Tiedetoimittajat

30/10/2024

Presidentti Alexander Stubb valtuuskuntineen vierailee Kiinassa.
Joillain aloilla Kiinan tiede on jo maailman huippua, kirjoittaa Tiedekeskiviikko-blogissa Mikko Tikkanen.
Ja tällainenkin "Kiina-ilmiö" on havaittavissa:
"Viime vuosina on ollut myös nähtävissä, että Kiinan tutkimusresurssit houkuttavat yhä useampaa länsimaista huippututkijaa. Osa professoreista jakaa aikansa länsimaisen ja kiinalaisen yliopiston välillä ja osa muuttaa sinne kokonaan. Yleistä on myös, että sinne muutetaan jatkamaan tutkimuksen tekemistä eläköitymisen jälkeen."
Lue lisää: https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedekeskiviikko/tieteen-uusi-suurvalta-on-kiina-ainakin-tietyilla-aloilla/

25/10/2024

Tästä pääsee katsomaan Suuren Nobel-keskustelun tallenteen!

24/10/2024

Mikä tämän vuoden Nobel-palkinnoissa on merkittävää, mikä tavallisen ihmisen kannalta merkityksellistä? Tätä avataan suomalaisten asiantuntijoiden ja tiedetoimittajien voimin torstai-iltana Sanomatalon mediatorilla.
Voit myös seurata Suurta Nobel-keskustelua kotisohvaltasi.
https://academies.fi/tapahtumat/suuri-nobel-keskustelu-2024/?fbclid=IwY2xjawGHBaVleHRuA2FlbQIxMQABHfkk3euD6EtKPocNk7nDhmix_H3WpZcpYSzHwrl7Ciy3FW0U4Bv3G6WhZg_aem_RlKDwLbBgTfuKl7-RZYhtQ

Tervetuloa kuulemaan Nobel-palkituista tutkimuksista Sanomatalon Mediatorille torstaina 24.10. klo 17–18.30! Suuressa Nobel-keskustelussa suomalaiset asiantuntijat kertovat, millaiset lääketieteen…

16/10/2024

"Meille annettiin paratiisi, m***a muutimme sen hornankattilaksi", kirjoittaa Tiedekeskiviikon tämän viikon blogisti Antti Immonen.
Pitäisikö olla huolissaan – edes rahtusen?
(Kuva: Pixabay.com/Creative Commons CC0)
LINKKI blogiin: https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedekeskiviikko/pitaisiko-olla-huolissaan/

16/10/2024

Kulttuurintutkimus on Vuoden tiedelehti 2024

Kulttuurintutkimuksen seuran julkaisema Kulttuurintutkimus-lehti on saanut Vuoden tiedelehti -palkinnon. Voittaja julkistettiin 10.10.2024 Oulussa Tiedejulkaisemisen päivillä. Palkinnon otti vastaan lehden päätoimittaja, dosentti Maarit Jaakkola.
Vuoden tiedelehti -palkinto jaettiin kolmannen kerran. Raadin muodostivat yliopistonlehtori Jonne Arjoranta, dosentti Riie Heikkilä ja vapaa toimittaja ja tietokirjailija Markus Hotakainen, jotka kiittivät perusteluissaan Kulttuurintutkimusta muun muassa ajankohtaisuudesta ja rajanylityksistä.
”Kulttuurintutkimus erottuu laadukkaiden suomalaisten tiedelehtien joukossa edukseen erityisesti käsittelemällä polttavan ajankohtaisia aiheita, m***a pitää silti samalla kiinni sitä yhdistävien tieteenalojen perinteisistä keskusteluista. Kulttuurintutkimus kurkottaa myös esimerkillisesti tieteenalojen tuolle puolen ja tavoittaa usein jotain olennaista ja kiinnostavaa ajankohtaisista yhteiskunnallisista keskusteluista.”
Palkinto on 25 000 euroa, ja se rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla. Suomen tiedekustantajien liitto haluaa palkinnollaan vahvistaa kotimaisen laadukkaan tiedejulkaisutyön näkyvyyttä ja arvostusta.
(Kuva: Kulttuurintutkimuksen seura)
https://kulttuurintutkimus.fi/lehti/

