Maatilan Pellervo

05/08/2024

Matkalle Irlantiin
Irlannin-matkalla tutustutaan maaseutuun ja irlantilaiseen elämänmenoon, käydään kartanopuutarhassa, lammastilalla ja luostarissa. Upeita maisemia löytyy myös Connemaran alueelta ja Inis Oirr -saarelta, joka on Unescon luonnonperintökohde. Aikoinaan uskottiin, että maailma loppuu Moherin rantakalliolle. Ohjelmaan kuuluvat luonnollisesti irlantilainen ilta ja Galwayn sekä Dublinin kaupungit.

Tervetuloa seikkailemaan Irlannin vehreille nummille ja kokemaan mutkattoman saaren leppoisa tunnelma ja vieraanvaraisuus!

07/06/2024

Isokyröläinen maatalousyhtymä Kartano tuottaa puhdaskauraa. Pari vuotta sitten kasvinviljelytilan 50-vuotias kuivurirakennus todettiin täysin palvelleeksi ja käynnistettiin kuivuri-investointi. Samalla syntyi ajatus aurinkoenergiasta sähköntuotannossa, tukemaan öljyllä toimivaa kuivuriuunia. – Arvostan viljankuivauksessa helppoutta ja tässä se toteutuu. Sen takia öljy ja sähkö ovat meidän valintamme. Napista painaen toimii, sanoo Antti Kartano.

Isokyröläisen MTY Kartanon nuori isäntä investoi tilan tulevaisuuteen ennakko­luulottomasti. Aurinko­paneeleiden hankinta osui hyvin yhteen kuivuri-investoinnin kanssa.

13/05/2024

Kannattaako salaojakastelu? Hyvän kysymyksen esitti Kokemäenjoen varrella tilaansa viljelevä ruuantuottaja Tampereen yliopistolle ja Pyhäjärvi-instituutille, kun nämä etsivät peltomaahan ja vesitalouteen liittyviä tutkimustavoitteita. Kolmivuotiseen kokeiluun valittiin tasalaatuinen neljän hehtaarin lohko, jossa oli kaksi suunnilleen samankokoista ojastoa. Siispä keväällä 2021 viljelijä kylvi lohkolle kevätvehnää ja tutkijat erilaisia mittalaitteita.

Kolmen vuoden tilakoe osoitti, että salaojakastelu lisää satoa niin paljon, että veden pumppaaminen sähköllä salaojakaivoihin on kannattavaa. Kokeessa havaittiin myös, että pumppaaminen pitää aloittaa mahdollisimman aikaisin.

03/05/2024

Ulf Härtull voitti taannoisen ProRuis ry:n järjestämän rukiinviljelykilpailun yli kahdeksan tonnin hehtaarisadolla, 36 hehtaarin alalta. Härtull velmuilee hyvän sadon olleen sattumaa ja onnea, ja kertoo heti perään saaneensa rukiista joinakin vuosina jopa 10,2 tonnin satoja.
– Nämä köyhät pellot täällä Vöyrillä sopivat hyvin rukiille.

Ulf Härtull saa rukiista palkinto­satoja. Taitavan viljelijän neuvot kelpaavat myös muille.

26/04/2024

Matka Irlantiin
Irlannin-matkalla tutustutaan maaseutuun ja irlantilaiseen elämänmenoon, käydään kartanopuutarhassa, lammastilalla ja luostarissa. Upeita maisemia löytyy myös Connemaran alueelta ja Inis Oirr -saarelta, joka on Unescon luonnonperintökohde. Aikoinaan uskottiin, että maailma loppuu Moherin rantakalliolle. Ohjelmaan kuuluvat luonnollisesti irlantilainen ilta ja Galwayn sekä Dublinin kaupungit.

Tervetuloa seikkailemaan Irlannin vehreille nummille ja kokemaan mutkattoman saaren leppoisa tunnelma ja vieraanvaraisuus!

17/04/2024

Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia paikkakohtaisen kannattavuuden laskemiseksi peltolohkolla. Menetelmää testattiin kahden vuoden ajan Jyväskylän ammattikorkeakoulun testilohkolla, jossa havaittiin merkittävää kannattavuuden vaihtelua lohkon eri osissa.

