Ulkopolitiikka-lehti

09/01/2025

Muistatko vielä Bakun ilmastokokouksen?

Tutkija Radoslav Dimitrovin mukaan osa kansainvälisistä ilmastoinstituutioista on luotu tietoisesti epäonnistumaan tai jopa vesittämään globaalia ilmastopolitiikkaa. Dimitrov kertoo nähneensä omin silmin, kuinka monet delegaatiot ovat perustaneet organisaatioita, joiden ainoa tavoite on olla saavuttamatta mitään.

Miksi sitten osa asiantuntijoista jää sisällöltään tyhjiin instituutioihin tai avittamaan päätöksiä, jotka ovat lopulta vain sanahelinää?

Lue UP-lehdestä👇

Tietyt YK:n ilmastoelimet on suunniteltu epäonnistumaan, sanoo ilmastotutkija Radoslav Dimitrov. Konkaritutkija paljastaa epämiellyttävän totuuden ilmastodiplomatian ytimestä.

30/12/2024

Väisteleekö Euroopan unioni Kiina-suhteensa määrittelyä?

Brysselin myyrämme Niklas Helwig kirjoittaa, että EU:ssa saatetaan huomata, että paras vastaus Kiinan haasteeseen on tahallinen monitulkintaisuus.

Lue uusi kolumni ja vuoden viimeinen juttumme⬇

EU:n on tehtävä selkoa suhteestaan Kiinaan Trumpin kauden lähestyessä.

20/12/2024

Tänä vuonna uudistuneen UP-lehden puhutuimmat jutut käsittelivät mm. Venäjää, Lähi-itää ja Yhdysvaltoja. Vuoden ilmiöitä olivat politiikan tekopyhyys ja ajatusvinoumat.⬇️

📌 Maailmanpolitiikan tutkimuksen ytimessä on ollut vuosikymmenien ajan olleet valkoisten miesten tuotokset ja Yhdysvallat, mikä vinouttanut alan maailmankuvaa ja heijastunut ulkopolitiikan tekemiseen. UP:n toimittajan Kaarina Vainion essee: Miksi emme puhu rasismista?
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/maailmanpolitiikan-tutkimusta-hallitsee-yha-valkoisten-miesten-kaanon-alan-rasismin-kasittelya-ei-enaa-voi-lykata/

📌 Laitaoikeisto menestyi eurovaaleissa ja riemuitsee nyt tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta. Rehellinen keskustelu maahanmuuton ongelmista ja niihin liittyvistä kansalaisten huolista odottaa kuitenkin yhä. Aihetta pitkään seuranneen toimittajan Taina Tervosen essee: Leggerin loikka
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/leggerin-loikka/

Maailma sulatteli loppuvuoden Trumpin uudelleenvalintaa. Miksi niin moni oli valmis äänestämään johtajaa, joka ei peittele yksinvaltaisia suunnitelmiaan? UPIn tutkijan Maria Lindénin analyysi: Miksi miljoonat amerikkalaiset haluavat itsevaltaisen presidentin?
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/miksi-miljoonat-amerikkalaiset-haluavat-itsevaltaisen-presidentin/

📌 UP kysyi kesällä viideltä suomalaistutkijalta näkemyksiä Venäjän tulevaisuudesta. Arkady Moshes, Veera Laine, Pynnöniemi Katri, Jussi Lassila ja Sinikukka Saari kirjoittivat arvionsa, miltä itänaapurimme tilanne voisi nykytiedon valossa näyttää viiden vuoden kuluttua: Viisi näkymää Venäjään
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/viisi-nakymaa-venajaan/

📌 Suomen puolustusyhteistyö syvenee länsinaapureiden, Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa, m***a kestääkö Suomen valitsema tie maailmanpolitiikan suuressa murroksessa? UPIn vanhemman tutkijan Matti Pesun analyysi: Suomi kolmen maailman mittelössä
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/suomi-kolmen-maailman-mittelossa/

