24/06/2024
50 vuotta Vantaan kaupunkia
Olen syntynyt Helsingin maalaiskunnassa tarkemmin Friherrs (Nykyään Vantaa Vapaala).
Olin hoidossa Manderbacka nimisellä ihanalla perheenäidillä, joilla oli muutama muukin hoidettava. Siihen aikaan ei ollut kunnallisia päiväkoteja ja äitiyslomaa ei ollut tai se oli korkeintaan 42 päivää.
Paljon ovat ajat muuttuneet ja niin on Vantaakin. Vantaan kauppala perustettiin 1972 ja kaupunki 1974 eli tänä vuonna on Vantaan 50 vuotis syntymäpäivä.
Olen asunut Helsingin maalaiskunnassa (Vantaa Vapaala nykyään) Espoossa, Klaukkalassa, Porvoossa ja Helsingissä ja nyt taas vuodesta 1998 lähtien Vantaalla.
Tässä hieno kirjoitus 50 vuotiaan Vantaan kunniaksi: https://kaupunginmuseo.vantaa.fi/fi/blogit/museon-muruja/50-vuotta-vantaan-kaupunkia
BLOGI - MUSEON MURUJA - 17.6.2024
Vuonna 2024 Vantaalla juhlitaan Vantaan 50-vuotista kaupunkitaivalta. On aika kurkistaa tarkemmin siihen, mitä ja miksi juhlimme. Miten Vantaan kaupunki on syntynyt ja millainen on ollut sen 50-vuotinen historia?
Vantaan kaupunkijuhlat tammikuussa 1974 saivat koko kaupungin liikkeelle. Juhlijoille tarjoiltiin lihapiirakoita ja mehua.
Kuva: Ilkka Leino, Vantaan kaupunginmuseo
Sisältö
Vantaa sai kaupunkioikeudet vuonna 1974, yhtenä viimeisistä suomalaiskunnista. Vuonna 1977 uusi kuntalaki teki kaikista kuntamuodoista tasa-arvoisia eikä kaupungeilla enää ollut erioikeuksia.
Ennen kaupungiksi tulemistaan Vantaa oli toki jo itsenäinen kunta: vuosina 1972–1974 Vantaan kauppala ja sitä ennen Helsingin maalaiskunta. Tuo nimi saattaa herättää ajatuksen, että Helsingin maalaiskunta olisi ollut osa Helsingin kaupunkia. Näin ei ollut, vaan itse asiassa päinvastoin!
Vuonna 1550 Helsingin kaupungin alue lohkaistiin silloisesta emäpitäjästään Helsingasta eli nykyisestä Vantaasta. Erilliset hallintoalueet Helsingin kaupunki ja Helsingin maalaiskunta olivat siis olleet jo satoja vuosia.
Mikä muuttui vuonna 1974?
Vantaa alkoi kehittyä kaupungiksi koko suomalaisen yhteiskunnan kaupungistumisen ja teollistumisen myötä. Suomessa muutos alkoi 1960-luvun alussa ja se oli nopeinta koko Euroopassa. Vantaasta tuli suomalaisen kaupunkikehityksen malliesimerkki.
Kaupunki kaavoitti 1960-luvulta alkaen runsaasti niin sanottuja aluerakentamiskohteita. Niihin nousi korkeita, uusia kerrostaloja. Maalaiskuntien toimintatavat ja lainsäädäntö eivät enää toimineet kaupungistuneessa kunnassa. Hallinnollinen muutos maalaiskunnasta kaupungiksi tarvittiin, jotta kunnan rakentaminen ja kaupunkikehityksen organisointi olisi helpompaa.
Nuorten perheiden kaupunki
Modernit lähiöt täyttyivät nuorista perheistä, jotka muuttivat kaupunkiin kaikkialta Suomesta. Kaupungissa asui poikkeuksellisen runsaasti lapsia ja nuoria. Paljon oli tapahtunut jo ennen kaupungiksi tuloa. Helsingin maalaiskunta oli ollut kasvava, pientalovaltainen kunta jo 1950-luvun alkupuolelta saakka.
Kunnan kehitykseen ovat 1900-luvulla vaikuttaneet päärata ja monet autoilun valtaväylät, jotka jakoivat kunnan kyliin ja kaupunginosiin. Eri puolille Vantaata olikin syntynyt vahvoja paikallisia identiteettejä. Kuntalaiset kokivat itsensä korsolaisiksi ja myyrmäkeläisiksi, eivät niinkään vantaalaisiksi. Vilkas rakentaminen vahvisti paikallistunnetta.
