Turun Aika -lehti

Turun Aika -lehti Turun Aika on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kaupunkilehti. Lehdellä on 130 keskeistä jakelupaikkaa Turun alueella.

Turun Ajan päätoimittaja Roope Lipasti on voittanut vuoden 2023 Runeberg Junior -palkinnon lastenromaanillaan Palavan ka...
02/02/2023

Turun Ajan päätoimittaja Roope Lipasti on voittanut vuoden 2023 Runeberg Junior -palkinnon lastenromaanillaan Palavan kaupungin lapset (WSOY 2022). Paljon onnea Roope!

Turun Ajan suuri museotesti! Testaa, mikä museo on sinua varten.Turku on täynnä mielenkiintoisia ja hienoja museoita. M*...
25/04/2022

Turun Ajan suuri museotesti! Testaa, mikä museo on sinua varten.

Turku on täynnä mielenkiintoisia ja hienoja museoita. M***a mikä tai mitkä niistä ovat juuri sinua varten?

Tee testi osoitteessa
https://turunaika.fi/jutut/testaa-mika-museo-on-sinua-varten/
tai printtilehdessä, joka on jaossa yli 130 hyvinvarustetussa jakopisteessa ympäri Turkua.

Piirros: Ulriikka Lipasti

Nuori viisikymppinen.  on tutustuttanut turkulaislapsia ja nuoria lavaelämään puolen vuosisadan ajan, vuodesta 1972.Kevä...
10/03/2022

Nuori viisikymppinen. on tutustuttanut turkulaislapsia ja nuoria lavaelämään puolen vuosisadan ajan, vuodesta 1972.

Kevään iso juttu on Nuoruus on juhla -musikaali, jonka kantaesitys oli 22. helmikuuta. Turun Nuoressa Teatterissa on vuosittain 5-8 produktiota, syksyllä aina jokin suurempi, tänä vuonna Viidakkokirja.

Koko juttu löytyy täältä:
https://www.nuoriteatteri.com/nuoruus-on-juhla-musikaali/

Kuvassa Turun Nuoren Teatterin hallintojohtaja Minna Kaislakari-Mattelmäki (vas.) sekä näyttelijät Saana Saapunki ja Aleksandra Frey. Saapunki ja Frey ovat parhaillaan mukana Nuoruus on juhla -musikaalissa, jossa molemmilla on useampiakin rooleja. (Kuvaaja: Roope Lipasti)

Turun Ajan Kevätlehden kansijuttuna on Turun arkkihiippakunnan piispan  Ystäväkirjahaastattelu.Leppänen nauttii pienistä...
21/02/2022

Turun Ajan Kevätlehden kansijuttuna on Turun arkkihiippakunnan piispan Ystäväkirjahaastattelu.

Leppänen nauttii pienistä pyhiinvaelluksista palaverien sijaan ja lähtee vapaa-ajallaan kajakkiretkelle saaristoon.

Kevätlehti ilmestyy ensi perjantaina 25.2.

Haastattelu: Ina Virtanen
Kuva: Timo Jakonen ()

Oi Hellaan laakeri ylhäinen,sinä ikävöity puu!Kädet yli vuosituhantensinun lehviis kurkottuu.Miten ylhäällä hohtaen kruu...
03/02/2022

Oi Hellaan laakeri ylhäinen,
sinä ikävöity puu!
Kädet yli vuosituhanten
sinun lehviis kurkottuu.
Miten ylhäällä hohtaen kruunaavat
ne varttasi korkeaa!
Olet ylpeä puu: sinä kumarrat
vain voittajaa.
- Aale Tynni

Talviolympialaiset järjestetään 4.–20. helmikuuta. Miltä kuulostaisi, jos Suomi lähettäisi Pekingin kisoihin edustajia myös taiteissa? Turusta voitaisiin lähettää vaikka kirjailija Jussi Seppänen, sillä hän on julkaissut urheiluaiheisen kirjan. Kuvataiteen puolelta Erika Adamsson varmasti tekisi maalauksen joka hyväksyttäisiin. Musiikin puolella Kauko Röyhkän Cooperin testi -biisi olisi potentiaalinen olympiavoittaja.

Aina Helsingin olympialaisiin saakka olympialaisissa kisattiin urheilun lisäksi myös taiteissa. Suomalainen runoilija Aale Tynni on taidekisan historian ainoa kultamitalin saanut nainen.

Tynni ei itse harrastanut urheilua, m***a oli tehnyt gradunsa kreikkalaisesta naisrunoilija Sapfosta ja tunsi antiikin Kreikkaa. Voitokas ensimmäinen säkeistö löytyi heti tuolta alusta.

Koko juttu löytyy täältä:
https://turunaika.fi/jutut/moderneissa-runo-olympialaisissa/

Kuvassa aivan ihana Aale Tynni!