📌 Eurooppalaisten asenteet Israelia kohtaan ovat jyrkentyneet, paljastivat vuoden mittaan julkaistut kyselyt. EU-kansalaisista enemmistö vaatii suunnanmuutosta unionin ulkopolitiikkaan. Harvardin yliopiston vierailevan Fulbright-tutkijan Bruno Jänttin essee: Vastoin yleistä mielipidettä
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/vastoin-yleista-mielipidetta/

📌 Bakun ilmastokokous paljasti jälleen lännen ristiriitaisuuden puheiden ja tekojen välillä, mikä sotii esimerkiksi EU:n omia tavoitteita vastaan. UPIn vanhemman tutkijan Katariina Mustasiltan essee: Lännen kaksinaismoralismi on itsevaltiaiden etu
🔗 https://ulkopolitiikka.fi/lannen-kaksinaismoralismi-on-itsevaltiaiden-etu/

Kaikki vuoden 2024 UP-lehden jutut ovat luettavissa täältä: https://ulkopolitiikka.fi/juttuhaku/

Rauhallista joulunaikaa! ✨

kuva: iStock

18/12/2024

Kuka vie Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua? Poliitikot, tutkijat, media?

Kateřina Buchtová tarttuu UP-lehden viime aikoina julkisuudessa olleeseen keskusteluun: kuinka Suomessa on puhuttu sodasta Ukrainassa?

Buchtován mielestä poliitikkojen sanomisia ei voida ottaa objektiivisena analyysina vaan poliittisena viestintänä, joka suunnattu omalle yleisölle, m***a myös koko maailmalle. Lue koko kolumni⬇

Realistista kuvaa ulkopolitiikasta on turha odottaa päättäjiltä. Tehtävä onkin asiantuntijoiden harteilla.

16/12/2024

Somessa pelataan tunteilla, ja tähän on valtion viranomaisten sopeuduttava, katsoo -influensseri ja Latvian ulkoministerin neuvonantaja Tomass Pildegovičs. Tapasimme hänet syksyllä Helsingissä.

Lue UP:n -sarjan päätösjuttu⬇

Nopean uranousun tehnyt asiantuntija Tomass Pildegovičs on kohdannut sosiaalisen median hyvät ja huonot puolet. Haitoista huolimatta eivät viranomaiset enää selviä ilman somea.

09/12/2024

Ukrainan ja Gazan konfliktit, ilmastopolitiikka, rokotepatentit... Länsi ja etenkin EU on toistuvasti näyttänyt taipumuksensa kaksinaismoralismiin ja tekopyhyyteen.

Kuten Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar taannoin kiteytti: Euroopan ongelmat ovat maailman ongelmia, m***a maailman ongelmat eivät ole Euroopan ongelmia.

Asetelma hyödyttää lähinnä lännen vastustajia, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta.

"Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on vaarana, että 'periaatteellista pragmaattisuutta' tai 'arvopohjaista realismia' korostava ulkopolitiikka näyttäytyy nykyhetkessä välittömien turvallisuus- ja geopoliittisten intressien priorisointina esimerkiksi ilmasto- ja ihmisoikeusarvojen kustannuksella. Tämä on niin sanotusti syöttö lapaan Venäjän kaltaisille toimijoille, jotka haluavat nakertaa Euroopan uskottavuutta."

Some tuo kaukaiset konfliktit lähelle ja paljastaa nopeasti, ovatko lännen reaktiot aitoja vai tekopyhiä. Kun sanojen ja tekojen välillä on ristiriita, sitä voi käyttää myös länttä vastaan.

04/12/2024

🇺🇸 Yhdysvaltojen demokratian perusta on valtiovastainen: sillä haluttiin erottautua eurooppalaisista kuningaskunnista, sanoo emeritusprofessori Markku Henriksson UP-lehden haastattelussa.

UP-lehti katsoo poikkeuksellisesti syvälle menneisyyteen.

Miten tähän on tultu ja miksi Yhdysvaltojen presidentillä on niin suuret valtaoikeudet? Lue Henrikssonin haastattelu👇

Yhdysvaltojen perustuslaki antaa presidentille liki vapaat kädet vallankäyttöön, jonka rajoja on mitattu monesti. Uusi koitos alkaa tammikuussa.