Paikkakohtainen kannattavuus­kartta on oiva työkalu lohkon tuottavuuden parantamiseen. Jatkuvasti tappiota tuottava lohkon osa kannattaa jättää kokonaan viljelemättä tai korjata tilanne pikaisesti. Tutkimusryhmä selvitti mahdollisuuksia aarikohtaiseen kannattavuuslaskentaan.

23/02/2024

Useimmiten metsäomaisuus siirtyy seuraavalle omistajalle perintönä. Nykyisen omistajan elinaikana tehty sukupolvenvaihdos olisi kuitenkin monessa tapauksessa parempi vaihtoehto sekä nykyisen omistajan että jatkajan kannalta, niin verotuksen kuin hyvän metsänhoidonkin näkökulmasta. Vaihto­ehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviäkin veroetuja.
– Jokainen metsätila on erilainen ja omistajilla on erilaisia toiveita metsiensä suhteen. Hyvin suunnittelemalla voi huojentaa verotaakkaa, ja pienillä yksityiskohdillakin voi olla iso merkitys, sanoo MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja asian­tuntijan apua. Vaihto­ehtoja vertailemalla ja omalle tilalle parhaiten sopivalla ratkaisulla voi saavuttaa merkittäviä veroetuja.

09/02/2024

Itävallan matkalla toukokuussa tutustutaan keisarilliseen lomailutyyliin alppimaisemissa, Mozartin Salzburgiin, Wieniin ja Hitlerin Kotkanpesään. Käydään myös itävaltalaisella viinitilalla, maitotilalla sekä juustolassa.

Keväinen virkistysmatka suuntautuu satukirjan maisemiin - ihastuttavaan Itävaltaan. Matkalla näemme kauniita alppi- ja järvimaisemia, linnoja, luostareita, Tonavaa myötäileviä viinialueita, kuvankauniita kyliä sekä menneen maailman keisarillista loistoa. Matkan aikana käymme myös tutustum...

05/02/2024

Sokerijuurikkaan viljelyssä haastavinta on kasvukauden alku, sanoo sokerijuurikasta pitkään viljellyt Ossi Kupila. – Kylvössä voi helposti mokailla, ja pakkaset ja tuulieroosio ovat kevään hallitsemattomia riskejä. Sokerijuurikkaan viljely on kuitenkin kiinnostavaa, se tasaa työhuippuja, tuo hyvän lisän viljelykiertoon ja useimmiten se on satovarmakin. Tämänhetkinen hinta on kilpailukykyinen muihin viljelykasveihin nähden, ja kiinteähintainen sopimuskäytäntö on hyvä.
Ossi Kupila on jo kolmas sokerijuurikkaan viljelijäpolvi Kupilan tilalla Hattulan Nihattulan kylässä. Tilan pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja hiuetta, m***a parhaat yli 60 tonnin hehtaarisadot on nostettu multavilta mailta.

Sokerijuurikasta viljelevälle Ossi Kupilalle oma­ehtoiset viljely­kokeet ovat työn suola ja tapa hioa omaa ammatti­taitoa. Vaikka välillä tulee taka­pakkia, kokeilujen kautta voi löytää juuri omalle tilalle ja sen koneille soveltuvat menetelmät.

28/12/2023

Verkatakkilan tilan nuoret yrittäjät, Sirkku Puumala ja Patrick Nyström, jättivät kauppakorkeakouluopintonsa ja ryhtyivät viljelijöiksi. Yrittäjien toiminnassa korostuu liiketaloudellinen ajattelu, ja esimerkiksi osa tilan tuloksesta tehdään tarkkaan harkituilla myynneillä.

Verkatakkilan tilan yrittäjät tapasivat toisensa kauppatieteen opintojen parissa. Liiketaloudellinen ajattelu näkyy kasvinviljelytilan johtamisessa.

20/12/2023

24/11/2023

Hybridirukiin viljelyssä kaikki lähtee hyvästä perustamisesta: huolellisesta muokkauksesta, maan tasaamisesta, tarkasta kylvöstä sekä tarvittaessa jyräyksestä. Sen tietää alastarolainen Kimmo Polo, joka sai haasteellisesta kasvukaudesta huolimatta Jethro-­hybridirukiista 9 421 kilon hehtaarisadon. Hehtolitrapaino vaihteli 79–80,5 välillä ja sakoluvut välillä 190–220.
– Hyvältähän tämä näyttää, m***a ehkei ihan kolmen parhaan satovuoden kärkeen päästäne, isäntä Polo arvioi heinäkuun lopulla.
Se paras satovuosi tuottikin yli 10 600 kilon hehtaarisadon, ja Kimmo Polo saavutti sillä Ruismestarin tittelin vuosimallia 2019.