10/01/2022
Turun telakalla 90 prosenttia ihmisistä on romaanihenkilöitä.  työskenteli trukkikuskina Turun telakalla ja kirjoitti si...
10/01/2022

Turun telakalla 90 prosenttia ihmisistä on romaanihenkilöitä.
työskenteli trukkikuskina Turun telakalla ja kirjoitti siitä kirjan.
– Kun menin töihin telakalle, ymmärsin heti, että tästä on kirjoitettava. Tunnen hyvin monenlaisia ihmisiä, m***a siellä kaikki se luolamiestouhu meni heittämällä yli. Posket punaisina kirjoittelin niitä juttuja ylös, kertoo turkulainen, nyttemmin tamperelaistunut, kirjailija-trukkikuski Jarmo Teinilä, jonka uusin kirja, Maailmankahva siis sijoittuu telakalle...
– M***a on se erikoinen paikka, vihamielisyyttä muita kohtaan on eri porukoilla paljon. Palkkaerot ovat suuria riippuen siitä mistä päin on, tai millaisella sopimuksella työskentelee. Hierarkia on niin ikään suurta. Se menee kansallisuuksien mukaan – suomalaiset ja saksalaiset ovat ylimpänä – m***a myös firmojen mukaan. Jos on Meyerin haalarit yllä, on sheriffi, muut ovat lainsuojattomia. Itään päin kun mennään, niin siitä sitten tulee sitä b-luokan porukkaa. Tai etelään: Välimeren maiden ihmiset ovat puheissa etelänpellejä, Teinilä kertoo...
– Kun siellä pimeässä nurkassa istuttiin tauolla, niin kukaan ei olisi voinut arvata millä vuosikymmenellä ollaan. Ja tietenkin kun siellä on luolamiehiä kauhea määrä, niin tuleehan jo siitäkin konflikteja. Telakka on kuin nuijien miesten olympialaiset. Harvalla työpaikalla on niin paljon naamatatuointeja...
– Kerran kävi niin, että kun virolainen vitsaili venäläisistä, niin siihen tuli suomalainen pomo, joka alkoi pilkata tätä virolaista sanoen, että tehän olette itsekin ryssiä ja teki apinaliikkeitä. Eikä kukaan reagoinut siihen mitenkään. Sama juttu oli taukokopissa: vaikka jutteli kuinka älyttömiä tahansa, niin ketään ei kiinnostanut.

Koko juttu löytyy täältä:
https://turunaika.fi/jutut/luolamiesten-parissa/

Jarmon haastattelu ja kuva: Roope Lipasti.

Kullervon hahmo on tuttu niin Kalevalasta, Kiven näytelmästä kuin Sibeliuksen musiikista ja Gallen-Kallelan taiteesta ta...
01/12/2021

Kullervon hahmo on tuttu niin Kalevalasta, Kiven näytelmästä kuin Sibeliuksen musiikista ja Gallen-Kallelan taiteesta tai vaikka Sallisen oopperasta.

Eikä se ehkä ole ihme, sillä Kullervo muistuttaa klassisia tragedioita aina antiikista Shakespeareen. Itse tarinahan menee niin, että Kullervon perhe kuolee veljesriidassa ja hän itse joutuu orjaksi. Inha Pohjolan tytär kiusaa Kullervoa ja leipoo leipään kiven, minkä seurauksena Kullervon ainoa isänperintö, puukko, katkeaa. Kullervo lähtee kostoretkelle ja makaa siinä sivussa tietämättään siskonsa kanssa, joka hyppää asian valjettua koskeen. Lopulta Kullervokin tappaa itsensä.

Kaikkiaan siis valoisa ja viihdyttävä tarina!

Turun Kaupunginteatterin näytelmässä ohjaaja Linda Wallgren halusi tehdä vähän erilaisen Kullervon. Se näkyy esimerkiksi roolituksessa – kaikki näyttelijät ovat naisia.

Lue koko juttu & haastattelu täältä:
https://turunaika.fi/jutut/ajattomia-kullervo-hetkia/

Kullervosta on Turun Kaupunginteatterissa vielä muutama näytös tänä vuonna. Kiirehdi!

Kuvassa ohjaaja Linda Wallgren. Kuvan otti Roope Lipasti.

Turun Ajan talvilehden kansijuttuna on Ressu Redfordin Ystäväkirjahaastattelu. Talvilehti ilmestyy 10.12.Ressun kuvasi O...
16/11/2021

Turun Ajan talvilehden kansijuttuna on Ressu Redfordin Ystäväkirjahaastattelu. Talvilehti ilmestyy 10.12.

Ressun kuvasi Olavin Krouvissa Timo Jakonen.

Sunnuntaina juhlitaan isää. Juhlittavaa riittää, sillä isiä on monenlaisia.Taivaan isä. Isä, joka on luonut maan ja taiv...
12/11/2021

Sunnuntaina juhlitaan isää. Juhlittavaa riittää, sillä isiä on monenlaisia.