29/11/2024

"Maailma hahmottuu valtioiden pelilautana, jolla kukin toimija pyrkii turvaamaan etujaan. Suurvallat erottuvat muista siinä, että niille ei riitä selviytyminen, vaan ne myös pyrkivät menestymään ja kasvattamaan vaikutusvaltaansa. Kuten kirjassa kiteytetään, suurvallat erottuvat muista paitsi resursseillaan, myös halullaan olla suurvaltoja", kirjoittaa Juhana Aunesluoma arviossaan Jaakko Iloniemen ja Henri Vanhasen syksyn uutuuskirjasta Vuosisadan kilpajuoksu.

Aikaamme hallitsee kokemus kiihtyvästi etenevästä muutoksesta.

26/11/2024

Kesällä läpi runnottu rajalaki herättää kysymyksiä suomalaisen yhteiskunnan nykytilasta.

"Onko meitä sumutettu Venäjän pelon varjolla tai olemme kollektiivisesti omaksuneet islamofobisen rasismin?" pohtii UP-lehden tuore kolumnisti Frank Johansson.

Raja-aitojen hyöty jää vähäiseksi, jos ihmisiä ei osata vastaanottaa ja kotouttaa Suomeen.

25/11/2024

Yksityisarmeija Wagner on ollut tärkeässä roolissa Venäjän hyökkäyssodassa. Nyt tuoreet raportit kertovat, että Venäjä palkkaa Ukrainan rintamalle Jemenin hutheja.

Samaisia huthikapinallisia kukistamaan Saudi-Arabia taannoin lähetti sudanilaisia sotilaita rutiköyhästä Darfurista.

Iran puolestaan passitti takavuosina afganistanilaisia pakolaisia sotimaan Syyriaan.

Yksityinen sotiasala kukoistaa niin Venäjällä kuin lännessä, m***a nykyajan palkkasoturi on usein huono-osainen ja hyväksikäytetty.

Lue UP-lehden arkistojuttu vuodelta 2019.

https://ulkopolitiikka.fi/raha-puhuu-taistelukentilla/

19/11/2024

🔎Helsingin yliopiston väitöstutkijan Mariam Khawarin tutkimuskohde on suomalaisittain harvinaistakin harvinaisempi. Hän tutkii naisten toimijuutta islamilaisessa talousfilosofiassa. Tapasimme Khawarin, joka kertoo mitä se on? Lue UP-lehdestä👇

Helsingin yliopiston tutkija Mariam Khawar tutkii naisten toimijuutta islamilaisessa talousfilosofiassa. Sellaista taloustutkimusta ei tee kukaan muu Suomessa.

15/11/2024

Mistä EU-piireissä puhutaan juuri nyt? UP-lehden uutena vakiokolumnistina aloittaa tutkija Niklas Helwig, joka kertoo kerran kuussa viimeisimmät puheenaiheet suoraan Brysselistä.

Myyrämme paljastaa ensimmäisessä kolumnissaan, mikä on Brysselin byrokratian hyöty. Lue tästä ⬇

UP:n uutena kolumnistina aloittaa tutkija Niklas Helwig, joka tekee selkoa EU-kortteleiden puheenaiheista kerran kuussa.

13/11/2024

🛃Kazakstanin saaminen mukaan pakoterenkaaseen olisi tärkeää lännelle, m***a Kazakstan ei ole juuri tullut vastaan aikomuksissaan tiukentaa rajavalvontaa.

Mistä kenkä puristaa? Juho Kääriäinen lähti selvittämään 👇

Venäjä kiertää EU:n pakotteita Kazakstanin kautta. Lännellä olisi mahdollisuuksia vaikuttaa saartorenkaan pitävyyteen Keski-Aasiassa, m***a Euroopan tarjoama kumppanuus ei houkuttele.