04/10/2024

Hyvät ja huonot tiedeuutiset -konsepti se ei vaan happamoidu, kuten esimerkiksi juusto kiinalaisten muumioiden niskassa. Toisaalta Turun yliopiston uumenissa kasvatettavat liskoarmeijat saivat kyllä yleisön ojentelemaan raajojaan ja köyristämään selkäänsä. Suomen kansa voisi ikääntyä kaikessa rauhassa syömällä kuusi-kahdeksan kourallista vihanneksia päivässä, mikä varmaan edistäisi onnellisuuttamme YHTÄ paljon kuin tulemalla taas ensi vuonna kuuntelemaan tätä raatia!
Menikö tämä postaus yli hilseen? Et siis ollut kuulemassa näitä nauruhermoja kutittavia tiedeuutisia… Tapansa voi parantaa ja tulla paikalle ensi vuonna!

04/10/2024

Miten nimitettiin sähköankeriasta ennen kuin sähkö keksittiin?
Tähän HS:n Lasten tiedekysymykset -palstalla on tulossa vastaus, vinkkasi tieteen akateemikko Kaisa Häkkinen.
Turun kirjamessujen ekana päivänä keskusteltiin tiedeviestinnän tilasta Häkkisen (vas.) ja akateemikko Eva-Mari Aron voimin Riitta Luodon johdolla.
Kun kielitieteilijä Häkkiseltä kysytään tutkittua tietoa usein hyvin innokkaasti, on Aron tilanne hyvin erilainen. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat biologin suurin huolenaihe, m***a hän kokee, etteivät päättäjät halua nykyisin sellaisesta kuulla.
”Tänä aamuna ministeri esitti, että Elokapinan lakkauttamista aletaan selvittää. Järkyttävää! Sehän on rauhanomainen liike, joka herättelee ihmisiä”, sanoi Aro. Talous edellä -politiikka ei johda maapallon säilyttämiseen elinkelpoisena. Aro pitää nykytilannetta järkyttävänä.

02/10/2024

Antaisitko kenkäjobbarille tekemäsi kengät ilmaiseksi myyntiin, vaikka joutuisit itse maksamaan niistä 5000 euroa?
Harva antaisi, m***a yliopistojen kirjastot joutuvat maksamaan huimia summia isojen tiedekustantajien julkaisuista. Paljon mielenkiintoisia kysymyksiä tässä jutussa.
https://www.jyu.fi/fi/blogikirjoitus/tieteellinen-julkaiseminen-on-rikki?fbclid=IwY2xjawFqOqlleHRuA2FlbQIxMAABHdyZ40eqxMYGjWXvAXVUaJFP3xAUzsNM4CrZRE3NWD4PscSwQKNBsO5lgw_aem_8XXagBpTSCBh3iLnzKAtPg

Blogikirjoitus

26/09/2024

"Asukkaiden arjessa merkitystä on esimerkiksi monipuolisella ja saavutettavalla palvelutarjonnalla, toimivilla sotepalveluilla, kattavalla joukkoliikenteellä ja kevyen liikenteen verkostolla sekä viihtyisällä ja turvallisella kaupunkiympäristöllä. Vaikka kaikissa näissä kohdissa lienee parannettavaa, kokonaisuutena Tampere vaikuttaa monien mielestä olevan mittakaavaltaan ihmisen kokoinen kaupunki, jossa kaikki tarpeellinen on lähellä", kirjoittaa uusimmassa Tiedekeskiviikko-blogissa Pauliina Lehtonen, joka tutkii mm. kestävää kaupunkikehitystä.
Keskiviikkona 25.9. kokoonnuttiin Tampereelle ProComin ja Tiedetoimittajain yhteiseen Viestintäpäivään toteamaan omin silmin, miltä Tampere näyttää. Todella mielenkiintoisen tulokulman toi myös Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Katja Kannonlahti. Tampereen onnistumista kestävän kehityksen osa-alueilla myös seurataan aktiivisesti – ei vain julisteta.
https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedekeskiviikko/tampere-vetaa-asukkaita-m***a-vetovoiman-seurauksia-ei-kannata-unohtaa/

26/09/2024

Tarjolla alan töitä.

Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä Suomen toiseksi suurimman monitieteisen, innostavan ja vaikuttavan tutkimus- ja oppimisyhteisön. Korkeakoulu-yhteisömme osaamiskärjet ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta. Lue lisää: www.tuni.fi

22/09/2024

800 poliisia ruhjoi saamelaisten ja luonnonsuojelijoiden vastarinnan tammikuussa 1981, kun Norjan hallitus toteutti väkivalloin tahtonsa valjastaa Altajoen energiamyllyksi. Se käynnisti suuren yhteiskunnallisen muutoksen saamelaisten elämässä. He hävisivät yhden taistelun m***a voittivat vuosikymmenien sodan, arvioi kansalaistottelemattomuutta tutkiva Tapio Nykänen syksyn Tiedetoimittaja-lehdessä.

800 poliisia ruhjoi saamelaisten ja luonnonsuojelijoiden vastarinnan tammikuussa 1981, kun Norjan hallitus toteutti väkivalloin tahtonsa valjastaa Altajoen energiamyllyksi. Se käynnisti suuren yhteiskunnallisen muutoksen saamelaisten elämässä. He hävisivät yhden taistelun m***a voittivat vuos...

22/09/2024

”Toimintaamme rajoitetaan toisinaan todella epäloogisesti ja epäoikeudenmukaisesti, meitä kuulematta”, Niillas Holmberg toteaa. ”Silloin yhteys maihin ja vesiin alkaa muuttua ja rakoilla, mikä puolestaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kulttuuriin, kieleen ja maailmankuvaan.”
Uusimmassa Tiedetoimittaja-lehdessä annetaan ääni nuorille saamelaisvaikuttajille.

Tekijä: Vesa-Matti Väärä

18/09/2024

"Mikään ei korvaa sitä, että tavataan ja jutellaan vapaamuotoisesti — se on paitsi tosi kivaa, myös opettavaista. Kohtaamiset hälventävät epäluuloja ja vähentävät kiistojen todennäköisyyttä", kirjoittaa Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Mari Heikkilä pääkirjoituksessaan uudessa Tiedetoimittaja-lehdessä.
Marihan on myös Euroopan tiedetoimittajain liiton, EUSJA:n, puheenjohtaja.
Maailmanliitossa kuohuu – jälleen kerran.

Mikään ei korvaa sitä, että tavataan ja jutellaan vapaamuotoisesti — se on paitsi tosi kivaa, myös opettavaista. Kohtaamiset hälventävät epäluuloja ja vähentävät kiistojen todennäköisyyttä, kirjoittaa puheenjohtaja Mari Heikkilä pääkirjoituksessaan. Kesäkuun viimeisellä viikoll...

18/09/2024

Uusin Tiedetoimittaja-lehti (3/24) on nyt julkisesti saatavilla: https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittajalehti/
Lehden teemaksi nousi kansalaisvaikuttaminen ja kansalaistottelemattomuus. Myös kanssatiedettä esitellään lehden jutussa.
Lehden pääjuttu käsittelee saamelaisten muuttuvaa elinympäristöä nuorten saamelaisvaikuttajien suulla ja kokemuksella.

Teksti: Mia Rönkä Kuvat ja video: Vesa-Matti Väärä Saamelaisten kulttuurille luonto on elinehto. Arjelta ja elinkeinoilta tilaa nakertavat kuitenkin monet ympäristömuutokset, kuten ilmastonmuutos, luontokato, metsätalous, kaivostoiminta ja kullanhuuhdonta, rakennushankkeet ja eri matkailupal...