Taivaan isä. Isä, joka on luonut maan ja taivaan sekä Porin.

Isä aurinkoinen. Psykopaatti-isä, joka nauttii täysin siemauksin, kun muut pelkäävät.

Suuri Isä. Isä, joka hallusinaatiot ovat jo aikaa sitten nostaneet hänet kaiken normaalielämän yläpuolelle.

Maan isä. Pienemmän ja lähes järjellisen mittakaavan Suuri Isä. Yleensä jonkin melkein normaalin maan, kuten vaikka Suomen, hallitsija eli kekkonen.

Rippi-isä. Taivaan isän maallinen edustaja, jolle pitäisi kertoa, kun on tehnyt väärin, että voisi saada anteeksi jotta voisi tehdä uudestaan väärin.

Meidän isä. Vähän harmaa tyyppi, jolla ei ole superkykyjä. Maksaa kuitenkin laskut, joten ansaitsee jonkinasteisen kunnioituksen.

Roope Lipasti juttu syksyltä 2010 löytyy kokonaisuudessaan täältä:
https://turunaika.fi/jutut/isat-meidan/

Piirros: Ulriikka Lipasti.

#

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään tulevana sunnuntaina. M***a oli sitä elämää jo ennen Kivi-k...
08/10/2021

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään tulevana sunnuntaina. M***a oli sitä elämää jo ennen Kivi-kautta.

Aleksis Kivi on ehkä suomalaisuuden kirjallisuuden isä, m***a ehei, hän ei ollut ensimmäinen suomalainen romaanikirjailija. Ensimmäinen ehti 30 vuotta edelle.

Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870, kun taas ensimmäinen suomenkielinen novelli, Serkukset, ilmestyi 1848 Pietari Hannikaisen kirjoittamana.
– Tarina kertoo kahdesta serkusta: toinen elää seurapiireissä onnettomana ja toinen vaatimattomammin m***a paljon onnellisempana, Turun yliopiston erikoistutkija Heidi Grönstrand avaa.

Ihan ensimmäinen suomalainen romaani pistää vielä paremmaksi. Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan: finskt original ilmestyi jo 1840. Eeva-Liisa Järvisen suomennos Muratti ilmestyi turkulaisen pienkustantamon Faroksen kustantamana vasta 167 vuotta myöhemmin, vuonna 2007.

Liisa Lundellin juttu vuoden 2010 syyslehdessä löytyy kokonaisuudessaan täältä:
https://turunaika.fi/jutut/ennen-kivi-kautta/

Piirros: Ulriikka Lipasti.

Syyslehden sarjakuvassa Kimmo Kotkasta tulee somejulkkis. Turun yliopisto aloittaa influensserikoulutuksen (tamperelaist...
07/10/2021

Syyslehden sarjakuvassa Kimmo Kotkasta tulee somejulkkis. Turun yliopisto aloittaa influensserikoulutuksen (tamperelaisten innoittamana). Kimmosta tulee luokkansa priimus.

Sarjakuvan voi lukea täällä:
https://turunaika.fi/syksy2021/kimmokotka/

Roope & Anton Lipasti: Kimmo Kotka.

Turun Toriparkki valmistui joulun alla viime vuonna. Koko Kauppatori on valmis heinäkuussa 2022, ja mikäli havainnekuvat...
23/09/2021

Turun Toriparkki valmistui joulun alla viime vuonna. Koko Kauppatori on valmis heinäkuussa 2022, ja mikäli havainnekuvat pitävät paikkansa, silloin siellä kasvaa suuria puita ja kulkee kauniita iloisia ihmisiä, jotka eivät enää muista kuinka rasittava rakentamisvaihe oli.

Tiesittekö muuten, että Stockmann suunnitteli aikoinaan nykyistä tavarataloaan Julinin tontille ja jossain vaiheessa suunnitelma oli niin kunnianhimoinen, että meinattiin purkaa koko kortteli, siis myös ne 1800–luvun jokirannan talot, jotka nyt reunustavat Vähätoria, josta puolestaan on tullut yksi Turun kauneimmista paikoista. Tilalle oli tarkoitus rakentaa parkkitalo, m***a onneksi Ingmanin suku ei lämmennyt idealle.

Lue Roope Lipastin juttu Turun pysäköinnin - eli parkkeroinnin - historiasta:
https://turunaika.fi/jutut/parkkerointiruuduista-toriparkkiin/

Kuva: Kaskenkatu 1970-luvun alkupuolella. Kuvaaja: Volker von Bonin.

Osoite

Åbo

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Turun Aika -lehti :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Turun Aika -lehti :lle:

Jaa

Kategoria

Lähellä mediayrityksiä


Muut Aikakauslehti Åbo :ssa

Näytä Kaikki