07/11/2024

🇺🇸 Presidentiksi toistamiseen valittu Donald Trump todennäköisesti heikentää Yhdysvaltojen demokratiaa ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Lue UPI-tutkijoiden Ville Sinkkosen ja Maria Lindénin näkemykset vaalien seurauksista UP-lehdestä:
https://ulkopolitiikka.fi/saannot-koetuksella-kun-trump-alkaa-sorvata-uusia-diileja/

Maria Lindén selitti viime kesänä analyysissään taustasyitä, miksi miljoonat amerikkalaiset kaipaavat autoritaarista johtajaa: https://ulkopolitiikka.fi/miksi-miljoonat-amerikkalaiset-haluavat-itsevaltaisen-presidentin/

Jännitteet transatlanttisissa suhteissa eivät ole uutta, puhuttiinpa Trumpista tai Suezin kriisistä, Vietnamin sodasta, ydinaseiden sijoittamisesta Eurooppaan, kirjoitti Ville Sinkkonen vuonna 2022 UP-lehdessä. Lue lisää USA:n ulkopolitiikan suunnasta: https://ulkopolitiikka.fi/yhdysvallat-katsoo-maailmaa-kiina-linssien-lapi/

USA:n ulkopolitiikan perinteisistä suuntauksista Trump on eniten kotonaan ns. jacksonilaisuudessa. Se on populistisen kulttuurin järjestelmänvastainen ilmentymä, ja jacksonilaisten mielestä sisä- ja ulkopolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on taata kansan turvallisuus ja taloudellinen hyvinvointi. Lue lisää UP:n -jutusta v. 2017: https://ulkopolitiikka.fi/amerikkalainen-valinta/

Presidentiksi toistamiseen valittu Donald Trump todennäköisesti heikentää Yhdysvaltojen demokratiaa ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.

04/11/2024

Suomi heräsi informaatiovaikuttamisen todellisuuteen 10 vuotta sitten, kun Venäjä valtasi Krimin. Alku ei ollut helppo.

Lue arvio Markku Mantilan & Jouni Mölsän uudesta kirjasta Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista.⬇

Joulukuussa 2014 ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund oli kutsunut virkakuntaa turvatiloihin pohtimaan Venäjän informaatiovaikuttamista. Tunnelma oli

30/10/2024

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen venäjänkielisen vähemmistön asemaa, eikä paluuta entiseen ole.

Monimuotoisen venäjänpuhujien joukon leimaaminen turvallisuusuhaksi aiheuttaa riskin sekä Suomelle että vähemmistölle itselleen, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Suomen venäjänkielisen väestön tilanne on muuttunut, eikä paluuta entiseen ole. Päättäjien on syytä olla tietoisia tähän liittyvistä riskeistä.

28/10/2024

Taiwanin turvallisuus on politiikantutkijan mukaan vuosisadan suurin haaste, sillä se on todennäköisin leimahduspiste suurvaltojen väliselle sodalle.

Trump olisi Kiinalle myös mieluisa presidentti, koska tämä heikentäisi Yhdysvaltojen liittolaisverkostoa.

"Trump voisi hyvin myydä Taiwanin polkuhintaan tai ryhtyä Taiwanin vuoksi ydinsotaan. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä todennäköisiä, ja se hermostuttaa kiinalaisia", tutkija Oriana Skylar Mastro sanoo uudessa UP-haastattelussa.

Lue⬇

Yhdysvallat ei nykyisellään pystyisi torjumaan Kiinaa valtaamasta Taiwania, sanoo politiikantutkija Oriana Skylar Mastro. Heikko pelote tekee sodasta todennäköisemmän.

25/10/2024

Kirjavinkki viikonloppuun! 📕

Kansainvälisten suhteiden professori Dale C. Copeland tulkitsee suurvaltapolitiikan dynamiikkaa ja konflikteja taloussuhteiden linssin läpi.

Copeland "esittelee realistiseen ajatteluun taloudellista valtaa painottavan näkökulman, jossa valtion käyttäytymistä ohjaa näkymä sen tulevasta suhteellisesta vallasta ja mahdollisuudesta käydä kauppaa sekä arvio kilpailijoiden rationaalisuudesta ja käyttäytymislogiikasta", kirjoittaa Tomi Kristeri arviossaan teoksesta A World Safe for Commerce.

Miksi Yhdysvallat on historiansa aikana poukkoilut ulkopolitiikassaan rauhanomaisen lähentymisen ja aggressiivisen yhteenoton välillä? Miksi taloudellinen