksia. Kukin näistä säveltäjistä oli marginalisoitu neuvostoviranomaisten toimesta ja heidän musiikkinsa tuominen Suomeen edellytti suomalaisten ja neuvostoliittolaisten muusikoiden tiivistä verkostoitumista. Neuvostoliitosta verkostoissa oli mukana niin juutalaiseksi, venäläiseksi, virolaiseksi kuin latvialaiseksikin itsensä identifioivia muusikoita. Monikaan heistä ei itse ollut avoimen uskonnollinen, m***a kunnioitti säveltäjän maailmankatsomusta siinä määrin, että oli valmis ottamaan henkilökohtaisia riskejä. Yhteistyön salliminen – tai vähintäänkin katsominen sormien läpi – kertoo osaltaan muutoksista myös Neuvostoliiton viranomaisten suhtautumisessa uskontoon. Puheenvuoro tarkastelee sekä niitä reunaehtoja, jotka mahdollistivat syvästi uskonnollisten säveltäjien musiikin tuomisen Suomeen, että henkilöverkostoja, joissa teoksia tuotiin ja esitettiin Suomessa.

Simo Mikkonen on sosiokulttuurisen muistamisen professori Itä-Suomen yliopistossa. Mikkonen on erikoistunut itäisen Euroopan ja 1900-luvun jälkipuoliskon historiaan. Hän on tutkinut erityisesti Neuvostoliiton kulttuurihistoriaa, kulttuurin käyttöä ulkopolitiikan välineenä ja muuttoliikkeitä Venäjältä ja Neuvostoliitosta. Hän on kiinnostunut myös historiapolitiikasta, muistinpolitiikasta, sekä historianopetuksen kehittämisestä.

Lisätietoa symposiumista Karjalan teologisen seuran nettisivuilla: https://www.karjalanteologinenseura.fi/symposiumi-2026/

Ilmoittaudu mukaan 23.1.2026 mennessä täyttämällä lomake osoitteessa https://link.webropol.com/s/kts-rajat-2026

Symposiumin järjestämistä tukee Pohjois-Karjalan teologipiiri.

18/12/2025

Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.

02/12/2025

Uskonto pakenee helppoja määrittely-yrityksiä, ja moninaisuus on avain uskonnon ymmärtämiseen.

Kolmen uskonnon kuuntelevassa keskustelussa Abrahamin tarina avautui juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon näkökulmist...
02/12/2025

Kolmen uskonnon kuuntelevassa keskustelussa Abrahamin tarina avautui juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon näkökulmista. Näissä kaikissa Abrahamin esimerkillisyys ja etiikka korostuvat.

"Tottahan toki ”Abrahamin lasten” – siis abrahamilaisiksi kutsuttujen uskontojen – on ennemmin tai myöhemmin keskusteltava Abrahamista, kantaisästä ja profeetasta, ja siitä millaisia opetuksia kirjoituksistamme voimme häntä koskien löytää. Keskustelu käytiin kuuntelevan keskustelun eli Scriptural Reasoning -dialogin hengessä niin, että juutalaista osapuolta edustava Iiro Jääskeläinen oli valinnut yhteisesti luettavaksi Tooran tekstin, muslimeita edustava Isra Lehtinen Koraanin tekstin ja kristitty Christian Seppänen Uuden testamentin tekstin. Näin avautui kolme erilaista näkökulmaa Abrahamiin."

(Linkki tekstiin kommenteissa 👇)

02/12/2025

Kutsumme lämpimästi jättämään esitelmäehdotuksen Teologian ja uskonnontutkimuksen päiville 2026.

01/12/2025
01/12/2025

Ekumeeninen juhlavuosi huipentuu loppua kohti! Oletko jo kuunnellut piispa Matti Revon tuoreen podcast-sarjan Nikean tunnustus 1700 vuotta?

Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen podcast-sarja, jossa syvennytään kuuden luennon ajan Nikean uskontunnustuksen maailmaan: sen historiallisiin käänteisiin, teologisiin oivalluksiin ja siihen, miksi tunnustus on edelleen niin merkityksellinen.

Kuuntele helposti Spotifyn kautta!

01/12/2025

RAJAT-symposiumi lähestyy!

Mitä rajojen vahvistaminen kertoo ajastamme?

Professori Jussi P. Laine pohtii puheenvuorossaan, mitä turvallisuuden nimissä tapahtuva rajojen vahvistaminen kertoo tämänhetkisestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja solidaarisuuden rajoista.

"Yhä arvaamattomammassa maailmassa, jota leimaavat päällekkäiset kriisit, turvallisuusnarratiivit ovat nousseet hallitsevaan asemaan ja alkaneet määrittää rajojen merkitystä uudella tavalla. Tämä esitys tarkastelee, miten rajojen vahvistaminen – kuten esimerkiksi päätös rakentaa aita Suomen ja Venäjän väliselle rajalle – vaikuttaa paitsi turvallisuuden kokemukseen myös rajat ylittävän yhteisön toimintaedellytyksiin. Rajat, jotka aiemmin toimivat yhteistyön ja keskinäisen riippuvuuden areenoina, ovat muuttuneet epävarmuuden ja kontrollin symboleiksi. Ontologisen turvallisuuden näkökulmasta rajan suojelemisen eetos kertoo myös tarpeesta palauttaa jatkuvuuden tunne maailmassa, joka tuntuu luisuvan hallinnasta. Samalla se kuitenkin paljastaa paradoksin: mitä enemmän rajoja vahvistetaan, sitä syvemmälle turvattomuus juurtuu."

Jussi P. Laine toimii monitieteisen rajatutkimuksen professorina Karjalan tutkimuslaitoksella, Itä-Suomen yliopistossa. Laine tutkii rajojen monitasoista rakentumista, muuttoliikkeitä ja kokonaisturvallisuutta monitieteisestä näkökulmasta, keskittyen erityisesti raja-alueiden resilienssiin ja identiteettien muotoutumiseen geopoliittisten muutosten kontekstissa.

Lisätietoa symposiumista Karjalan teologisen seuran nettisivuilla: https://www.karjalanteologinenseura.fi/symposiumi-2026/

Ilmoittaudu mukaan 23.1.2026 mennessä täyttämällä lomake osoitteessa https://link.webropol.com/s/kts-rajat-2026

Symposiumin järjestämistä tukee Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä.

Osoite

Helsinki

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Teologia.fi :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Teologia.fi :lle:

Jaa