28/08/2024

Aikoinaan Suomessa yliopistossa maisteriopinnot aloittaessaan Mari K. Niemi oli 27-vuotias eli "erilainen". Tänä syksynä hän aloitti työn ohessa opinnot nykyisen kotimaansa Skotlannin Strathclyden yliopistossa. Rekisteröityminen edellytti kahden verkkokurssin suorittamista, toisen aiheena on tasa-arvo, moninaisuus ja yhteisöllisyys, toisen sukupuolittunut väkivalta.
"Oma elämänkokemukseni ei anna perusteita odottaa, että kohtaisin nyt jatkuvalla yliopistotaipaleella syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Monen muun opiskelijan kohdalla odotusarvo voi olla toinen ja opiskelujen aloittaminen voi perustellusti huolettaa. Siksikin tällaisia koulutuksia on tarpeen olla.
Toivon, että kurssin käytyäni osaan hitusen paremmin ottaa erilaisista taustoista tulevia yliopistolaisia huomioon ja tehdä opiskelusta omalta osaltani itse kullekin rennompaa, yhteisöllisempää ja hauskempaa", kirjoittaa Mari K. Niemi uusimmassa Tiedekeskiviikko-blogissa.

  Olen seurannut Suomessa kesällä käytyä keskustelua organisaatioiden moninaisuudesta ja teemaan liittyvistä koulutuksista ja ohjeistuksista (esim. yliopistot, Yle). Kriittistä keskustelua on herättänyt esimerkiksi se, keitä koulutukset palvelevat ja rajoittuuko sananvapaus, jos organisaat...

19/08/2024

Keiden mielipide on se kuuluisa "yleinen mielipide" ja keitä ovat lehtijuttujen "suomalaisten enemmistö"?
"Viime vuosina erilaisten kyselyiden, galluppien ja tutkimusten määrä on lisääntynyt. Etenkin kaupallisten kyselyjen ja asiakastyytyväisyyttä mittaavien tutkimusten yleistyminen on johtanut tutkimusuupumukseen. Ilmiö on havaittu myös Tilastokeskuksessa ja kansalaisten vastausaktiivisuus on laskenut jyrkästi. Se aiheuttaa vinoumaa tuloksissa.
Osallistuminen kyselytutkimuksiin liittyy laajemmin aktiivisuuteen yhteiskunnallisissa asioissa, ja siten vastauksissa korostuvat koulutetut ja aktiiviset", todetaan toimittaja Arja-Leena Paavolan jutussa Tiedetoimittaja-lehdessä.
väestöryhmät.

Medioissa kyselytutkimuksiin pohjautuvat uutiset ovat tuttua ja luotettavana pidettyä aineistoa. Tutkimuksia käsitteleviä juttuja laadittaessa toimittajilta vaaditaan perehtymistä siihen, miten tutkimus on tehty ja missä määrin se todellisuudessa edustaa kuvaamaansa aihetta. Kyselytutkimusten...

14/08/2024

Vaikka osa poliitikoista on aina osannut maustaa vaalipuheitaan nokkeluuksilla, nykyään kampanjointi sosiaalisessa mediassa on vähintään yhtä tärkeä tapa tavoittaa äänestäjiä kuin perinteisempi kampanjointi.
Ja somessa hassuttelut ja vastustajien pilkka usein toimivat, kirjoittaa uusi Tiedekeskiviikko-blogisti Joonas Koivukoski.

  Ensin oli Alex, Pekka ja Jussi. Siis Suomen presidentinvaalit. Sitten arvuuteltiin Vladimir Putinin voittoprosenttia Venäjän niin sanotuissa presidentinvaaleissa. Tämän jälkeen ihmeteltiin maailman suurimpia vaaleja Intiassa, mistä katse kääntyi nopeasti eurovaaleihin ja Iso Britannian pa...

19/07/2024

Tämäkin Puistofilosofian keskustelu löytyy Yle Areenasta!
Jakke Holvaksen kanssa keskustelemassa sivistyksestä ja meidän jokaisen roolista tässä ajassa Timo Miettinen, Säde Hormio, Lotta Vuorio ja Ilkka Niiniluoto.