Alastarolainen Kimmo Polo panostaa täysillä kasvin­viljelyyn. Ponnistelut ovat myös tuottaneet tulosta. Hän nappasi Ruis­mestari-tittelin vuonna 2019 huikealla rukiin 10 633 kilon keski­sadolla. Tilan kokonais­satona vastaavaa määrää ei ole rekisteröity toistaiseksi millään muulla suo...

15/09/2023

Luomumaidontuotannon kannattavuus on heikentynyt viime aikoina luomutuotteiden kulutuskysynnän laskun vuoksi. Vennan luomumaitotilalla tilanne on parempi, koska yli puolet tuotetusta maidosta menee Jymy-jäätelön raaka-aineeksi. Vennan isäntä Jaakko Suominen toteaa, että pudotuspeli on käynnissä. – Vallitsevaan markkinatilanteeseen on jollain keinoilla sopeuduttava ja pyrittävä keksimään keinot omien tuotantotapojen trimmaamiseen.

Ruuantuotantoa koettelevat monet maailman tapahtumat ja luonnonilmiöt tuotantotavasta riippumatta. – Luomumaitotiloilta kysytään nyt kykyä sopeutua markkinoihin ja muuttuvan ilmaston haasteisiin, toteavat Vennan luomu­maitotilan yrittäjät Pirkko ja Jaakko Suominen.

12/09/2023

Joeli ja Elina Lintula haaveilivat pitkään omasta myllystä ja oman viljan jalostamisesta myytäviksi tuotteiksi. Tavoitteena oli luoda lisäarvoa loimaalaistilan tuotannolle. Loppuvuodesta 2019 Koivistonkulman luomutila toimitti ensimmäiset jauho- ja hiutalepussit kauraa ja vehnää kuluttajien ulottuville.

Koivistonkulman luomutilan hiutaleista ja jauhoista tiedetään jyvän jokainen vaihe kylvöstä lautaselle asti. Myllytuotteet kulkevat kuluttajille verkkokaupan kautta. Tuoreus on taattua, sillä valmistus tapahtuu vasta tilauksen jälkeen.

08/09/2023

Lintukankaan tilalla Iitissä on pitkät perinteet siementuotannossa. Tilan yrittäjä Petri Lintukangas on hieman harmissaan, että sertifioidun siemenen käyttöaste on pysynyt Suomessa matalana, vaikka hyvällä siemenellä pystyisi parantamaan kasvinviljelyn kannattavuutta.

– Sertifioidun siemenen osuus kaikesta kylvösiemenestä on pysytellyt noin 30 prosentissa. Ruotsissa ja Tanskassa ostosiemenen osuus on 70 prosenttia. Markkinat ovat toki aina oikeassa, m***a siemenen osuus kaikista tuotantokustannuksista on sen verran pieni, että siihen kannattaisi panostaa, Lintukangas kannustaa.

Siementuotantoon erikoistuminen tuo lisä­tuloa kasvin­viljely­tilalle. Osaava viljelijä saa tarkemmista viljely­toimistaan korvaukseksi siemen­lisän.

07/09/2023

ManPas-kompostointilaite pikahygienisoi tuoreen hevosenlannan tai naudan lietelannan kuivajakeen siten, että mahdolliset taudinaiheuttajat ja rikkasiemenet kuolevat. Valmis tavara käy hyvin maanparannukseen tai kuivikkeeksi. Ensimmäinen koekäyttölaite pystyy käsittelemään vuorokaudessa määrän, joka vastaa esimerkiksi vajaan 10 hevosen tuottamaa lantamäärää.

Monella isolla hevostilalla on lantaongelma: ulostetta syntyy enemmän kuin omat ja lähitilojen pellot pystyvät vastaanottamaan. Pikahygienisoinnilla tilanne muuttuu olennaisesti.