""
M-juna Myyrmäen asemalla heinäkuussa 1982. Junaliikenne oli tärkeä osa Vantaan kasvua kaupungiksi. Kuva: Ilppo Pohjola, Vantaan kaupunginmuseo
Vantaa oli 1970-luvulla Suomen nopeimmin kasvanut kaupunki. Vuosikymmenen aikana Vantaan väkiluku liki tuplaantui 72 000 asukkaasta 130 000 asukkaaseen. Seuraavalla vuosikymmenellä kasvu rauhoittui, ja oli aika rakentaa lisää palveluita valtavan asukasmäärän tarpeisiin.
Kirjastot, lastenkulttuurikeskukset, urheiluhallit, terveysasemat, ammattikoulut ja muut kuntapalvelut vahvistuivat 1980-luvun Vantaalla. Tiedekeskus Heureka avautui yleisölle 1989 Vantaan tärkeimpänä matkailukohteena. Elinkeinoelämäkin kasvoi. Vantaalla kiinnitettiin huomiota erityisesti työpaikkojen määrän lisäämiseen, sillä työpaikkoja kaupungissa oli reilusti vähemmän kuin työikäisiä asukkaita.
""
Lama kääntyi kulutusjuhlaksi 1990-luvun lopulla, kun Tammiston myymälät houkuttelivat väkeä ostoksille. Suomen ensimmäinen Gigantti avattiin syksyllä 1999. Kuva: Matti Huuhka, Vantaan kaupunginmuseo
Kasvua ja työpaikkoja
Nousujohteinen kehitys pysähtyi 1990-luvun lamaan. Synkkä aika ei Vantaata lannistanut, vaikka työttömyyttä kaupungissa oli runsaasti. Valonpilkahduksia toivat vilkas yhdistys- ja kulttuurielämä sekä monet uudistukset. Myyrmannin kauppakeskus avautui vuonna 1993. Vuonna 1995 perustettiin kunnan elinkeinotoimisto, jonka tehtävänä oli houkutella yrityksiä Vantaalle ja siten luoda lisää työpaikkoja.
Tässä toimisto onnistui. 1990-luvulla Tammistoon kaavoitettiin runsaasti päivittäistavarakauppoja. Lentokentän ympäristöstä rakentui hiljalleen Aviapolis, vilkas liiketoiminnan keskus. Vantaasta tuli 2000-luvun kuluessa nukkumalähiöiden sikermän sijaan pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymä.
Vantaalle saapui 1990-luvulla runsaasti pakolaisia ja paluumuuttajia, ja kaupunki kehittyi aiempaa monikielisemmäksi. Vantaan pakolaistoimisto perustettiin jo vuonna 1991, ja maahanmuuttoasioihin keskittynyt neuvottelukunta vuonna 2001. Ne edesauttoivat uusien asukkaiden sopeutumista kaupunkiin.
Yhdistyvä Vantaa
Vantaa kasvoi 2000-luvulla edelleen kohisten. Kuten 1990-luvulla, nytkin kaupunki uskalsi investoida. Päätös Kehäradan rakentamisesta tehtiin Yhdysvalloista levinneen finanssikriisin varjoissa, m***a riskinotto kannatti. Rata valmistui vuonna 2015. Se yhdisti lentokentän kahtia jakaman kaupungin ja voimisti yhteisen Vantaan identiteettiä.
""
Kaljakellunta houkutteli elokuussa 2013 Vantaanjoelle tuhansia kellujia. Kuva: Pekka J. Heiskanen, Vantaan kaupunginmuseo
Keväällä 2020 alkoi koronapandemia, joka asetti Vantaan todellisen haasteen eteen. Lentokenttä – kaupungin elinkeinoelämän sydän – pysähtyi ja työttömyys roihahti kulovalkean tavoin. Siitäkin toivuttiin, kun rajoitukset viimein alkuvuonna 2022 hellittivät.
Iloa ja tulevaisuususkoa ovat nostattaneet kaupungin vuonna 2021 saama Euroopan nouseva innovaatiokaupunki -palkinto ja vantaalaisen Käärijän ilahduttava menestys Euroviisuissa.
Lisää aiheesta
Vantaan kaupungin 50-vuotisesta historiasta kerrotaan myös Vantaan kaupunginmuseon Hyvä, parempi, Vantaa -näyttelyssä 30.8.2024–9.3.2025. Näyttelyn tiedot löydät Vantaan tapahtumakalenterista.
KIRJOITTAJA
Eeva Kotioja
Eeva on historiantutkija, joka työskentelee projektiasiantuntijana Vantaan kaupunginmuseolla. Hän tutkii työssään Vantaan kaupungin ja Håkansbölen kartanon arkistoja.
Vuonna 2024 Vantaalla juhlitaan Vantaan 50-vuotista kaupunkitaivalta. Miten Vantaan kaupunki on syntynyt ja millainen on ollut sen 50-vuotinen historia?