06/09/2023

Viljankuivaus on merkittävä energiankuluttaja, m***a oikeilla toimenpiteillä energiaa on mahdollisuus säästää paljonkin monessa eri kohdassa. Optimaalinen ajoitus, automaatio- ja lämpöeristysratkaisut sekä polttoainevalinnat ovat tärkeässä asemassa energian säästötoimenpiteisiin ryhdyttäessä. Esimerkiksi kuivurin lämpöeristämisellä voidaan päästä 10–20 prosentin energiansäästöön.

Viljankuivaus on energia­syöppö, jota ei kannata ruokkia tarpeettomasti.

14/07/2023

Kokkolalainen Pietilän Peruna tuottaa osan perunavaraston tarvitsemasta sähköstä aurinkopaneeleilla. Sähköntuotto on ollut jopa luvattua parempi, ja paneeleita aiotaan asentaa lisää.

Kolmen veljeksen omistama Pietilän Peruna Oy on investoinut viime vuosina edulliseen energiaan.

30/06/2023

Mureneeko silta, onko tilustie kuoppainen? Tiekuntien kannattaa aktivoitua tänä kesänä, koska tarjolla on hyvät avustukset teiden ja siltojen korjaukseen.

Tänä ja ensi vuonna otetaan selvää, missä kunnossa ovat yksityis­teiden sillat ja rummut. Valtakunnallisen kunto­tarkastus­urakan tavoitteena on kannustaa tiekuntia perus­korjaus­toimiin nyt, kun valtion­avustusta voi saada aiempaa enemmän.

29/05/2023

Haluaisitko lukea, katsoa tai kuunnella Maatilan Pellervon tai Eläimen sisältöjä verkossa? Millainen sisältö olisi mieluisinta? Voit vaikuttaa Pellervo-Median digijulkaisujen kehitystyöhön vastaamalla lyhyeen kyselyyn joko vain yhden tai vaikka kaikkien lehtien osalta 1.6. mennessä. Vastanneiden kesken arvomme palkintoja.
Kiitos ja onnea arvontaan!
https://q.surveypal.com/Pellervo-Median-aikakauslehtien-kysely

08/05/2023

Arvokkaiden tuotantopanosten tarkalla käytöllä syntyy kustannussäästöjä, ja oikein kohdennetut panokset parantavat satoa ja tuottoa. Siinä työssä on apua kasvustosensoreista, jotka mittaavat kasvuston tilaa ja säätävät lannoitteen tai kasvinsuojeluaineen käyttöä paikkakohtaisesti. Järjestelmiä on markkinoilla useita. Osa sensoreista vaatii auringonvaloa, osa sisältää oman valonlähteen, joka mahdollistaa käytön myös hämärässä. Järjestelmän keräämä tieto siirtyy yleensä mobiiliverkon kautta valmistajan verkkopalveluun, jossa lohkokarttoja voi tarkastella myöhemmin. Maatilan Pellervon jutussa on esillä kolme kasvustosensoria: Hankkijan Augmenta, Agri-Toukolan Isaria ja Yaran N-Sensor.

Kasvustosensori on nykypäivän vaatimuksiin sopiva työväline. Se mittaa kasvustoa ja säätää lannoitteen tai kasvinsuojeluaineen määrää havaitun tarpeen mukaan. Tuotantopanosten käytön tarkentamisesta syntyy säästöä, ja oikein kohdistetut panokset voivat lisätä myös tuottoja.

05/05/2023

Maanpeite- tai välikasvit lisäävät pellon viherpeitteisyyttä ja pelto­maan elävyyttä, lisäävät tuottavuutta ja ilmasto­kestävyyttä sekä sitovat hiiltä. Monipuolinen juuristo lisää maan kuohkeutta, parantaa vedenläpäisyä, veden käyttökykyä ja vähentää liettymistä. Onpa juuristolla positiivinen vaikutus myös maan mikrobeihin. Onnistuminen maanpeitekasvien käytössä vaatii kuitenkin tarkkuutta muun muassa kylvössä, sanoo maanpeitekasveja tutkinut Luken Hannu Känkänen. – Valikoimaa kyllä riittää, ja kannatta kokeilla joillekin lohkoille aluksi tuttuja, tavallisia aluskasveja, kuten puna- tai valkoapilaa tai nurmiheiniä.

Apiloiden ja heinien viljely pääkasvin ohessa lisää peltojen monimuotoisuutta, elävöittää maaperää, parantaa tuottavuutta ja sitoo hiiltä. Viljelijältä se edellyttää valppautta.

09/01/2020